Milloin G.fast-yhteydet tulevat saataville?


  • Vakiintunutta kalustoa
  • 0 kommenttia
Elisa on ilmeisesti testaillut G.fast-yhteyksiä, tulisivatko käyttöön jo tämän vuoden puolella?

52 kommenttia

Muistelisin että Anvialla oli Kurikan kaupungissa jokin supernopea kamo-pilottiverkko ja Elisa sai sen perintönä yrityskaappauksen jälkeen. Muistelsin, että 1G nopeuksia siellä vedettiin normi taloihin.

Anvia oli kyllä “edelläkävijä”  RFoG käyttämisessä. Elisalla ei GPON-tekniikalla rakennettua kuituverkkoa “perinteisillä” alueillaan vielä juurikaan ole vaan yhteyksiä toteutetaan point-to-pointina keskukselta. PK-seudulla on joitakin RFoG toteutuksia tehty.

Yleisempää meillä on omakotitaloihin tarjota kuitupohjainen laajakaista FTTH ETH tekniikkana kuin kaapelimodeemina, molemmat olisivat varmasti mahdollisia.

Käyttäjätaso 5

Muistelisin että Anvialla oli Kurikan kaupungissa jokin supernopea kamo-pilottiverkko ja Elisa sai sen perintönä yrityskaappauksen jälkeen. Muistelsin, että 1G nopeuksia siellä vedettiin normi taloihin.

@sakarialanne Kiitoksia selvityksestä, nyt on VDSL vaihdettu 250 kaapelimodeemin ja kaista on nyt  riittävä :) 

Miksi teillä on kuitenkin _paljon_ kohteita, joissa on teidän kaapeli tv ja VDSL? Esim: https://elisa.fi/heka-malmi/ Miksette voineet toteuttaa laajakaistaa kaapelin kautta alunperin?  Asiakaspalvelunne oli väittänyt aikoinaan, että VDSL ol paljon parempi tekniikka kuin DOCSIS, mutta nyt olette ilmeisesti kääntämässä kelkkaa. 

 

HEKA-kohteiden toteutuksesta on jo muutama vuosi aikaa (HEKA teki kilpailutuksen 2016) ja tämä “kelkan kääntäminen” on ihan uusi juttu, eikä välttämättä koske kaikkia kohteita, joissa sisäverkkona on puhelinkaapelointi.

Kyllä se kiinteistön antenniverkon kuntokin pitää olla riittävä, että kaapelimodeemitoteutus kannattaa tehdä. 

Jos yleisesti verrataan DOCSIS vs VDSL niin joillain alueilla meillä on ollut kapasiteettihaasteita kaapelimodeemiverkossa, jolloin VDSL on koettu paremmaksi vaihtoehdoksi. Molemmat ovat ihan hyviä tekniikoita olemassaolevan johtoverkon hyödyntämiseen.

Tarkennettakoon nyt sen verran mitä omaa tietämystä aiheesta on, että noiden kapasiteettihaasteiden aikaan elettiin kamoissakin 100M aikakautta, 250M oli vain harvoille ja valituille tuolloin tarjolla eikä 1G yhteyksiä näkynyt vielä kuin korkeintaan testilabroissa. Sittemmin on kapasiteetit parantuneet eikä ainakaan itselleni ole enää yhtään kapasiteettiongelmaa tullut kamoverkoista vastaan aikohin :) 

Itse asiassa minulla oli silloin käytössä DNA:n 350 Mbps ja giganen oli tulossa parin kuukauden sisällä, mutta sen sijaan tuli “huippunopea” VDSL. Olin … hiukan pettynyt.

Näin on voinut jossain käydä. DNA:lla on Welho-historian myötä hyvä kaapelimodeemiverkko Helsingissä. HEKA on kuitenkin hyväksynyt VDSL-toteutuksen ja isolle osalle asiakkaista vielä pitkään riittää VDSL:n tarjoama 100M maksiminopeus.

