Mobiilis VS. kiinteä yhteys

  • 15 elokuu 2016
  • 19 kommenttia
  • 1244 katselukerrat

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1
  • Maailmanluokan apuri
  • 1449 kommenttia
Piirtelin vähän mobiilin ja kiinteän yhteyden eroista. Yritin pitää kuvan mahdollisemman kansantajuisena.

Kaikkia liittymiä myydään teoreettisillta maksimonopeuksilla, joka mielestäni vähintäänkin asiakasta harjaanjohtavaa. Siksi päätin tehdä kuvan mistä voi katsoa erilaisten liittymien eroista ja mistä nopeudet koostuvat ja mistä kohtaa liittymä ruuhkaituu ja miksi.

Ehkä jonain päivänä liittymiä myydään niillät tiedoilla ja arvoilla, jotka on oikeasti toteutettavissa.

Sitä odotellessa. Olkaa hyvä 🆒



Jos kuvassa mielestäsi virheitä / korjataa otan mielelläni tästä kommentteja vastaan.

T: Tuokki

19 kommenttia

Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Kuvittelisin että mobiilissa tukiasema jakaa lähetyskapasiteetttinsa mukaan asiakkaiden pyytämää dataa. Lähettää tietysti niin nopeasti kuin pystyy, varmaan jää jälkeen valonnopeudesta. Mutta siis dataa.

Ja jos paljon samanaikaisia asiakaskyselyitä, niin siitä johtuen saavat sen sitten hitaammin, koska tukiasemalla on rajoitettu datan lähetyskapasiteetti. Mutta tuossa sinun kuvassasi mainittu 150Mbit/s nopeuden jakaminen koskisi mielestäni vain lähinnä kunkin käyttäjän kotiverkkoa. Tai oikeastaan miksi se nopeus nyt muodostuu koska tukiasemalla on rajoitettu lähetyskapasiteetti ja lisäksi reitittimellä rajoitettu vastaanottokapasiteetti (LTE tekniikka, kuuluvuus ja operaattorin rajoitukset).

Noita tukiasemiahan voi runkokuituverkkoon periaatteessa asentaa tarvittava määrä, jotta asiakkaiden mobiiliyhteystarpeet tyydyttyvät noin niinkuin keskimääräisen kuluttajan vaatimustasolla (näkyy esim. Netflix ja Viaplay videot HD tasoisina). Ei varmaan niin helposti kuin tuossa valokuidussa, eikä siis tietenkään vakionopeudella, kuten yllä selitin.

Joten en ole aivan samaa mieltä kuvastasi. Mutta en ole myöskään itse mikään mobiiliteknikan asiantuntija.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1
Kuvittelisin että mobiilissa tukiasema jakaa lähetyskapasiteetttinsa mukaan asiakkaiden pyytämää dataa. Lähettää tietysti niin nopeasti kuin pystyy, varmaan jää jälkeen valonnopeudesta. Mutta siis dataa.

Koska Elisa väittää, että (kulutta) liittymissä ei tapahdu priorisointia (=tietyillä liittymillä saa käyttöönsä enemmä kaistaa kun naapuri "halvemmalla" liittymällä"), niin jako todela tapahtuu seuraavasti. Jos kapasiteettiä on 100Mbit/s sen saat kokonaan, jos olet yksin käyttämässä kyseistä tukiasemaa (vaikka keskellä yötä). Sitten naapuri alkaa käyttämämään, niin molemmat saava 50Mbit/s ja niin edelleen. Radiotie on sen levyinen, kun on ja enemmän siihen ei dataa saa tungettua.

Ja jos paljon samanaikaisia asiakaskyselyitä, niin siitä johtuen saavat sen sitten hitaammin, koska tukiasemalla on rajoitettu datan lähetyskapasiteetti. Mutta tuossa sinun kuvassasi mainittu 150Mbit/s nopeuden jakaminen koskisi mielestäni vain lähinnä kunkin käyttäjän kotiverkkoa. Tai oikeastaan miksi se nopeus nyt muodostuu koska tukiasemalla on rajoitettu lähetyskapasiteetti ja lisäksi reitittimellä rajoitettu vastaanottokapasiteetti (LTE tekniikka, kuuluvuus ja operaattorin rajoitukset).


