Elisan VDSL2 vai kilpailijan kaapeli?

  • 22 toukokuu 2020
  • 35 kommenttia
  • 1209 katselukerrat

Moi

Nyt olisi sellainen tilanne, että omakotitalokaupat on onnellisesti finaalissa ja pitäisi päättää yhteys uuteen asuntoon. Vaihtoehtoina olisi Elisan 50m (VDSL2_CO) tai vaihtoehtoisesti kilpailijan (Telia) kaapeli aina 1000m asti. Kiinteä yhteys tulisi pääsiassa pelaamiseen. Meiltä löytyy Elisan 5G mobiililaajakaista joka toimii kaikessa muussa käytössä hyvin.  Itselläni ei ole kokemusta kaapelista ja VDSL:n -CO on lyhenne on mysteeri. Mitää sanoo asiasta paremmin perillä olevat?

Tulevaisuudessa jossain vaiheessa otettaneen valokuitu. Kyselin jo alustavaa tarjousta Elisalta ja yksin otettuna maksaisi reilut 16.000 euroa joten se ei vielä ajankohtaista kun muuton yhteydessä tulee kaikenlaisia muita kuluja. Elisalta neuvoivat, että kannattaa kysellä saisiko tulevia naapureita jossain vaiheessa mukaan niin saisi vähän kuluja jaettua. :)


35 kommenttia

Käyttäjätaso 3

VDSL2-keskittimen mahdollisia sijainteja ovat:

  • FTTH, fiber to the home, kuitu kotiin

Jos sinulle tulee kuitu kotiin,  niin tuskin enää jatkat sitä kodin sisällä VDSL2:lla, vaan kuidulla tai Ethernetillä.

Toki, jos asuu vanhassa omakotitalossa ja piharakennukseen tai autotalliiin menee jo entuudestaan puhelinkaapeli, omilla VDSL2-laitteilla nuokin saa yhdistettyä näppärästi päärakennukseen. Ja nopeudetkin ovat hyviä, kun operaattori ei ole leikkaamassa kaistaa. 100/100 Mbit/s pitäisi onnistua kevyesti.

Vaikka se kuitu jää sinne kadun varteen (FTTC) kuten Irratus tuossa täsmensi.

Tässä tapauksessa kuitu ei ole kadun varressa, vaan puhelinkeskuksella asti, kuten lyhenteestä VDSL_CO näkee.

sitten on tullut suurena hämästyksenä, että sitä 100-300Mbit/s yhteyttä ei saakkaan uuteen omakotitaloon. Vaikka kaupungin keskustan kaksiossa se oli itsestäänselvyys ?!

Eiköhän 5G tule sinnekin parin vuoden kuluttua. Ja kun markkinamies rummuttaa 1000 Mbit/s, niin liekö 5G:stä voisi irrota 100 Mbit/s ihan käytännössäkin. Ainakin niin kauan, kun naapurit käyttävät edelleen 3G:tä ja 4G:tä.

 

Munkin mielestä VDSL_CO näkee, että kuitu veetään aina siellä metsässä tai pellolla olevaan keskukseen, ei tien varteen, kuten Irritus tuossa valisti…

Käyttäjätaso 7

DSLAM:eillä ei ole koskaan mitään tekemistä POTS:in kanssa. Jos samasta laitetilasta tarjotaan sekä VDSL2 että POTS, ne tulevat omista laitteistoistaan.

Kyllä ne DSLAM:in POTS-portit ja xDSL-portit ovat yleensä ihan samassa räkissä ja yhdessä ja samassa laitteessa ja yhdistetään splitterillä , joka on sisäänrakennettuna POTS-kortille , tilaajalinjaan. Joskus splitteri toki voi olla myös erillinen laite , mutta se on harvinaisuus.

DSLAM-räkissä sekä puheliikenne että dataliikenne kulkee yhteistä järjestelmäväylää pitkin paketteina ja erotetaan toisistaan ohjelmallisesti vasta runkoyhteyksiä varten. Puhe puhelinverkkoon ja data internettiin.

