Blog

Kiinteiden laajakaistojen erilaiset tekniikat tutuksi

  • 23 heinäkuu 2019
  • 20 kommenttia
  • 1632 katselukerrat
Kiinteiden laajakaistojen erilaiset tekniikat tutuksi
Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki
Oletko asioinut Elisan vianrajauksen kanssa? Tai ylipäätään ihmetellyt, kun muutat, mistä ihmeestä se myyjä puhuu, kun kuulet jatkuvasti outoja sanoja kuten ADSL, VDSL, Ethernet sekä kansankielisemmin kaapelimodeemi? Entäpä nuo ihmeelliset Koti- ja Korttelikuidut? Mitä ne oikein ovat? 🤔

Kiinteitä laajakaistoja on saatavilla erilaisilla tekniikoilla. Avaan hieman näitä käsitteitä, jotta jatkossa asioidessasi pääset nopeammin samalle aaltopituudelle asiakaspalvelumme kanssa tai voit jopa itse tarkistaa verkkokaupastamme helposti, mitä tekniikkaa eri kohteissa on. Ajankohtaiseksihan nämä tulevat yleensä muuton yhteydessä tai vikatilanteissa.

ADSL tulee englannin sanoista Asymmetric Digital Subscriber Line. Tämä on se verkkotekniikka, jota yleensä kansan kielellä pidetään tänä päivänä hitaana. ADSL pystyy perusmuodossaan nopeuteen 8 mb/s, mutta ADSL2+ on hieman kehittyneempi tekniikka, joka pääsee jo hieman parempiin nopeuksiin 24 mb/s hyvissä olosuhteissa. Elisan verkossa on enää tuettuna vain ADSL2+-tekniikka. ADSL saapuu omaan asuntoon lankapuhelinlinjaa pitkin ja kytketään puhelinpistorasiaan. Koska tällaiset kuparit ovat yleensä jo hieman pidempää ikää nähneitä, rajoittavaksi tekijäksi muodostuu yleensä kuparin kunto sekä se, kuinka pitkä matka kuparia on. Haja-asutusaluiden ilmalinjat ovat pitkiä ja kuparimatkat keskukselta omaan kotiin kasvavat korkeiksi, jolloin paras saatavuus on toisinaan todella se 8 mb/s tai jopa heikompi.

  • Tänä päivänä mobiiliverkkotekniikat ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että yleensä suositellemme vaihtoehtona ainakin kokeilemaan ADSL-kohteessa hybridimodeemia tai mobiiliverkkotekniikkaa, sillä nykyaikana netin käyttö on mennyt siihen suuntaan, että 8 mb/s tai vähemmän ei hirveän monenlaiseen aktiviteettiin enää ole riittävä yhteys
  • Usein kysytään myös, millaisen päätelaitteen ADSL-yhteys tarvitsee: tarvitset ADSL2+-modeemin. Modeemeja on monenlaisia ja pääsääntöisesti nykyiset modeemit tukevat sekä ADSL- että VDSL2-yhteyttä. Modeemia hankkiessa kannattaa aina tarkistaa, että modeemista löytyy mainittu tekniikka tuettuna. Verkkokaupasta siis kannattaa ennen ostopäätöstä tarkistaa, että omaa yhteyttä tukeva vaihtoehto löytyy. Kannattaa myös miettiä mahdollisia muuttoja ja tulevaisuuden tekniikoita, jotta laite säilyy muuton sattuessa vielä käyttökelpoisena. ADSL-modeemi voi olla edullisempi, mutta jos harkitsee esim. kahden vuoden sisään muuttoa voi olla viisaampaa valita ADSL/VDSL2-modeemi
VDSL2 eli Very high speed Digital Subscriber Line. Miten tämä eroaa ADSL-yhteydestä? Nämä löytyvät usein verkkokaupastamme nimellä Koti- tai Korttelikuitu. VDSL2-yhteys voi tulla asuntoon joko puhelinpistorasian tai datapistokkeen kautta. Puhelinpistorasia on huomattavasti yleisempi. VDSL2 voidaan toteuttaa lyhyisiin kuparimatkoihin (yleensä alle 1000 metriä.) Mikäli kuparimatka on lyhyt VDSL2-yhteydellä päästään yhteysnopeuksiin, jotka ovat luokkaa 30-100 mb/s. Mikäli tulevaan osoitteeseesi löytyy VDSL2-saatavuus, johon saa tilattua 75-100 mb/s yhteyden on kuparimatka yleensä ainoastaan talon sisäverkko tai korkeintaan lyhyt matka kadulta. Yhteys tulee talon alakertaan tai keskukselle asti kuituna, jonka vuoksi puhumme Koti- ja Korttelikuidusta.