Käyttäjätaso 1

Miksi teillä on kuitenkin _paljon_ kohteita, joissa on teidän kaapeli tv ja VDSL? Esim: https://elisa.fi/heka-malmi/ Miksette voineet toteuttaa laajakaistaa kaapelin kautta alunperin?  Asiakaspalvelunne oli väittänyt aikoinaan, että VDSL ol paljon parempi tekniikka kuin DOCSIS, mutta nyt olette ilmeisesti kääntämässä kelkkaa. 

 

HEKA-kohteiden toteutuksesta on jo muutama vuosi aikaa (HEKA teki kilpailutuksen 2016) ja tämä “kelkan kääntäminen” on ihan uusi juttu, eikä välttämättä koske kaikkia kohteita, joissa sisäverkkona on puhelinkaapelointi.

Kyllä se kiinteistön antenniverkon kuntokin pitää olla riittävä, että kaapelimodeemitoteutus kannattaa tehdä. 

Jos yleisesti verrataan DOCSIS vs VDSL niin joillain alueilla meillä on ollut kapasiteettihaasteita kaapelimodeemiverkossa, jolloin VDSL on koettu paremmaksi vaihtoehdoksi. Molemmat ovat ihan hyviä tekniikoita olemassaolevan johtoverkon hyödyntämiseen.

Tarkennettakoon nyt sen verran mitä omaa tietämystä aiheesta on, että noiden kapasiteettihaasteiden aikaan elettiin kamoissakin 100M aikakautta, 250M oli vain harvoille ja valituille tuolloin tarjolla eikä 1G yhteyksiä näkynyt vielä kuin korkeintaan testilabroissa. Sittemmin on kapasiteetit parantuneet eikä ainakaan itselleni ole enää yhtään kapasiteettiongelmaa tullut kamoverkoista vastaan aikohin :) 

Itse asiassa minulla oli silloin käytössä DNA:n 350 Mbps ja giganen oli tulossa parin kuukauden sisällä, mutta sen sijaan tuli “huippunopea” VDSL. Olin … hiukan pettynyt.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Miksi teillä on kuitenkin _paljon_ kohteita, joissa on teidän kaapeli tv ja VDSL? Esim: https://elisa.fi/heka-malmi/ Miksette voineet toteuttaa laajakaistaa kaapelin kautta alunperin?  Asiakaspalvelunne oli väittänyt aikoinaan, että VDSL ol paljon parempi tekniikka kuin DOCSIS, mutta nyt olette ilmeisesti kääntämässä kelkkaa. 

 

HEKA-kohteiden toteutuksesta on jo muutama vuosi aikaa (HEKA teki kilpailutuksen 2016) ja tämä “kelkan kääntäminen” on ihan uusi juttu, eikä välttämättä koske kaikkia kohteita, joissa sisäverkkona on puhelinkaapelointi.

Kyllä se kiinteistön antenniverkon kuntokin pitää olla riittävä, että kaapelimodeemitoteutus kannattaa tehdä. 

Jos yleisesti verrataan DOCSIS vs VDSL niin joillain alueilla meillä on ollut kapasiteettihaasteita kaapelimodeemiverkossa, jolloin VDSL on koettu paremmaksi vaihtoehdoksi. Molemmat ovat ihan hyviä tekniikoita olemassaolevan johtoverkon hyödyntämiseen.

Tarkennettakoon nyt sen verran mitä omaa tietämystä aiheesta on, että noiden kapasiteettihaasteiden aikaan elettiin kamoissakin 100M aikakautta, 250M oli vain harvoille ja valituille tuolloin tarjolla eikä 1G yhteyksiä näkynyt vielä kuin korkeintaan testilabroissa. Sittemmin on kapasiteetit parantuneet eikä ainakaan itselleni ole enää yhtään kapasiteettiongelmaa tullut kamoverkoista vastaan aikohin :) 

Ainiin...ihmettelin muuten miksei meille näy tarjolle kaapelimodeemia… meillä nimittäin tulee omakotitaloon täällä Kangasalla Elisan kaapeli-tv, mutta tuo Elisan palvelu ei valittavaksi kaapelimodeemia tarjoa.. mikähän tässä mahtaa olla taustalla? Olisin kyllä mielummin ottanut 100M kaapelin kautta kun 35M VDSL.

