Kännykkäriippuvuus

  • 9 kesäkuu 2016
  • 2 kommenttia
  • 310 katselukerrat

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki
  • OmaYhteisön luottojäsen
  • 831 kommenttia
On ollut havaitsevinani, että hyvin usealle kanssasisarelle ja -veljelle tuo kännykkä näyttää olevan härpäke, jota pitää jatkuvasti hipelöidä, on paikka ja tilanne sitten mikä vain.

Käväisin eilen lähiöstäni junalla Helsingin keskustassa ja huvittuneena seurasin, että katsoinpa mihin päin tahansa vaunussa, näin kännykkä räplääviä ja vain heitä. Minä itse tunsin olevani jokin antiikkinen poikkeus :$

Surkeinta, mitä olen junassa juuri nähnyt, oli tilanne, jossa nuori äiti matkusti vaunuissa olevan pienen lapsensa kanssa, vaunut olivat naisen edessä. Lapsi itki äänekkäästi vaunussa, mutta äitipä vain hymyili kännykästään näkemälleen/lukemalleen ja räpläsi lapsesta välittämättä tuota vempainta.

Teki kyllä mieli mennä sanomaan, että älä vain hanki toista lasta, hanki toinenkin ja vielä hienompi kännykkä :@

Ihmisillä näyttää olevan erilainen tärkeysjärjestys asioille, valitettavasti.

2 kommenttia

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki +1
Täytyy myöntää, että itselle kännykkä on "turvariepu" jonka pariin palaa helposti kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi oudossa seurassa tulee helposti toimeton olo, josta pääsee eroon näpyttelemällä. Ei sen kuitenkaan saa antaa tulla elämän tielle! Ulkomailla netti toimi vain hotellissa, ja sielläkin pärjäsi viikon. Samoin väriestejuoksulla puhelin pysyi tiukasti piilossa, ja hauskaakin ehti pitää! Oma kanta on siis simppelisti "kohtuus kaikessa" . 🙂
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +5
Itse käytän kännykkää vain musiikin kuunteluun verkosta ja ajoittain sitten viihdykkeenä - silloin kun olen yksin eikä käyttö haittaa muita. Tietenkin netin jakoon myös hyvä kapistus.

Olen nähnyt teinejä pyöräilemässä tien yli katsellen iPhonen näyttöä. Olen aina miettinyt mikä voisi olla heidän viimeisin Twitter-päivitys, jos jotain tapahtuu.......

Osallistu keskusteluun