  • Mikäli kotiin on saatavilla 30-50 mb/s VDSL-yhteys voi hybridimodeemilla saada mobiiliverkosta vielä hieman lisänopeutta käyttöön. 50 mb/s on kuitenkin jo hyvä nopeus, jolla pystyy tekemään monenlaista ja useampikin käyttäjä yhtäaikaa. Pääsääntöisesti VDSL2 on hyvä ja toimiva vaihtoehto moneen kohteeseen ja saatavuudet erityisesti kaupungissa kattavia
  • VDSL2 tarvitsee modeemin, jonka ominaisuuslistasta löytyy VDSL2
Ethernet eli verkkokaupassamme lyhennettynä usein ETH. Yleisnimitys kaikille yhteyksille, jotka pystyvät korkeampaan kuin 100 mb/s yhteyteen on fast ethernet. Ethernet-yhteydessä valokuitu tulee keskukselle asti eli esimerkiksi kerrostalossa taloyhtiön alakertaan, josta yhteys tuodaan asuntoon erillisellä kaapeloinnilla. Yleensä tällaisesta talosta löytyykin asunnosta ainoastaan datapistokkeita, joihin menee RJ45-datakaapeli. Valokuidulla on erittäin korkea toimintavarmuus ja yhteydessä aniharvoin tavataan pätkimistä. Yleensä pätkiminen aiheutuukin ethernetissä tavalla tai toisella päätelaitteista tai langattomasta verkosta.

  • Mikäli kotiin on saatavilla valokuitua eli ethernet - ei yleensä kannata harkita muita vaihtoehtoja
  • Ethernet ei vaadi toimiakseen lainkaan reititintä tai modeemia. Mikäli asut kerrostalossa niin voit käytännössä liittää esimerkiksi kannettavan tietokoneen suoraan datakaapelilla valokuitunousuun, joka löytyy asunnon kotijakamosta (useimmiten sulaketaulun lähettyvillä.) Toki tällöin voit käyttää ainoastaan yhtä laitetta kerrallaan, joten jonkinlainen reititin on syytä yleensä hankkia. Nykyaikaisissa modeemeissa on yleensä valmiiksi ominaisuutena se, että ne toimivat myös reitittiminä. Jos olet esimerkiksi ostanut edelliseen asuntoon VDSL2-kohteeseen modeemiin niin yleensä voit käyttää samaa modeemia reitittimenä asunnossa, johon tulee ethernet. Mikäli et omista vanhaa modeemia niin langattoman verkon tuottamiseen riittää reitittimen ostaminen, joiden hinnat vaihtelevat välillä 30-1000 € käyttötarkoituksesta riippuen.
Kaapeli-TV:n kautta toimiva netti eli kaapelimodeemi on viimeinen esiteltävä tekniikka. Verkkokaupassamme törmäät tähän usein nimellä Koti- tai Korttelikuitu. Tämä tekniikka on vielä yleisesti käytössä ja kaapelin kautta päästään hyviin nopeuksiin. Nopeudet ovat välillä 10-1000 mb/s. Kohteita, joihin saa 1000 mb/s yhteyden kaapelin kautta on kuitenkin edelleen suhteellisen vähän. Mikäli löydät osoitteeseesi verkkokaupastamme saatavuuden, jossa lukee teknisen saatavuuden kohdalla CABLEMODEM on kyseessä kaapelimodeemin avulla toimiva netti. Kansankielisesti tämä on nyt se yhteys, joka tulee kotiisi antennipistorasiasta eli samasta paikasta kuin televisio. Mikäli kotiisi saa kaapelimodeemin ja siellä on ainoastaan yksi antennipistorasia, tarvitset vielä haarottimen, joka jakaa yhteyden televisiolle ja modeemille. Kaapelimodeemi vaatii aina erillisen tekniikkaan sopivan kaapelimodeemin ja VDSL2-/ADSL2+-modeemit eivät ole yhteensopivia etkä voi käyttää ainoastaan reititintä kuten ethernetissä. Kaapelimodeemin tulee tukea vähintään EuroDOCSIS 2.0b, mutta mieluummin EuroDOCSIS 3.0, tekniikkaa.