Nykyään , kun lankapuhelimista on päästy miltei kokonaan eroon ,  DSLAM-kehikko on kalustettu usein pelkästään xDSL-tilaajakorteilla ja muutaman vuoden päästä nekin yhteydet on siirretty FTTC-kaappeihin , jolloin DSLAM:in voi purkaa. VDSL_CO -liittymät taitavat vähentyä koko ajan ja jo luonnollinen laitteistojen vanheneminen pakottaa operaattorit luopumaan niistä jollakin aikajänteellä.

Käyttäjätaso 7

Myös FTTC-kaapeissa ja FTTB-kohteissa on DSLAM:it, muutoin VDSL2:sta ei olisi tarjolla.


Hmmm…

No nyt menee vähän semantiikaksi , mutta noissa FTTC-laatikoissa on reititin/kytkin , jossa on asiakasliitäntöinä xDSL-portit. Sen toiminnot alkaa olla jokseenkin kaukana alkuperäisestä DSLAM:stä. Jos haluat sitä kutsua DSLAM:ksi , niin kyllä se minulle sopii. :blush:

PS. Aikojen alussa , kun noita xDSL-liittymiä aikoi tulla markkinoille , ne liitettiin DSLAM:hin , joissa oli koko paletti eli puhe ja data. Siis juurikin puhelinverkon etäyksiköihin , missä toki puhe ja data eriteltiin eri reiteille. No joitakin erillislaitteilla  toteutettuja ratkaisuja saattoi olla ihan alkuvaiheissa , mutta ei enää 2000-luvulla juurikaan.

Nyt tilanne on vähän erilainen , kun lankapuhelimia ei enää käytännössä ole. FTTC-keskittimillä ei ole mitään tekemistä puhelinverkon kanssa asiakkaalle tulevia kupareita lukuunottamatta.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Myös FTTC-kaapeissa ja FTTB-kohteissa on DSLAM:it, muutoin VDSL2:sta ei olisi tarjolla.

DSLAM:eillä ei ole koskaan mitään tekemistä POTS:in kanssa. Jos samasta laitetilasta tarjotaan sekä VDSL2 että POTS, ne tulevat omista laitteistoistaan.

Ylimääräiset 2 ms mittavirhettä 1,2 ms:in on +166 %.

Käyttäjätaso 7

Jos sinulla on kaapelimodeemi, vdsl2 tai LTE, 2 ms takia ei todellakaan tarvitse hienostella.

Mutta jos sinulla on kuitu tai Ethernet, 2 ms on jo paljon!

Tässä esimerkiksi Ethernet-yhteys lähimpään operaattorin reititittimeen:

PING 80.221.xxx.xxx (80.221.xxx.xxx): 56 data bytes
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=0 ttl=64 time=1.352 ms
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=1 ttl=64 time=1.120 ms
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=2 ttl=64 time=1.168 ms
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=3 ttl=64 time=1.164 ms

--- 80.221.xxx.xxx ping statistics ---
4 packets transmitted, 4 packets received, 0% packet loss
round-trip min/avg/max = 1.120/1.201/1.352 ms

Se on ihan totta , mutta tuskin liittyy tämän ketjun aiheeseen oikein mitenkään. :blush:

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Jos sinulla on kaapelimodeemi, vdsl2 tai lte, 2 ms takia ei todellakaan tarvitse hienostella.

Mutta jos sinulla on kuitu tai Ethernet, 2 ms on jo paljon!

Tässä esimerkiksi Ethernet-yhteys lähimpään operaattorin reititittimeen:

PING 80.221.xxx.xxx (80.221.xxx.xxx): 56 data bytes
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=0 ttl=64 time=1.352 ms
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=1 ttl=64 time=1.120 ms
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=2 ttl=64 time=1.168 ms
64 bytes from 80.221.xxx.xxx: seq=3 ttl=64 time=1.164 ms

--- 80.221.xxx.xxx ping statistics ---
4 packets transmitted, 4 packets received, 0% packet loss
round-trip min/avg/max = 1.120/1.201/1.352 ms

Käyttäjätaso 7

Jälkimmäinen taas on puhelinkeskuksen etäyksikkö normaalisti ja yhteys internettiin kiertää karvan pitemmän reitin.