 

Laita minulle katuosoitteesi yksityisviestillä niin tarkistan tilanteen. 

 

Ja todennäköisesti syy on siinä, miksi ei osoitteeseen saa kaapelinettiä on yksisuuntainen ktv-verkko

Ei ollut yksisuuntaisuudesta tällä kertaa kyse vaan verkkotietojärjestelmän dokumentointivirheestä asiakkaan kiinteistön osalta, jonka vuoksi tekninen saatavuus ei muodostunut kaapelimodeemille. Jatkamme asiaa yksityisviestein @rascal76 kanssa.

Miksi teillä on kuitenkin _paljon_ kohteita, joissa on teidän kaapeli tv ja VDSL? Esim: https://elisa.fi/heka-malmi/ Miksette voineet toteuttaa laajakaistaa kaapelin kautta alunperin?  Asiakaspalvelunne oli väittänyt aikoinaan, että VDSL ol paljon parempi tekniikka kuin DOCSIS, mutta nyt olette ilmeisesti kääntämässä kelkkaa. 

 

HEKA-kohteiden toteutuksesta on jo muutama vuosi aikaa (HEKA teki kilpailutuksen 2016) ja tämä “kelkan kääntäminen” on ihan uusi juttu, eikä välttämättä koske kaikkia kohteita, joissa sisäverkkona on puhelinkaapelointi.

Kyllä se kiinteistön antenniverkon kuntokin pitää olla riittävä, että kaapelimodeemitoteutus kannattaa tehdä. 

Jos yleisesti verrataan DOCSIS vs VDSL niin joillain alueilla meillä on ollut kapasiteettihaasteita kaapelimodeemiverkossa, jolloin VDSL on koettu paremmaksi vaihtoehdoksi. Molemmat ovat ihan hyviä tekniikoita olemassaolevan johtoverkon hyödyntämiseen.

Ainiin...ihmettelin muuten miksei meille näy tarjolle kaapelimodeemia… meillä nimittäin tulee omakotitaloon täällä Kangasalla Elisan kaapeli-tv, mutta tuo Elisan palvelu ei valittavaksi kaapelimodeemia tarjoa.. mikähän tässä mahtaa olla taustalla? Olisin kyllä mielummin ottanut 100M kaapelin kautta kun 35M VDSL.

 

Laita minulle katuosoitteesi yksityisviestillä niin tarkistan tilanteen. 

 

Ja todennäköisesti syy on siinä, miksi ei osoitteeseen saa kaapelinettiä on yksisuuntainen ktv-verkko

Käyttäjätaso 1

Tällä hetkellä täällä omakotitaloalueella “korttelikuitu” tarjoaa “huimaa” ~35/11 vauhtia (profile 17a), joka tukee kyllä tässäkin ketjussa todettua suomen asemaa kiinteiden yhteyksien kehitysmaana.

Hmmm…

Eipä se G.fast tuollaisessa tapauksessa toisi parannusta nopeuksiin. Sinulla lienee etäisyyttä DSLAM:iin noin 700...800m ja G.fast auttaa vain noin 200..300m asti. Siis pitäisi tuoda se keskitin lähemmäksi myös.

Juuri näin. VDSL- toi lisää nopeutta, mutta vähensi tehollista etäisyyttä. Sama tapahtuu G-fastin kanssa. Siitä on eniten hyötyä 100-400M matkalla. Sitten ei ole mitään eroa VDLS:ään verrattuna. Siksi G.fasta on ongelmallinen operaattorin kannalta. Näen (kun tekniikka tulee edullisemmaks), että G.fastia tullaan käyttämään eniten talonyhtiöiden sisällä. Siis tilanteissa, joissa kuitu tulee jo kellariin FTTB, mutta talon sisäverkko on vaikka vain vanhojen puhelinjohtojen varassa. 