  • Tarvitset erillisen kaapelimodeemin. Yleisiä merkkejä ovat esimerkiksi Arris, Cisco ja Fritz!Box. Mikäli päätät ostaa kaapelimodeemin jostain muualta kuin operaattoriltasi, tulee sinun yhteyden auettua ilmoittaa asiakaspalveluun kaapelimodeemin CMAC tai CM MAC, jonka perusteella yhteys avataan
Toivottavasti näistä olisi apua, kun keskustelet seuraavan kerran asiakaspalvelumme kanssa tai käyt tutkimassa, millaisen yhteyden otat seuraavaan asuntoosi 🙂

20 kommenttia

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki +1
Olipa mukava kirjoitus lukea! Vaikka näiden kanssa vikapalvelussa tulee tehtyä hommia, niin enpä tiennyt että lyhenne VDSL tulee noin mielikuvituksettomista sanoista. 😅 Aina oppii uutta...

Ehkä olisin kuitenkin tähän vielä lisännyt FTTH:n omana tekniikkana. Paljon on tietysti ETH liittymän kanssa yhteneväisyyksiä, mutta hieman eri asia kuitenkin!
Käyttäjätaso 7
Vain Oikean kuituliittymän tapauksessa yhteys voi olla 1Gbit/s ja matka keskukseen ei sitä muutta. Kuitu voi kuitenkin tuoda vain päätelaitteita vaihtamalla jopa 10-100Gbit/s yhteyden samaa kuitua pitkin.

T: Tuokki

Hmmmm..

Korjataan sen verran , että jos keskitin on kiinteistössä , niin silloin ethernetillä saa kyllä sen 1 Gbit/s nopeuden. Tosin etäisyys ei voi olla kuin sata metriä ja symmetristä 1 Gbit/s kuluttajaliittymää Elisalla ei ole.

http://esco.elisa.fi/rest/esco/blob/asiakastuki/Elisa_Saunalahti_Kiinte_t_laajakaistapalvelut_palvelukuvaus_sopimukset_15_3_2017_alkaen_voimaan_1_1_2019.pdf

Vain Oikean kuituliittymän tapauksessa yhteys voi olla 1Gbit/s ja matka keskukseen ei sitä muutta. Kuitu voi kuitenkin tuoda vain päätelaitteita vaihtamalla jopa 10-100Gbit/s yhteyden samaa kuitua pitkin.

T: Tuokki
Hmmmm..

Korjataan sen verran , että jos keskitin on kiinteistössä , niin silloin ethernetillä saa kyllä sen 1 Gbit/s nopeuden. Tosin etäisyys ei voi olla kuin sata metriä ja symmetristä 1 Gbit/s kuluttajaliittymää Elisalla ei ole.

http://esco.elisa.fi/rest/esco/blob/asiakastuki/Elisa_Saunalahti_Kiinte_t_laajakaistapalvelut_palvelukuvaus_sopimukset_15_3_2017_alkaen_voimaan_1_1_2019.pdf


Eihän kuluttajaliittymään saa Elisalta 1/1Gbit/s, mutta yritysliittymiin kylläkin. Ja nykyään ktv:ssä saadaan useamman Gbit/s yhteyksiä eli jopa 10/10Gbit/s.
Ennoo käyttäny Elisan nettiä ikinä...joskus jeesuksen aikaan oli Saunalahen känny liittymä..nojoo..iha hyvin tää toimii tääl Varkauves..Deenaa en saanu eikä muitakaan..iha perunaa..sinne jäi Deenan 1K/1K netti Ouluun mut tää mun on kyl toiminu iha hyvin vaikkei ookkaa nui nopia..(eikai sitä poken imuihin paljoa kaistaa tartte) XD...ainua mikä harmittaa on ettei saa pro pilkki2 sitä 4500 porttia auki

Edit // Siivottu kirosanat pois. -Keinotekoinen
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Olen kyllä ollut huomaavinani , että tätä 5G FWA:ta markkinoidaan kiinteän yhteyden vaihtoehtona , mutta silloin sen todellakin tulisi saada tukiaemasta kiinteä kaista eikä kuten normaaleissa mobiililiittymissä käyttää jaettua kaistaa , joka suuresti vaihtelee kuormituksen mukaan. Vasta silloin se olisi oikea vaihtoehto kiinteälle liittymälle.