DSLAM:it toimivat aivan samalla tavalla niin kadunvarressa kuin puhelinkeskuksissakin. Puhelinkeskuksissa voi tosin olla vähän vanhemmat vuosimallit käytössä, kun sinne on rakennettu yhteyksiä jo puoli vuosisataa, kadunvarteen vasta vuosikymmen.

Etätilaajaportaat eivät tue lainkaan DSL-yhteyksiä. DSL-signaali on suodatettu pois ennen tilaajaportaalle menoa, jos linjalla on sekä POTS että DSL samaan aikaan.

Pelkkää DSL-yhteyttä ei edes tarvitse kytkeä etätilaajaportaaseen.

Hmmmm…

Juu DSLAM on DSLAM olipa se sitten missä tahansa.

Suomenmaassa ei ole enää puhelinkeskuksia kuin muutama ja lähestulkoon kaikki xDSL-asiakkaat , joita ei ole liitetty puhtaiden datakeskittimien kautta (FTTB , FTTC jne) eli juurikin ne VDSL_CO-asiakkaat , on liitetty hajautettujen keskittimien kautta , joita kutsut etätilaajaportaiksi. Varsinaisissa puhelinkeskuksissa ei ole ollut xDSL-liitäntöjä koskaan.

Niistä yhteys internettiin voi mennä erilaisia reittejä ihan historiallisista syistä. Osa menee varmaan jo ihan suoraan kuidulla johonkin runkoreitittimeen , mutta käytössä on vielä muutama muukin vaihtoehto.  No sitä mukaa , kun lankapuhelinliittymiä puretaan ja noita FTTC-tyyppisiä datakeskittimiä rakennetaan , sekamelska vähän selkiytyy.

DSLAM on keskitin , jossa on valmius myös POTS:iin. Noissa FTTC-keskittimissä sitä ei enää ole.

PS. Minulla on VDSL_CO -keskitin eli DSLAM noin 700 m päässä ja puhelinkeskukselle on matkaa 35 km.

Käyttäjätaso 7

Sitähän ei näillä helpoilla nopeustestipalveluilla voi mitata, vaan täytyy mennä komentoriville ja käyttää traceroute ja ping komentoja.

Onhan se toki noinkin , mutta helppouskin kannattaa pitää mielessä. Minulla ping Elisan reitittimelle , joka tracella ensimmäisenä ketjusta löytyy , on 16 ms ja Speedtestillä Elisan mittauspalvelimelle 18 ms.

Enpä ala sen 2 ms takia liiaksi hienostelemaan. :blush:

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

ettei nyt omaa operaattoria pidemmälle aleta pingailee, jos halutaan mitata tekniikasta aiheutuvaa viivettä.

Siitä päätellen, kuinka usein näkee viittauksia nopeustestipalveluiden tuloksiin, suurin osa ei tiedä, miten oman liittymän siirtotekniikan viive mitataan.

Sitähän ei näillä helpoilla nopeustestipalveluilla voi mitata, vaan täytyy mennä komentoriville ja käyttää traceroute ja ping komentoja.

Jälkimmäinen taas on puhelinkeskuksen etäyksikkö normaalisti ja yhteys internettiin kiertää karvan pitemmän reitin.

DSLAM:it toimivat aivan samalla tavalla niin kadunvarressa kuin puhelinkeskuksissakin. Puhelinkeskuksissa voi tosin olla vähän vanhemmat vuosimallit käytössä, kun sinne on rakennettu yhteyksiä jo puoli vuosisataa, kadunvarteen vasta vuosikymmen.

Etätilaajaportaat eivät tue lainkaan DSL-yhteyksiä. DSL-signaali on suodatettu pois ennen tilaajaportaalle menoa, jos linjalla on sekä POTS että DSL samaan aikaan.

Pelkkää DSL-yhteyttä ei edes tarvitse kytkeä etätilaajaportaaseen.

Käyttäjätaso 7

Itsellä on tosiaan 13-14ms pingi, mutta isoimpia mitä oon kuullu saatavan tällä elisan vdsl2 lähentelee 20ms. (elisan palvelimelle)

Joo siinä haarukassa ne normaalisti liikkuu.