 

T: Tuomas

 

 

 

Viedään mieluummin CMTS-laitteet kellariin kuidun perään ja hyödynnetään olemassaolevaa antenniverkkoa. Enemmän irtoaa kaapelimodeemilla tuollaisella toteutuksella nopeutta kun G.Fastilla.

Miksi teillä on kuitenkin _paljon_ kohteita, joissa on teidän kaapeli tv ja VDSL? Esim: https://elisa.fi/heka-malmi/ Miksette voineet toteuttaa laajakaistaa kaapelin kautta alunperin?  Asiakaspalvelunne oli väittänyt aikoinaan, että VDSL ol paljon parempi tekniikka kuin DOCSIS, mutta nyt olette ilmeisesti kääntämässä kelkkaa. 

Ainiin...ihmettelin muuten miksei meille näy tarjolle kaapelimodeemia… meillä nimittäin tulee omakotitaloon täällä Kangasalla Elisan kaapeli-tv, mutta tuo Elisan palvelu ei valittavaksi kaapelimodeemia tarjoa.. mikähän tässä mahtaa olla taustalla? Olisin kyllä mielummin ottanut 100M kaapelin kautta kun 35M VDSL.

 

Laita minulle katuosoitteesi yksityisviestillä niin tarkistan tilanteen. 

 

Käyttäjätaso 7

@Sokrates  @tuokki Niinhän se taitaa sitten ikävä kyllä tässä omassa tilanteessa olla että G.fastista ei apua olisi :(

<tilitys>
Jos tuote nimetään "korttelikuiduksi", niin joku asiakas saattaisi luulla että se palvelunarjoajan kuitu ja DLSAM pömpeli olisi ihan oikeasti vedetty sinne korttelitasolle, ja etäisyydet olisi paljon pienemmät, mutta näin ei näytä olevan. 700-800m on jo aika iso kortteli ;)
</tilitys>

Mutta kiitos vastauksista ja anteeksi tilitys :)

Ainiin...ihmettelin muuten miksei meille näy tarjolle kaapelimodeemia… meillä nimittäin tulee omakotitaloon täällä Kangasalla Elisan kaapeli-tv, mutta tuo Elisan palvelu ei valittavaksi kaapelimodeemia tarjoa.. mikähän tässä mahtaa olla taustalla? Olisin kyllä mielummin ottanut 100M kaapelin kautta kun 35M VDSL.

 


Hmmm…

 

Ei siinä korttelikuidussa taideta sanoa mihin kortteliin se kuitu tulee. :wink:

Pelkkä kaapeli-tv ei vielä tarkoita , että olisi valmius kaapelinettiin , koska normaali kaapeli-tv on yksisuuntainen ja kaapelinetti vaatii kaksisuuntaiset aktiivilaitteet.

Toki remontoimalla kaikki sen kaapelinetinkin varmaan saisi , koska kaapelit jo on.

@Sokrates  @tuokki Niinhän se taitaa sitten ikävä kyllä tässä omassa tilanteessa olla että G.fastista ei apua olisi :(

<tilitys>
Jos tuote nimetään "korttelikuiduksi", niin joku asiakas saattaisi luulla että se palvelunarjoajan kuitu ja DLSAM pömpeli olisi ihan oikeasti vedetty sinne korttelitasolle, ja etäisyydet olisi paljon pienemmät, mutta näin ei näytä olevan. 700-800m on jo aika iso kortteli ;)
</tilitys>

Mutta kiitos vastauksista ja anteeksi tilitys :)

Ainiin...ihmettelin muuten miksei meille näy tarjolle kaapelimodeemia… meillä nimittäin tulee omakotitaloon täällä Kangasalla Elisan kaapeli-tv, mutta tuo Elisan palvelu ei valittavaksi kaapelimodeemia tarjoa.. mikähän tässä mahtaa olla taustalla? Olisin kyllä mielummin ottanut 100M kaapelin kautta kun 35M VDSL.