Elisan edustaja on sanonut, että tukiasemalla ei ole rajoituksia. Jokaisen sisäverkkon nopeus on 100Mbit/s tai 1Gbit/s riippuen kodin pään laitteista, mutta se ei auta mitään verkosta (kiinteä tai mobiili) tulevaan nopeuteen. Se määrittää nettiyhteyden nopeus (Mobiili, kaapeli, ADSL, VDSL jne.


Noita tukiasemiahan voi runkokuituverkkoon periaatteessa asentaa tarvittava määrä, jotta asiakkaiden mobiiliyhteystarpeet tyydyttyvät noin niinkuin keskimääräisen kuluttajan vaatimustasolla (näkyy esim. Netflix ja Viaplay videot HD tasoisina). Ei varmaan niin helposti kuin tuossa valokuidussa, eikä siis tietenkään vakionopeudella, kuten yllä selitin.


Tässäpä onkin se yleinen harhaluulo. Taajuuksien rajallisen määrän takia (jokaisella operaattorilla on saman levyinen nippu taajuuksai käytettävissä). Tukiasemmia ei voi ripotella mielin määrin lisää ja näin ratkaista ruuhkautumisongelmaa. Operaattorit antavat usein ymmärtää, että he tekevät / voivat tehdä jotain. Luulenpa että ruuhkautumisen problematiikkaa / perussyitä ei haluta operaattorien taholta avata asiakkailla, koska se voisi haitata mobiilinetin myyntiä. Tässä operaattorit tietenkin voivat ajatella, että kohta tulee 5G ja sitten aletaan myymään sitä (täyteen). No 5G odotellessa :D

Mobiilinettiä pitäisi myydä vaikka näin: "Välillä Super 4G- liittymä, mutta useimmiten ei"

T: Tuokki
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +5
3G/4G riittää ei vaativaan surffailuun kyllä mainiosti.

Mielikuva siitä että 3G tai 4G on surkeaa ei pidä paikkaansa, mutta laadultaan tuollainen mobiili ei vastaa kiinteää. Nopeus heittelee ennen kaikkea ja välillä voi olla niin huono ettei edes perusvideo näy.

Minulla on 21 Mbps 3G Dual Carrier -verkossa LG:n 4G-luurilla ja Chromebook, mainiosti pärjää - kun ei minulla mitään muita laitteita olekaan. Aivan turhaa olisi maksaa kiinteästä jos läppäri on tyyliin aina matkalla eikä kotiin jää sitten yhden yhtä laitetta Wifi:hin kiinni.

Ainoa asia mihin 3G:ssä olen törmännyt - nopeusvaihtelu. Parhaimmillaan mennään kotosalla lähelle 20 megaa, mutta alimmillaan nopeus on kuitenkin 5 megaa ilman kuormaa (yleensä iltaisin silloin tällöin). Tuollaisen yhteyden varaan ei voi laskea esim. Elisa Viihde -käyttöä. Onneksi käyttö on sen verran kevyttä että pärjää (lähinnä nettimusat ja YouTubet (katselen 720P-laadulla, kun laitteetkin HD 720P -näyttöisiä).

Siinä olen samaa mieltä että jos vähänkin vaativampaa käyttöä tai enempi laitteita/käyttäjiä kuin yksi taloudessa, niin kannattaa kiinteä hommata. Mutta varsinkin kun noissa mobiileissa ei ole käyttörajoja ja haluaa nimenomaan liikutella laitteitaan paikasta toiseen ja olla siellä niin mobiili on tosi hyvä. 4G-yhteydellä keskinopeus on varmaan vielä korkeampi, 3G:ssä minulla keskiarvo on varmaan noin 7 megaa.
Käyttäjätaso 7
Hmmmmm....

Palataanpa asiassa vähän perusteisiin mobiiliverkon osalta. :)

Siis tukiasemalle tulee runkoverkkoyhteys , jonka kapasiteetti on tietysti jotakin. Yleensä sellainen , ettei se muodosta kokonaiskapasiteetin kannalta pullonkaulaa.