Kyllä tuolla googlatessa osui silmään tällainen:

"FWA:ssa on käytössä verkon viipalointitekniikka 5G-asiakkaille. Muut mobiilikäyttäjät eivät syö kiinteiden 5G-asiakkaiden kapasiteettia, jolloin kapasiteettia riittää myös ruuhka-aikana."

Tuo on aika olennainen ero LTE:n ja 5G:n välillä. LTE:ssä eli 4G:ssä ei tuota viipalointia eli network slicingia ole.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

Kuten Sakari edellä jo kertoi , niin 5G-verkossa voidaan käyttää Network slicing-tekniikkaa , mitä 4G:ssä ei ole. Se "viipalointi" tarkoittaa sitä , että yhteydelle allokoidaan oma vakio kaista ja muut käyttäjät jakavat resursseja dynaamisesti kuten yleensä mobiiliverkossa muutenkin.

 

Olen 5G slicing- tekniikkaan tutustunut. On totta, että tekniikan avulla voidaan tuoda tietty “taattu” nopeus asiakkaalle. Yrityspuolella tästä voikin olla hyötyä, mutta en usko että kuluttajaliittymiin tullaan jatkossakaan myymään mitään “taattua” nopeutta edes 5G:n aikana, joska kuluttajat eivät ole tästä todennäköisesti valmiita riittävän paljon extraa maksamaan. 

Radiotie (se taajuus joka operaattorille x- on aluuella y- annettu) ei siitä suurene, että sen jakaa asaikkaiden kesken. Toki kaikki voivat saasa ns. mininopeuden, mutta kun kaistan käyttö on suurta , niin nopeus hidastuu kaikilta. Jos näin ei kävisi, niin slicing- tekniikalla kierettäisiin EU:ssa voimassa olevia netin neutraalisuuden (sama kohtelu kaikille) sääntöjä. 

Jos yhteys taas on kiinteä, niin kaapelissa, joka menee operaattorilta → asiakkaalle ei tarvitse netin neutraliteetista välittää, koska yhteys on dedikoitu näiden pisteiden välillä asiakkalle. Tätä ei taas voi tehdä 3,4 eikä 5G:n kassa.  Ei edes sliving- tekniikalla. 

 

5G Slicing


T: Tuokki

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Tuosta verkkoneutraliteetista voi lukea täältä lisää:

https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/internetin-avoimuus-eli-verkkoneutraliteetti

Käyttäjätaso 7

Olen 5G slicing- tekniikkaan tutustunut. On totta, että tekniikan avulla voidaan tuoda tietty “taattu” nopeus asiakkaalle. Yrityspuolella tästä voikin olla hyötyä, mutta en usko että kuluttajaliittymiin tullaan jatkossakaan myymään mitään “taattua” nopeutta edes 5G:n aikana, joska kuluttajat eivät ole tästä todennäköisesti valmiita riittävän paljon extraa maksamaan.

Kukin voi uskoa mitä haluaa ja vielähän ei tiedetä edes sitä hinnoittelua. Bongasin  videon pätkän , missä Elisan 5G FWA:ta demottiin Turussa yksityisessä omakotitalossa.

https://tstv.fi/video/39895#main

Melkeinpä väittäisin , että Elisan aikomus on tuoda se 5G FWA myös yksityisille eikä vain yrityksille.

No milloin se tapahtuu ja millä hinnalla , niin se selvinnee parin vuoden sisään.  Vielähän 5G-peittoa ei ole kuin aniharvassa paikassa.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +5
08.08.2019 Kaapelimodeemi Elisalta vuoden ajan, hyvin toimii. Talokaistana nykyään, 50 megan nopeus veloituksetta. Modeemina Arris Elisalta. Elisan 4G 50M toimii hyvin toisaalla, mutta kotona en käyttäisi. Kotona käytetään Elisan kaapelimodeemiyhteyttä ilolla.

VDLS2-yhteys on myös saatavilla, ensisijaisesti Elisa tarjoaa kaapelia kohteisiin.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1
Olen roopegin kanssa samaa mieltä FTTH todellakin ansaitsee oman osian. FTTH- yhteydessä olisi ollut myös hyvä selittää mikä on ero FTTH, FTTB ja FTTC- tekniikoiden kesken. Tämä senkin takia, että Elisa ja muutkin operaattorit (harjaanjohtavasti) myyvät sekä VDSL:ään, että Kaapeli joissa tapauksissa muka kuituliityminä.