 

Tällä hetkellä täällä omakotitaloalueella “korttelikuitu” tarjoaa “huimaa” ~35/11 vauhtia (profile 17a), joka tukee kyllä tässäkin ketjussa todettua suomen asemaa kiinteiden yhteyksien kehitysmaana.

Hmmm…

Eipä se G.fast tuollaisessa tapauksessa toisi parannusta nopeuksiin. Sinulla lienee etäisyyttä DSLAM:iin noin 700...800m ja G.fast auttaa vain noin 200..300m asti. Siis pitäisi tuoda se keskitin lähemmäksi myös.

Juuri näin. VDSL- toi lisää nopeutta, mutta vähensi tehollista etäisyyttä. Sama tapahtuu G-fastin kanssa. Siitä on eniten hyötyä 100-400M matkalla. Sitten ei ole mitään eroa VDLS:ään verrattuna. Siksi G.fasta on ongelmallinen operaattorin kannalta. Näen (kun tekniikka tulee edullisemmaks), että G.fastia tullaan käyttämään eniten talonyhtiöiden sisällä. Siis tilanteissa, joissa kuitu tulee jo kellariin FTTB, mutta talon sisäverkko on vaikka vain vanhojen puhelinjohtojen varassa. 

 

T: Tuomas

 

 

 

Viedään mieluummin CMTS-laitteet kellariin kuidun perään ja hyödynnetään olemassaolevaa antenniverkkoa. Enemmän irtoaa kaapelimodeemilla tuollaisella toteutuksella nopeutta kun G.Fastilla.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

Tällä hetkellä täällä omakotitaloalueella “korttelikuitu” tarjoaa “huimaa” ~35/11 vauhtia (profile 17a), joka tukee kyllä tässäkin ketjussa todettua suomen asemaa kiinteiden yhteyksien kehitysmaana.

Hmmm…

Eipä se G.fast tuollaisessa tapauksessa toisi parannusta nopeuksiin. Sinulla lienee etäisyyttä DSLAM:iin noin 700...800m ja G.fast auttaa vain noin 200..300m asti. Siis pitäisi tuoda se keskitin lähemmäksi myös.

Juuri näin. VDSL- toi lisää nopeutta, mutta vähensi tehollista etäisyyttä. Sama tapahtuu G-fastin kanssa. Siitä on eniten hyötyä 100-400M matkalla. Sitten ei ole mitään eroa VDLS:ään verrattuna. Siksi G.fasta on ongelmallinen operaattorin kannalta. Näen (kun tekniikka tulee edullisemmaks), että G.fastia tullaan käyttämään eniten talonyhtiöiden sisällä. Siis tilanteissa, joissa kuitu tulee jo kellariin FTTB, mutta talon sisäverkko on vaikka vain vanhojen puhelinjohtojen varassa. 

 

T: Tuomas

 

 

Käyttäjätaso 7

Tällä hetkellä täällä omakotitaloalueella “korttelikuitu” tarjoaa “huimaa” ~35/11 vauhtia (profile 17a), joka tukee kyllä tässäkin ketjussa todettua suomen asemaa kiinteiden yhteyksien kehitysmaana.

Hmmm…

Eipä se G.fast tuollaisessa tapauksessa toisi parannusta nopeuksiin. Sinulla lienee etäisyyttä DSLAM:iin noin 700...800m ja G.fast auttaa vain noin 200..300m asti. Siis pitäisi tuoda se keskitin lähemmäksi myös.

Viimeinen viesti tässä G.fast asiassa 8kk sitten…. miten on Elisa, olisiko aika tehdä päätöstä asiasta, ja ottaa G.fast yhteydet käyttöön? Monet kotikäytössä olevat laitteet tukee jo ko. tekniikkaa, ja kun tarjontaa olisi, niin varmasti käyttäjät investoisivat G.fast tukevaan modeemiin. 