Toisekseen tukiasemalla on yleensä useita soluja , joilla nykyversioissa on tuo edellä jo mainittu 150 Mbit/s siirtokapasiteetti kullakin LTE-verkossa. Siis jos tukiasemassa on esim. 6 solua , joiden antennikeilat on suunnattu erillisiksi , niin tukiaseman kokonaissiirtokapasiteetti on 6 x 150 Mbit/s.

Yhden solun siirtokapasiteetti jakautuu tasan niiden käyttäjien kesken , jotka ovat ko. solun antennikeilassa. Näin siis tapahtuu normaalisti , kun mitään liikenteen priorisointia ei ole käytössä ja sitähän ei käytetä kuluttajaliittymissä. Edellä on oletettu , että kunkin asiakkaan liikenne on jatkuvaa mitä se tietenkään ei ole , vaan kunkin kaistantarve vaihtelee dynaamisesti.

Jos kuluttajan liittymä on nimellisnopeudeltaan suurempi kuin mitä em. tasajako solun sisällä antaa myöten , niin kuluttaja ei liittymänsä maksimia saa käyttöönsä. Siis kuten Tuokki edellä kertoi tukiaseman liikenne jakautuu sen käyttäjien kesken , mutta kuitenkin niin että tasajako toteutuu kunkin solun sisällä erikseen.

Toki myös radiotien häiriöt alentavat kunkin asiakkaan saamia nopeuksia.

No jos olen edellä syyllistynyt väärän tiedon antamiseen , niin korjatkaa ihmeessä. 😃
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Kiitos tarkennuksesta.
Että siis esim. 360 astetta jaettu vaikka tasajaolla 6:teen, jolloin 60 asteen sektori.
Täällä, missä asun, on paljon kerrostaloja, mutta uskoisin että suuntaani kohdistuu tuolta puolen kilometrin päästä hieman kapeampi keila, tai toivon.

Toukokuun alussa sain melkein 50 Mbit/s sisäänpäin ja nyt vain noin 30 Mbit/s. Varmaan puiden kasvaneet lehdet jotakin vaikuttavat, ehkä olympialaiset jne. Mikä vielä riittää kaikkeen tarvitsemaani.

Mutta siis naapureille, joilla on kiinteä laajakaista, ei siis parane mobiilia ja sen hinnanetua kehua!

Nyt kun katson kuuluvuuden mukaan näkyviä langattomia reitittimiä naapureillani, niin useimmlla on Koti -alkuinen, joka voisi olla kiinteän yhteyden WLANin SSID tunnus. Sitten kaksi 4G-WLAN-WIfi -alkuista. Toivottavasti eivät ole Elisan mobiiliyhteyksiä. Ja joskus harvoin olen nähnyt toisen Elisa_Mobi -alkuisen.
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +3
Elisan soluja voi olla linkissä yhdestä päälle kymmeneen (tosin eri taajuuksilla silloin tottakai), eli mikäli oman alueen tarkemmat tiedot ja suuntaukset kiinnostavat niin meiltä voi niitä kysellä.
Käyttäjätaso 7

Nyt kun katson kuuluvuuden mukaan näkyviä langattomia reitittimiä naapureillani, niin useimmlla on Koti -alkuinen, joka voisi olla kiinteän yhteyden WLANin SSID tunnus. Sitten kaksi 4G-WLAN-WIfi -alkuista. Toivottavasti eivät ole Elisan mobiiliyhteyksiä. Ja joskus harvoin olen nähnyt toisen Elisa_Mobi -alkuisen.


Nuo asiakkaan omat WiFi-reitittimet on sitten ihan oma lukunsa. Riippuu vähän mobiilireitittimestä , mutta yleissääntönä voidaan todeta , että WiFi-yhteyden nopeus ja laatu saattaa olla jopa paljon alhaisempi kuin itse mobiiliyhteyden , jolla tarkoitan modeemin ja tukiaseman välistä linkkiä.

Siitä syystä nopeusmittauksissa tietokone tulisi aina kytkeä ethernetillä reitittimeen , jolloin sen linkin nopeus on vähintään yhtä suuri tai suurempi kuin mobiililinkin. WLAN:in nopeus saattaa olla joskus sen koko ketjun hitain ja silloin nopeusmittaus kertoo sen.
Käyttäjätaso 7
Kiitos tarkennuksesta.
Että siis esim. 360 astetta jaettu vaikka tasajaolla 6:teen, jolloin 60 asteen sektori.
Täällä, missä asun, on paljon kerrostaloja, mutta uskoisin että suuntaani kohdistuu tuolta puolen kilometrin päästä hieman kapeampi keila, tai toivon..