Totta kai voidaan sanoa, että kaikki mahdolliset liittymät ovat kuituliittymiä, koska jossain kohdassa verkko yhteys menee kuitenkin kuituna. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vain taloon (tai talon kellariin) tulevia yhteyksiä saisi mainita/mainostaa oikeana kuitu- liittymänä. Vain Oikean kuituliittymän tapauksessa yhteys voi olla 1Gbit/s ja matka keskukseen ei sitä muutta. Kuitu voi kuitenkin tuoda vain päätelaitteita vaihtamalla jopa 10-100Gbit/s yhteyden samaa kuitua pitkin.

T: Tuokki
Käyttäjätaso 7
Eipä saa ei ja niin minä mielestäni tuossa edellä kerroin. 😀
Käyttäjätaso 7
Kun täällä keskustellaan eri kiinteiden yhteyksien tekniikoista ja sellaisistakin , joita ei joka paikkaan saa , niin lisätäänpä vielä listalle yksi , jota toistaiseksi ei saa , mutta tulossa on.

Tämmöinen termi kuin 5G FWA on alkanut vilahdella erinäisissä ketjuissa täälläkin , joten avataanpa vähän mistä on kyse.

Laitevalmistajat (Ericsson , Nokia , Huawei jne) ovat lanseeranneet termin FWA = Fixed Wireless Access ja operaattoritkin ovat alkaneet viljellä sitä siellä sun täällä. No monia voi vähän kummastuttaa mikä ihme on tuo "kiinteä langaton liittymä"? Eipä se ole oikein muuta kuin että kuitu tuodaan alueelle tukiasemaan ja sieltä signaali jaetaan kiinteistöihin 5G-tekniikalla vastaaottimeen/modeemiin , joka jakaa sen edelleen eri tekniikoilla kiinteistön sisällä. Siis poikkeaa perus 5G:stä oikeastaan vain siten , että sitä 5G:tä ei välttämättä jaeta suoraan päätelaitteille kuten puhelimille jne.

En ole itsekään vielä asiaan tarkemmin perehtynyt , joten herää heti kysymyksiä. Kun yhteydestä käytetään nimikettä "kiinteä" , niin olettaisin , että myös sille 5G-linkille tukiasemasta kiinteistöön taataan kiinteä kaista toisin kuin normaalissa mobiiliverkossa , jossa kaista on jaettua. Onko näin , siihen haluaisin asiantuntijoilta lisäselvitystä.

Muutenhan konsepti on kehittämisen arvoinen ja vähentää kaapelointikuluja , jotka ovat se kiinteän verkon suurin kustannuserä.
Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki
Mutta eikös tuo ADSL ole pikkuhiljaa väistyvää/kuolevaa tekniikkaa kun operaattorit vetää kuituja lähemmäksi kotia ja vähintäänkin VDSL2 on mahdollinen? Ainakin edellisessä asunnossa asuessani ainoa vaihtoehto oli aluksi nimenomaan ADSL2+ mutta nykyisin siihen saa VDSL2:n. Samoin nykyisessä asunnossani on VDSL2. On täällä toki myös toisen operaattorin ethernetyhteys taloyhtiön puolesta mutta kun tuli aikoinaan otettua Elisa Viihde laajakaistalla enkä viitsi siitä luopua. 🙂
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3
Kun täällä keskustellaan eri kiinteiden yhteyksien tekniikoista ja sellaisistakin , joita ei joka paikkaan saa , niin lisätäänpä vielä listalle yksi , jota toistaiseksi ei saa , mutta tulossa on.

Tämmöinen termi kuin 5G FWA on alkanut vilahdella erinäisissä ketjuissa täälläkin , joten avataanpa vähän mistä on kyse.

Laitevalmistajat (Ericsson , Nokia , Huawei jne) ovat lanseeranneet termin FWA = Fixed Wireless Access ja operaattoritkin ovat alkaneet viljellä sitä siellä sun täällä. No monia voi vähän kummastuttaa mikä ihme on tuo "kiinteä langaton liittymä"? Eipä se ole oikein muuta kuin että kuitu tuodaan alueelle tukiasemaan ja sieltä signaali jaetaan kiinteistöihin 5G-tekniikalla vastaaottimeen/modeemiin , joka jakaa sen edelleen eri tekniikoilla kiinteistön sisällä. Siis poikkeaa perus 5G:stä oikeastaan vain siten , että sitä 5G:tä ei välttämättä jaeta suoraan päätelaitteille kuten puhelimille jne.