Tällä hetkellä täällä omakotitaloalueella “korttelikuitu” tarjoaa “huimaa” ~35/11 vauhtia (profile 17a), joka tukee kyllä tässäkin ketjussa todettua suomen asemaa kiinteiden yhteyksien kehitysmaana.

Onko G.Fast yhteyksistä vielä mitään uutta tiedossa Elisan puolelta?

Ei ole tässä kohtaa uutta kerrottavaa. Pilottikohteita on verkossa edelleen, mutta päätöksiä jatkosta ei ole vielä tehty. Kerromme, kun kerrottavaksi asti jotain on, olkoon lopputulos kumpi tahansa.
Käyttäjätaso 1
Veikkaisin, että kaikki paukut ovat 5G:ssä, valitettavasti. Suomi on tällä hetkellä kiinteiden laajakaistojen kehitysmaa, eikä 5G:n myötä tilanne ei ainakaan parane, kun seuraavat viisi vuotta me odotellaan tätä ihme tekniikkaa, minkä jälkeen todetaan taas kerran ( 4G on monessa paikassa hitaampi kuin 3G), etteivät lupaukset pitäneetkään paikkaansa. Elisa tietysti hehkuttaa sitä "huippunopeaa" VDSL2:ta, mutta vuonna 2019 sen alle 100 Mbps nopeudet eivät jaksa enää edes naurattaa, innostuksesta puhumattakaan.
Onko G.Fast yhteyksistä vielä mitään uutta tiedossa Elisan puolelta? Sehän olisi täydellinen pientaloalueille täällä pääkaupunkiseudulla, joissa jakamot(kuitu) tulevat jo aika lähelle kämppiä
@juhakkk Ikäväkseni täytyt todeta, että monesta yhtiöstä taloyhtiösoppari puuttuu ja tämä on hallituksen/isännöitsijän osaamattomuutta..

g.fastia saisi olla, mutta ei ole. syy lienee vektorointi
@juhakkk Puhutko siis g.fastista vai taloyhtiöliittymistä? Se yleensä on taloyhtiön osaamattomuutta, jos ei ole sopparia tehty.

Yhtään g.fastia ei suomessa varmaankaan ole,
koska laitteet maksaa todella paljon.

En ymmärrä miksi pitää kituuttaa vdsl2 tekniikalla kuin g.fastia ja xg.fastia on olemassa. On ne halvempia silti, kuin puhelinkupareiden uusiminen catiksi..


Tarkoitin g.fastia. Taloyhtiöliittymät nyt on kerrostaloissa no brainer, ei jokaisen asukkaan kannata ostaa liittymäänsä erikseen, tipottain. On enemmän kilpailutusvaraakin, kun yksittäisen kotitalouden liittymän sijaan kilpailutetaan kerrallaan satoja liittymiä.
@juhakkk Puhutko siis g.fastista vai taloyhtiöliittymistä? Se yleensä on taloyhtiön osaamattomuutta, jos ei ole sopparia tehty.

Yhtään g.fastia ei suomessa varmaankaan ole,
koska laitteet maksaa todella paljon.

En ymmärrä miksi pitää kituuttaa vdsl2 tekniikalla kuin g.fastia ja xg.fastia on olemassa. On ne halvempia silti, kuin puhelinkupareiden uusiminen catiksi..
Kyllähän tästä hyötyisivät hyvin monet kaupunkien kerrostaloasujat, eli valtaosa suomalaisista.

Ihmettelen miksi taloyhtiöissä ei ole vielä tarjolla G.fastia. Pitääkö sekin toteuttaa itse?Niinpä.

Kunhan nyt taloyhtiöihin saataisiin edes kiinteistöliittymät , niin sitten ehkä olisi mahdollista katsella sitä sisäverkkotekniikkaa. 😁


Ikävää, jos sellaista on. Se ei ole edes taloyhtiön etu olla ilman laajakaistasopimusta..

Eero

Osallistu keskusteluun