Yleensä tietty alue peitetään useammalla tukiasemalla , joiden keilat menevät osittain päällekkäin. Yksittäisen tukiaseman keilatkin harvoin on jaettu täysin ympäri , vaan ne suunnataan asutuksen mukaan ja huomioiden lähistön muut tukiasemat. Nämä ovat ihan tapauskohtaisesti suunniteltavia juttuja.

Siis yksittäisen solun keila voi olla kapeampikin kuin mitä solumäärästä 360 asteen mukaan laskettaessa tulisi.

PS. Antennikeilat eivät myöskään ole sektoreita , vaan antenniteknisistä syistä johtuen useimmiten jonkin sortin soikioita.
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Riippuu laitteesta. Muistan että VDSL-modeemini toimi tuosta parin metrin päästä suunnilleen yhtä nopeasti myös langattomana. Ethernet kaapeliyhteyttä toki käytin. Periaatteessa turvallisempi. Eli siis disabloin langattomuus ominaisuuden, WLANin. Koska en omistanut muita laitteita.

Sitten kun mennään tarkastelemaan 4G mobiilireitittimiä.
Ne kannattaa sijoittaa usein kukkalaudalle ikkunan eteen. Minulla on läppäri ja ÄlyTV samassa huoneessa. Tähän reitittimeen kyllä saisi tuollaisen 6 m pituisen RJ45 kaapelinkin kytkettyä. Moniin mokkuloihin tätä liittämistapaa ei ole edes saatavissa. Enkä usko sen mitään nopeuteen vaikuttavan. Kyllä kaikki minulla riippuu tukiaseman ja mobiilireitittimen välisestä yhteydestä, kun laitteet ovat samassa huoneessa. Olisi kyllä huono mobiilireititin, jos kaapeli antaisi jotakin merkittävää lisänopeutta tässä tapauksessa.

Tuohon jälkimmäiseen viestiisi. Jotain tuohon suuntaan viittasin myös itse. Ja sillähän ei paljon väliä ole, mikä tuon yhden solun tarkka vaikutusalueen muoto on. Ei varmaan mikään kartio, joka ehkä avaruudessa voisi muodostua. Sitten kun signaalit heijastuvat rakennusten seinistä, maasta, niin paras vaan tyytyä puhumaan jonkinlaisesta vaikutuskulmasta. Masto siis puolen kilometrin päässä. Mieti sitä.
Käyttäjätaso 7
Ei varmaan mikään sylinteri, joka ehkä avaruudessa voisi muodostua. Sitten kun signaalit heijastuvat rakennusten seinistä, maasta, niin paras vaan tyytyä puhumaan jonkinlaisesta vaikutuskulmasta. Masto siis puolen kilometrin päässä. Mieti sitä.

Niinpä.

Teoreettiset antennikeilat on eri asia kuin käytännössä toteutuvat johtuen juurikin maastonmuodoista , puustosta ja rakennuksista johtuvista heijastuksista ja vaimennuksista ym. Nykyaikaisissa tukiasemissa on käytössä aktiiviantennit ja ns. Beam shaping eli sähköinen keilan muotoilu.

Sylinterin muotoista keilaa ei vielä ole vastaan tullut , vaan kyllä ne lähinnä muistuttavat vaikkapa auton valokeilaa. :D

Maaseudulla tukiasemien keilat saattavat ulottua hyvinkin kauas. GSM-standardissa on maksimiksi määritelty muistaakseni noin 20 km. No harvoin käytännössä niin pitkiä linkkejä on käytössä. Taajama-alueilla keilat saattavat olla vain muutama sata metriä tai ns- pico-soluissa vain 100m.
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Ei varmaan mikään sylinteri, joka ehkä avaruudessa voisi muodostua. Sitten kun signaalit heijastuvat rakennusten seinistä, maasta, niin paras vaan tyytyä puhumaan jonkinlaisesta vaikutuskulmasta. Masto siis puolen kilometrin päässä. Mieti sitä.