Jonkun verran vaikuttanee viiveisiin myös se , että onko ko. VDSL-liittymä FTTC vai VDSL_CO. Ensin mainittu on puhdas datakeskitin , joka on liitetty kuidulla suoraan internetreitittimen. Jälkimmäinen taas on puhelinkeskuksen etäyksikkö normaalisti ja yhteys internettiin kiertää karvan pitemmän reitin.

FTTC:n  viive on tyypillisesti tuo mainitsemasi 13..14 ms. VDSL_CO:n viive taas on ehkä muutaman millisekunnin enemmän. Minulla on tuo CO ja viive 18 ms.

Miks jengi alkaa aina kun tulee viive puheeksi, niin selittää mittaustavasta ja palvelimesta, jotka ovat itsestään selvyyksiä, ettei nyt omaa operaattoria pidemmälle aleta pingailee, jos halutaan mitata tekniikasta aiheutuvaa viivettä. Kyllä suurin osa tietää miten viive mitataan. Ei tarvitse joka kerta koittaa esittää fiksua onnistumatta siinä.

Itsellä on tosiaan 13-14ms pingi, mutta isoimpia mitä oon kuullu saatavan tällä elisan vdsl2 lähentelee 20ms. (elisan palvelimelle)

Käyttäjätaso 7

Kaapelin viive on tosiaan lyhyempi, kuin VDSLn, mutta ei VDSLnkaan viive ole kuin 14 ms. 30 kuulostaa vähän keksityltä.


Se VDSL:n viive riippuu ihan verkon topologiasta eli siitä monenko reitittimen päässä liittymä on ja vielä enemmän siitä , mille palvelimelle mittauksen suorittaa.


Kuten kaikkien muidenkin tekniikoiden. Sanotaanko vaikka niin, että VDSL:n lyhin mahdollinen viive on  noin 13 ms, kun taas DOCSIS:n alle 10 ms. Maksimi voi olla mita vaan. On se jännää, kuinka pitkia tarinoita tässä jaksetaan vääntää yksinkertasisista asioista:)


Sanos muuta. :grinning:

Itsepä taisit väittää 30 ms viiveitä keksityiksi. No kuten itsekin edellä totesit , niin ei ne ole  , vaan riippuu ihan mittaustavasta ja kohdepalvelimesta.

PS. Ja mitä tulee VDSL:n minimiviiveisiin , niin kyllä nekin voivat olla alle 10 ms , mutta ei Elisan verkossa , kun eivät suostu ottamaan sitä interleavingia pois päältä edes pyydettäessä.

Käyttäjätaso 2

Kaapelin viive on tosiaan lyhyempi, kuin VDSLn, mutta ei VDSLnkaan viive ole kuin 14 ms. 30 kuulostaa vähän keksityltä.


Se VDSL:n viive riippuu ihan verkon topologiasta eli siitä monenko reitittimen päässä liittymä on ja vielä enemmän siitä , mille palvelimelle mittauksen suorittaa.


Kuten kaikkien muidenkin tekniikoiden. Sanotaanko vaikka niin, että VDSL:n lyhin mahdollinen viive on  noin 13 ms, kun taas DOCSIS:n alle 10 ms. Maksimi voi olla mita vaan. On se jännää, kuinka pitkia tarinoita tässä jaksetaan vääntää yksinkertasisista asioista:)

Käyttäjätaso 7

Jos haluaa mitata nimenomaisesti yhteystekniikan aiheuttaman viiveen, täytyy selvittää traceroute:lla lähin operaattorin reititin ja pingata sitten sitä.

Netissä yleisesti tarjolla ovat nopeustestipalvelut mittaavat viiveen testipalvelun laitteisiin, jonne on aina pidempi matka kuin oman operaattorin lähimpään reitittimeen. Yleisiä testipalveluita käytettäessä luvuissa näkyy myös runkoverkkoissa yhteydelle syntyvät viiveeet.

Niinhän se vähän tuppaa olemaan. :wink:

No ihan esimerkin vuoksi selvitin tracertilla , ensimmäisen Elisan reititiimen osoitteen meiltä Elisalle päin ja pingasin. Viive oli 16 ms.

Sitten mittasin Ooklan työpöytäsovelluksella viiveen Elisan nopeusmittauspalvelimelle ja tulos oli 18 ms.