En ole itsekään vielä asiaan tarkemmin perehtynyt , joten herää heti kysymyksiä. Kun yhteydestä käytetään nimikettä "kiinteä" , niin olettaisin , että myös sille 5G-linkille tukiasemasta kiinteistöön taataan kiinteä kaista toisin kuin normaalissa mobiiliverkossa , jossa kaista on jaettua. Onko näin , siihen haluaisin asiantuntijoilta lisäselvitystä.

Muutenhan konsepti on kehittämisen arvoinen ja vähentää kaapelointikuluja , jotka ovat se kiinteän verkon suurin kustannuserä.


Minulla on käsitys, että tuo nimitys "fixed" on vain sen vuoksi, että talon ulkoseinälle tuleva antenni asennetaan kiinteästi paikalleen. Se saa käyttöjännitteensä PoE:lla eli yhden ethernet-kaapelin läpivienti ja vetäminen riittää ja kiinteistön sisäpuolella on sitten oma sisäyksikkö joka tarjoaa WLAN-verkon päätelaitteille. Sisäyksikkö on "liikuteltavissa" sen mukaan, minne se ethernet-kaapelin toinen pää on jätetty.

Mielestäni termiä "network slicing" käytetään silloin kun verkosta dedikoidaan jollekin omaa kapasiteettia, mutta termi on esiintynyt "teollisen IoT:n" yhteydessä eli erilaisille IoT-laitteille varataan verkosta omaa kapasiteettia.
Käyttäjätaso 7
Minulla on käsitys, että tuo nimitys "fixed" on vain sen vuoksi, että talon ulkoseinälle tuleva antenni asennetaan kiinteästi paikalleen. Se saa käyttöjännitteensä PoE:lla eli yhden ethernet-kaapelin läpivienti ja vetäminen riittää ja kiinteistön sisäpuolella on sitten oma sisäyksikkö joka tarjoaa WLAN-verkon päätelaitteille. Sisäyksikkö on "liikuteltavissa" sen mukaan, minne se ethernet-kaapelin toinen pää on jätetty.
Mikäli näin , niin kyseessä on taas yksi suuri kusetus eikä sitä sanaa "fixed" tulisi käyttää ollenkaan tässä yhteydessä. Saahan nykyisiinkin mobiililaajakaistoihin kiinteän ulkoyksikön tai ulkoiset antennit eli liittymä on tarkoitettu silloin käytettäväksi vain siinä yhdessä paikassa.

Olen kyllä ollut huomaavinani , että tätä 5G FWA:ta markkinoidaan kiinteän yhteyden vaihtoehtona , mutta silloin sen todellakin tulisi saada tukiaemasta kiinteä kaista eikä kuten normaaleissa mobiililiittymissä käyttää jaettua kaistaa , joka suuresti vaihtelee kuormituksen mukaan. Vasta silloin se olisi oikea vaihtoehto kiinteälle liittymälle.
Käyttäjätaso 7
Mutta eikös tuo ADSL ole pikkuhiljaa väistyvää/kuolevaa tekniikkaa kun operaattorit vetää kuituja lähemmäksi kotia ja vähintäänkin VDSL2 on mahdollinen? Ainakin edellisessä asunnossa asuessani ainoa vaihtoehto oli aluksi nimenomaan ADSL2+ mutta nykyisin siihen saa VDSL2:n. Samoin nykyisessä asunnossani on VDSL2. On täällä toki myös toisen operaattorin ethernetyhteys taloyhtiön puolesta mutta kun tuli aikoinaan otettua Elisa Viihde laajakaistalla enkä viitsi siitä luopua. :)
Onhan se . Toki ei sen kuolema ole vielä ihan nurkan takana , koska ensin operaattoreiden pitää vetää kuitua suuret määrät ja asentaa keskittimiä lähelle kuluttajia , kun sen VDSL:n saa vain enitään noin 750 m metrin etäisyydelle keskittimeen.