Sylinterin muotoista keilaa ei vielä ole vastaan tullut , vaan kyllä ne lähinnä muistuttavat vaikkapa auton valokeilaa. :D


Kyllä nyt meni liian pitkälle tämä näsäviisastelusi!
No pitää vastata. Auton valokeila???? Saa varmaan paljon taittua, iso gravitaatio tai jotain, jos ihan keilaksi. Valokiilasta olen kuullut puhuttavan.
Postasit tuon sen jälkeen kun olin jo editoinut tuon geometrisen tilavuustermivirheeni. Paras olisi jos poistaisit tuon viestisi ja tämän minun, ettet aiheuttaisi pysyvää pahaa verta välillemme! Jos vielä viitsin tänne kirjoittaa siis.

Olisi myös paikallaan ja hyvä tapa odottaa, että kirjoittaja jonka posteja haluat lainailla, ehtii ensin itse omat virheensä korjaamaan.
Käyttäjätaso 7


Kyllä nyt meni liian pitkälle tämä näsäviisastelusi!
Postasit tuon sen jälkeen kun olin jo editoinut tuon geometrisen tilavuustermivirheeni. Paras olisi jos poistaisit tuon viestisi ja tämän minun, ettet aiheuttaisisi pysyvää pahaa verta välillemme!


Että silleen. :D

Ikävä kyllä en enää pysty noista aikaisemmista viesteistäni mitään poistamaan , kun ne ovat editoitavissa vain tunnin ja se meni jo ohi.

Toisekseen voin editoida vain omia viestejäni , en muiden. Sinun viestejä voivat editoida vain sinä itse ja moderaattorit.
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Noh näinhän se näyttää menevän. Sanoo suorat sanat jollekin elisan yhteyksiin liittyvälle hakkerille, niin sitten on latausnopeus nyt vain runsaat 10Mbit/s. Turha siis ihmetellä miksi vaihdoin mobiiliin, kun joskus kiinteällä oli vaikeuksia sen kiinteän IP:n kanssa.

Mutta siis myös mobiiliyhteyksiä pystyvät kuristamaan, kuten nyt juuri huomasin. Käynnistin modeemin uudelleen ja sama tulos. Sen jälkeen kun käynnistin läppärin uudelleen. Mitään normaalimpia pöpöjä tässä koneessa ei ole. Ei voi olla!

Mietin usein sillä kiinteällä yhteydellä pitäisikö poliisiin ottaa yhteyttä.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

Toisekseen tukiasemalla on yleensä useita soluja , joilla nykyversioissa on tuo edellä jo mainittu 150 Mbit/s siirtokapasiteetti kullakin LTE-verkossa. Siis jos tukiasemassa on esim. 6 solua , joiden antennikeilat on suunnattu erillisiksi , niin tukiaseman kokonaissiirtokapasiteetti on 6 x 150 Mbit/s.


Kuitenkin kuten sanoit. Kantama ei yleensä ole 360- astetta vaan keilamainen ja olet sen yhden keilan (solun) alueella, jossa maksiminopeus on se 150MBit/s. Myöskään kaikkia 6-10 (?) taajuutta voi käyttä jokaisessa tukiasemassa, koska taajuuksia ei riittäisi (viereisten tukiasemmien taajuudet eivät voi olla samoja).


Yhden solun siirtokapasiteetti jakautuu tasan niiden käyttäjien kesken , jotka ovat ko. solun antennikeilassa. Näin siis tapahtuu normaalisti , kun mitään liikenteen priorisointia ei ole käytössä ja sitähän ei käytetä kuluttajaliittymissä. Edellä on oletettu , että kunkin asiakkaan liikenne on jatkuvaa mitä se tietenkään ei ole , vaan kunkin kaistantarve vaihtelee dynaamisesti.


Tuo on totta, mutta kun käytetään tasaista striimiä, kunten IPtv- palvelut (Neflixin kaltaiset), niin nopeus tarve on aika tasainen yhden solun alueella oleville. Siinä mielessä laskin kapasiteetin tarpeen raa-asti jakamalla 150/x=?)


Jos kuluttajan liittymä on nimellisnopeudeltaan suurempi kuin mitä em. tasajako solun sisällä antaa myöten , niin kuluttaja ei liittymänsä maksimia saa käyttöönsä. Siis kuten Tuokki edellä kertoi tukiaseman liikenne jakautuu sen käyttäjien kesken , mutta kuitenkin niin että tasajako toteutuu kunkin solun sisällä erikseen.