Kolmanneksi mittasin viiveen Elisan nopeusmittauspalvelimelle selaimella käyttäen Ooklan palvelua ja tulos oli 19 ms.

Siis hiukan nuo tulokset vaihtelevat jo mittaustavan ja kohdepalvelimen perusteella , puhumattakaan siitä , että alkaisi mittailla pingejä Austaraliaan. Jos haluaa mitata oman liittymänsä viiveet , niin silloin pitää käyttää lähintä mahdollista mittauspalvelinta ettei kuten @irritus jo mainitsi runkoverkon viiveet sekoita tulosta.

PS. Itselleni ei noilla viiveillä ole käytännössä merkitystä , mutta jos Elisa suostuisi käyttämään myös VDSL-liittymissä edes asiakkaan pyynnöstä ns. Fast Path-profiilia , niin nuo em. viiveet tippuisivat jo puoleen.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Kyllä VDSL2:lla voi hyvinkin nähdä 30 ms lukuja. Viiveeseenhän vaikuttaa myös, miten sen on mitannut.

Jos haluaa mitata nimenomaisesti yhteystekniikan aiheuttaman viiveen, täytyy selvittää traceroute:lla lähin operaattorin reititin ja pingata sitten sitä.

Netissä yleisesti tarjolla ovat nopeustestipalvelut mittaavat viiveen testipalvelun laitteisiin, jonne on aina pidempi matka kuin oman operaattorin lähimpään reitittimeen. Yleisiä testipalveluita käytettäessä luvuissa näkyy myös runkoverkkoissa yhteydelle syntyvät viiveeet.

Vasteaikoja vertailtaessa tulisikin mainita myös, miten testi on tehty.

Jos haluaa nähdä hurjia vasteaikoja, niin saahan näitä valitsemalla mahdollisimman kaukana olevan testipalvelimen. Esimerkiksi UMTS-yhteys, jolla ping lähimpään reitittimeen 10.96.xxx.xxx on 57 ms, kellotti Ooklan testillä Australiaan 372 ms.

Käyttäjätaso 7

Kaapelin viive on tosiaan lyhyempi, kuin VDSLn, mutta ei VDSLnkaan viive ole kuin 14 ms. 30 kuulostaa vähän keksityltä.


Se VDSL:n viive riippuu ihan verkon topologiasta eli siitä monenko reitittimen päässä liittymä on ja vielä enemmän siitä , mille palvelimelle mittauksen suorittaa.

Käyttäjätaso 2

Kaapelin viive on tosiaan lyhyempi, kuin VDSLn, mutta ei VDSLnkaan viive ole kuin 14 ms. 30 kuulostaa vähän keksityltä.

Kiitos wellu_76:lle nopeasta vastauksesta! Kuulostaa siis aika no-brainerille. Aloitusviestissä en muistanut mainita, että latausnopeudelle tässä tilanteessa ei ole merkitystä kun tulee vain pelaamiseen eli pienempi viive olisi se ratkaiseva tekijä, onko tässä eroa näiden yhteyksien välillä?

VDSL2 viive noin 30 ms, itselleni tulee kuitu rivarin tekniseen tilaan ja loppu n.20 metriä kaapelimodeemilla ja viive on 10 ms.

Itse en pelaa mutta onhan tuo varmaan pelissä tuntuva. 

En tiedä mistä revit tuon 30ms viiveen VDSL2:lle, mutta itsellä ainakin 13-14ms VDSL2:lla (FTTC). 

Sen verran otin selville jo ennen esittelyä, että on saatavilla nämä molemmat kyselemäni kiinteät yhteydet. Ja valokuitukin jos vinguttaa korttia riittävästi. Tietysti unelma olisi ollut, että valokuitu olisi ollut suoraan saatavilla, mutta kohde oli sen verran unelma muuten, että tällä mennään. :)

 

Hyvin sillä kaapelimodeemilla pärjää seuraavien vuosien ajan. Sitten kun se ei enää oikeasti riitä, saattaa kiinteistökin käyttöikä olla lopuillaan.