Voi olla , että nuo mobiilit vaihtoehdot vievät voiton lopulta ja vain ihan oikea kuitu perille saakka jää kiinteäksi vaihtoehdoksi.
Käyttäjätaso 7

Olen kyllä ollut huomaavinani , että tätä 5G FWA:ta markkinoidaan kiinteän yhteyden vaihtoehtona , mutta silloin sen todellakin tulisi saada tukiaemasta kiinteä kaista eikä kuten normaaleissa mobiililiittymissä käyttää jaettua kaistaa , joka suuresti vaihtelee kuormituksen mukaan. Vasta silloin se olisi oikea vaihtoehto kiinteälle liittymälle.Kyllä tuolla googlatessa osui silmään tällainen:

"FWA:ssa on käytössä verkon viipalointitekniikka 5G-asiakkaille. Muut mobiilikäyttäjät eivät syö kiinteiden 5G-asiakkaiden kapasiteettia, jolloin kapasiteettia riittää myös ruuhka-aikana."

Tuo on aika olennainen ero LTE:n ja 5G:n välillä. LTE:ssä eli 4G:ssä ei tuota viipalointia eli network slicingia ole.

No siinä tapauksessa tuo 5G FWA voisi joskus korvata kiinteän liittymän. No siihen on vielä matkaa ja ensin pitäisi saada sitä 5G-peittoa ympäri maata ja myös päätelaitteita. 😉
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

Laitevalmistajat (Ericsson , Nokia , Huawei jne) ovat lanseeranneet termin FWA = Fixed Wireless Access ja operaattoritkin ovat alkaneet viljellä sitä siellä sun täällä. No monia voi vähän kummastuttaa mikä ihme on tuo "kiinteä langaton liittymä"? Eipä se ole oikein muuta kuin että kuitu tuodaan alueelle tukiasemaan ja sieltä signaali jaetaan kiinteistöihin 5G-tekniikalla vastaaottimeen/modeemiin , joka jakaa sen edelleen eri tekniikoilla kiinteistön sisällä. Siis poikkeaa perus 5G:stä oikeastaan vain siten , että sitä 5G:tä ei välttämättä jaeta suoraan päätelaitteille kuten puhelimille jne.


Ei lisätä kiinteä ja langaton ei sovi samaan lauseeseen tai tekniikaan 😂

... mutta en täysin tyrmää ideaa, jos silla voidaan tulevaisuudessa taata edes vähän tasaisempi nopeus (myös kuormitustilanteissa), kun mitä 4G UWA (=Unfixed Wireless Access) tarjoaa !

T: Tuokki
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1


Minulla on käsitys, että tuo nimitys "fixed" on vain sen vuoksi, että talon ulkoseinälle tuleva antenni asennetaan kiinteästi paikalleen. Se saa käyttöjännitteensä PoE:lla eli yhden ethernet-kaapelin läpivienti ja vetäminen riittää ja kiinteistön sisäpuolella on sitten oma sisäyksikkö joka tarjoaa WLAN-verkon päätelaitteille. Sisäyksikkö on "liikuteltavissa" sen mukaan, minne se ethernet-kaapelin toinen pää on jätetty.

Mielestäni termiä "network slicing" käytetään silloin kun verkosta dedikoidaan jollekin omaa kapasiteettia, mutta termi on esiintynyt "teollisen IoT:n" yhteydessä eli erilaisille IoT-laitteille varataan verkosta omaa kapasiteettia.


Eli voidaankä tästä vetää se johtopäätös, että 5G FWA- tapauksissa kaista ei vaikka omakotitaloille ole mitenkään sen enempää "taattu", kun nyt 4G:n kanssa. Ainoa mikä asiasta tekee Fixed- tekniikaan on suunta antenni (ulkoseinässä), joka on sitten vaikka operaattorin asentajan toimesta asennettu ja suunnattu (oikein).

T: Tuokki
Käyttäjätaso 7
Eli voidaankä tästä vetää se johtopäätös, että 5G FWA- tapauksissa kaista ei vaikka omakotitaloille ole mitenkään sen enempää "taattu", kun nyt 4G:n kanssa. Ainoa mikä asiasta tekee Fixed- tekniikaan on suunta antenni (ulkoseinässä), joka on sitten vaikka operaattorin asentajan toimesta asennettu ja suunnattu (oikein).

T: Tuokki

Ei voida.

Kuten Sakari edellä jo kertoi , niin 5G-verkossa voidaan käyttää Network slicing-tekniikkaa , mitä 4G:ssä ei ole. Se "viipalointi" tarkoittaa sitä , että yhteydelle allokoidaan oma vakio kaista ja muut käyttäjät jakavat resursseja dynaamisesti kuten yleensä mobiiliverkossa muutenkin.

Osallistu keskusteluun