Tämä on totta. Kuvan tarkoitus ei ole olla kaikenkattava, koska se menisi liian monimutkaiseksi (ei insinöörille ymmärtää). Haluan näyttää miten ja miks mobiilinetti tukkeutuu, miksi sitä ei välttämättä voi korjata (kun taajuudet täynnä) ja miksi juuri IPtv- palvelut (kuten Netflix) tukki tukiasemat. Mobiilinetti toimii hyvin, juuri kun sitä käytetään purskemaisesti (radiotie on siihen omiaan), mutta kun kuorma on tasainen ja raskas. Eikä siedä juuri nopeudenvaihelua (kuten IPtv- palvelut) ollaan hyvin nopeasti ruuhka tilanteessa.

T: Tuokki
Käyttäjätaso 7

Toisekseen tukiasemalla on yleensä useita soluja , joilla nykyversioissa on tuo edellä jo mainittu 150 Mbit/s siirtokapasiteetti kullakin LTE-verkossa. Siis jos tukiasemassa on esim. 6 solua , joiden antennikeilat on suunnattu erillisiksi , niin tukiaseman kokonaissiirtokapasiteetti on 6 x 150 Mbit/s.


Kuitenkin kuten sanoit. Kantama ei yleensä ole 360- astetta vaan keilamainen ja olet sen yhden keilan (solun) alueella, jossa maksiminopeus on se 150MBit/s. Myöskään kaikkia 6-10 (?) taajuutta voi käyttä jokaisessa tukiasemassa, koska taajuuksia ei riittäisi (viereisten tukiasemmien taajuudet eivät voi olla samoja).



Hmmmmm....

Tuossa aiemmin kerroin , että yhdessä tukiasemassa on useita soluja , joiden antennikeilat eivät yleensä mene päällekkäin. Silloin saman tukiaseman soluissa voi olla ja käytännössä myös onkin samat taajuudet. Siis samalla taajuudella tukiaseman kapasiteetti voi olla LTE-verkossa n x 150 Mbit/s antennitekniikan ansiosta.

Kuten edellä Elisankin taholta kerrottiin , niin tukiasemassa voi olla useita taajuuksia käytössä , mutta ne yleensä sitten ovat eri kaistalta (800 MHz , 1800 MHz ja 2600 MHz) ja hyödyntävät samoja antenneja/keiloja. Näinhän esim. se LTE-A toimii , että päätelaitteelle on kaksi tai useampia yhteyksiä käytössä samanaikaisesti , jotka ovat eri taajuuskaistalla ja kulkevat saman antennikeilan kautta..
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1

Kuten edellä Elisankin taholta kerrottiin , niin tukiasemassa voi olla useita taajuuksia käytössä , mutta ne yleensä sitten ovat eri kaistalta (800 MHz , 1800 MHz ja 2600 MHz) ja hyödyntävät samoja antenneja/keiloja. Näinhän esim. se LTE-A toimii , että päätelaitteelle on kaksi tai useampia yhteyksiä käytössä samanaikaisesti , jotka ovat eri taajuuskaistalla ja kulkevat saman antennikeilan kautta..


Toki, mutta nuo vain lieventävät sitä tosiasiaa, että jokaisella taajuudella on rajattu "kaista", jonka koko kapasiteetti jaetaan (samaa taajuutta) käyttävien asiakkaiden kesken. Jos tilanne olisi "aivoisempi", niin mitään ruuhkiahan ei olisi.

Yritän tuoda esile sitä miksi 100Mbit/s mobiilinetissä ei käytännössä voi saavuttaa edes lähelle 100Mbit/s nopeuksia. Markkinointi ja koko tuoteen "label" on harhaanjohtava. Aivan kuten aikaisemmin sanoin. Ostaisitko vaikka pullon viiniä, jossa luvattaa, että pullossa voi olla viiniä kaikkea 5%-100% täyttöasteen väliltä. Ostaessasi et tiedä kuinka paljon on. Vielä 5% täyttöasteella kauppa on hyväksyttävä (=ei palautusoikeutta). Entä miten ottaisin saman asian bensa asemmalla. Maksa 40 litrasta ja saa 2 litraa ?!