Ei minullakaan 80-luvun omakotitaloa ostaessani ensimmäisenä kriteerinä ollut nettiyhteys ja VDSL:llä viisihenkinen perheemme hyvin pärjännyt, mobiilillakin pärjäisi, sekin on testattu.

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Onko näissä muuten palveluntarjoajien välillä isoja eroja?

Eipä juuri.

Elisa ja Dna pihtavat lähetysnopeuksissa. Tämä kannattaa pitää mielessä etenkin, ennen kuin investoi sitä 16 000 € hitaan operaattorin kuituun.

Elisan ja Telian VDSL2- ja kaapelimodeemiyhteyksissä kummassakaan ei ole IPv6:sta.

Elisan kaapelimodeemiahan teille ei ilmeisesti saanut, mutta jos saisi, niin Telian liittymät ovat nopeampia kuin Elisan ja Dna:n.

Elisan
kaapelimodeemi
Dna:n
kaapelimodeemi
Telian
kaapelimodeemi
10/10 Mbit/s 10/2 Mbit/s¹ 10/10 Mbit/s
50/10 Mbit/s 50/5 Mbit/s¹ 50/10 Mbit/s
100/10 Mbit/s ¹ 100/50 Mbit/s
200/10 Mbit/s 200/20 Mbit/s 200/100 Mbit/s
250/20 Mbit/s    
  400/25 Mbit/s  
1000/50 Mbit/s 1000/94,5 Mbit/s 1000/100 Mbit/s

 

¹ Taloyhtiösopimuksiin on saatavilla myös 10/10, 50/10, 100/10 Mbit/s nopeuksia.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

VDSL2-keskittimen mahdollisia sijainteja ovat:

  • FTTH, fiber to the home, kuitu kotiin

Jos sinulle tulee kuitu kotiin,  niin tuskin enää jatkat sitä kodin sisällä VDSL2:lla, vaan kuidulla tai Ethernetillä.

Toki, jos asuu vanhassa omakotitalossa ja piharakennukseen tai autotalliiin menee jo entuudestaan puhelinkaapeli, omilla VDSL2-laitteilla nuokin saa yhdistettyä näppärästi päärakennukseen. Ja nopeudetkin ovat hyviä, kun operaattori ei ole leikkaamassa kaistaa. 100/100 Mbit/s pitäisi onnistua kevyesti.

Vaikka se kuitu jää sinne kadun varteen (FTTC) kuten Irratus tuossa täsmensi.

Tässä tapauksessa kuitu ei ole kadun varressa, vaan puhelinkeskuksella asti, kuten lyhenteestä VDSL_CO näkee.

sitten on tullut suurena hämästyksenä, että sitä 100-300Mbit/s yhteyttä ei saakkaan uuteen omakotitaloon. Vaikka kaupungin keskustan kaksiossa se oli itsestäänselvyys ?!

Eiköhän 5G tule sinnekin parin vuoden kuluttua. Ja kun markkinamies rummuttaa 1000 Mbit/s, niin liekö 5G:stä voisi irrota 100 Mbit/s ihan käytännössäkin. Ainakin niin kauan, kun naapurit käyttävät edelleen 3G:tä ja 4G:tä.

 

Kaapeli on parempi (nopeampi) kuin VDSL, jota Elisa tituleeraa kortteli”kuiduksi”. Vaikka se kuitu jää sinne kadun varteen (FTTC) kuten Irratus tuossa täsmensi.  VDLS nopeus riippuu siitä miten pitkällä tuo kadunvarsikaappi on asunnostasi ja minkälaatuiset kupari (ja montako liitosta) matkalla näiden välillä on. 

T: Tuokki

Ps. Ihan mielenkiinnosta otitko tietoliikenasiat selville ennenkuin teit asunnosta kaupat vai vasta sen jälkeen. Olen ollut muutamassa tilanteessa mukana (tuttuja / sukulaisia), jotka ovat innoissaan ostaneet uuden talon, mutta sitten on tullut suurena hämästyksenä, että sitä 100-300Mbit/s yhteyttä ei saakkaan uuteen omakotitaloon. Vaikka kaupungin keskustan kaksiossa se oli itsestäänselvyys ?!

 

Kiitos vastauksesta! Kaapeli vaikuttaa helpolle valinnalle näiden vastausten perusteella. Onko näissä muuten palveluntarjoajien välillä isoja eroja? Tämä kaapeli tosiaan tulisi nyt Telian kautta. Muut langattomat ratkaisut jää Elisalle.

Sen verran otin selville jo ennen esittelyä, että on saatavilla nämä molemmat kyselemäni kiinteät yhteydet. Ja valokuitukin jos vinguttaa korttia riittävästi. Tietysti unelma olisi ollut, että valokuitu olisi ollut suoraan saatavilla, mutta kohde oli sen verran unelma muuten, että tällä mennään. :)

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

Moi

Nyt olisi sellainen tilanne, että omakotitalokaupat on onnellisesti finaalissa ja pitäisi päättää yhteys uuteen asuntoon. Vaihtoehtoina olisi Elisan 50m (VDSL2_CO) tai vaihtoehtoisesti kilpailijan (Telia) kaapeli aina 1000m asti. 

Tulevaisuudessa jossain vaiheessa otettaneen valokuitu. Kyselin jo alustavaa tarjousta Elisalta ja yksin otettuna maksaisi reilut 16.000 euroa joten se ei vielä ajankohtaista kun muuton yhteydessä tulee kaikenlaisia muita kuluja. Elisalta neuvoivat, että kannattaa kysellä saisiko tulevia naapureita jossain vaiheessa mukaan niin saisi vähän kuluja jaettua. :)

Kaapeli on parempi (nopeampi) kuin VDSL, jota Elisa tituleeraa kortteli”kuiduksi”. Vaikka se kuitu jää sinne kadun varteen (FTTC) kuten Irratus tuossa täsmensi.  VDLS nopeus riippuu siitä miten pitkällä tuo kadunvarsikaappi on asunnostasi ja minkälaatuiset kupari (ja montako liitosta) matkalla näiden välillä on. 

T: Tuokki

Ps. Ihan mielenkiinnosta otitko tietoliikenasiat selville ennenkuin teit asunnosta kaupat vai vasta sen jälkeen. Olen ollut muutamassa tilanteessa mukana (tuttuja / sukulaisia), jotka ovat innoissaan ostaneet uuden talon, mutta sitten on tullut suurena hämästyksenä, että sitä 100-300Mbit/s yhteyttä ei saakkaan uuteen omakotitaloon. Vaikka kaupungin keskustan kaksiossa se oli itsestäänselvyys ?!

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

CO = central office, puhelinkeskus.

Tämä tarkoittaa, että keskitin, DSLAM, on muutaman kilometrin päässä. Saavutettavat maksiminopeudet ovat pienemmät kuin jos keskitin olisi lähempänä. VDSL2-keskittimen mahdollisia sijainteja ovat:

  • CO, central office, puhelinkeskus.
  • FTTC, fiber to the curb, kuitu kadunvarteen.
  • FTTB, fiber to the basement, kuitu kellariin.
  • FTTH, fiber to the home, kuitu kotiin

T: Tuokki

Tällaisessa tilanteessa Elisan VDSL2 voi olla kustannustehokkaampi ratkaisu. Toki myös kaapeli-tv:n ja Elisa talokaapelin, eli sen perinteisen puhelinlinjan, kytkentämaksut vaikuttavat yhtälöön.

Jos osoitteeseen on näkyvissä VDSL_CO saatavuus, tulkitsen että kiinteistössä on jo se talokaapeli olemassa. Tällöin laajakaistan avaamisesta taitaa mennä alle 5 euron avausmaksu, ei sen enempää.

Uusiin kiinteistöihin ei kuparitalokaapeleita ole myyty viime lokakuun jälkeen, joten kyseessä lienee vanhempi kiinteistö, vaikka ostajan kannalta onkin kyse muutosta “uuteen asuntoon”.

Eikä ne kaapelitv:n kk-maksutkaan mitään mahdottomia ole kellään operaattorilla, niillä pyritään kattamaan verkon ylläpitokustannuksia.

 

Joo tässä talokaapeli jo olemassa eli ei tule mitään isoja avausmaksuja. Kiinteistö tosiaan ei ihan uusimmasta päästä, rakennusvuosi 1986.

Osallistu keskusteluun