En "hyökkää" kommenteissa itse langatonta nettiä vastaan. Haluan vain että markkinoinnissa ja tuotteen ominaisuuksissa ollaan rehellisiä. Tällainen "kusetusmarkkinonti" myös haittaa asiakkaiden lisäksi operaattoreita itseään, kun eivät saa myytyä (parempia) kiinteitä yhteyksiä. Myös (toistaiseksi) kun datan määrästä ei makseta mobiilissa (vain kk- maksu), niin mobiili on kovat kilpailija kiinteälle. Mitä käy jos mobiili tulee määrän mukaan laskutettavaksi ja kiinteät ei enää edes ole saatavilla (kupari vedetty rullalle ja kuitua ei ole rakennettu). Siinäpä sitten katsot Nefflixia 9€ kk- hinnällä, mutta data maksuihin menee 1-2 € per jokainen elokuva ?!?

Ohessa päivitetty kuva eri yhteyksien eroista.



T: Tuokki
Käyttäjätaso 7

Toki, mutta nuo vain lieventävät sitä tosiasiaa, että jokaisella taajuudella on rajattu "kaista", jonka koko kapasiteetti jaetaan (samaa taajuutta) käyttävien asiakkaiden kesken. Jos tilanne olisi "aivoisempi", niin mitään ruuhkiahan ei olisi.
T: Tuokki


Juu näinhän se on. Mobiililaajakaista on aina jaettua kaistaa. On nyt ja myös tulevaisuudessa. Kyse on vain siitä missä se kapasiteetin raja on. Tällä hetkellä se pullonkaula on selkeästi tukiasemissa , mutta voi olla , että tulevaisuudessa (5G) se siirtyy vähän syvemmälle runkoverkkoon.

Toki ei mobiililaajakaista ole ainoa jaetun kaistan yhteys. Kaapelissa on periaatteessa ihan sama tilanne ja on vain keskittimestä (CMTS) kiinni kuinka paljon kaistaa esim. taloyhtiössä samanaikaiset käyttäjät saavat.

Kuitu- ja xDSL-yhteyksissä toki se asiakkaan linja keskittimelle (DSLAM) ei ole jaettua , mutta siitä eteenpäin sekin on ja niinhän se koko internetkin on.
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Minä myös haluan että kaikki naapurini käyttävät kiinteää kaistaa, koska itse käytän mobiilia, mm. hintasyistä. Asun lähiössä ja vaikka varmaan tukiasemia voi joustavasti rakentaa ja niissä on useita soluja. Sitä, että on useita soluja ei niin sinun kuvastasi huomannut.

No meillähän ei varsinaisesti pilvenpiirtäjiä ole, mutta mutta käsittääkseni mobiilitekniikan rajat nykyisin tulevat vastaan juuri lähiöissä ja kaupungeissa. Joihin on kuitenkin siis saatavissa kiinteitä yhteyksiä. Ja puhun nyt sellaisista nopeuksista joita Netflix ja muut sellaiset vaativat. Ei mistään supernopeuksista.

Toukokuussa siis 4G mobiili hätyytti 50 Mbit/s kattoa. Nykyisellään useimmiten en saa yli 30, mutta on vielä riittänyt viihteeseen.

Hajaseutualueillehan mobiilitekniikka sopii mitä mainioimmin, JOS vaan operaattorit pystyttävät niitä valokuidun päässä olevia tukiasemiaan riittävästi.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +1
Minä myös haluan että kaikki naapurini käyttävät kiinteää kaistaa, koska itse käytän mobiilia, mm. hintasyistä. Asun lähiössä ja vaikka varmaan tukiasemia voi joustavasti rakentaa ja niissä on useita soluja. Sitä, että on useita soluja ei niin sinun kuvastasi huomannut.


Juuri näin. Minä ajan takaa sitä, että ymmärretään mikä mobiili on ja mitä suorituskykyä siltä voi odottaa. Minä näen punaista, kun mobiilia myydään kiinteän korvaajana, kehutaan kiinteän korvaajana (teknisesti/laadullisesti) ja kaikki tämä vielä halvemmalla kuin kiinteä.

Mobiililla on paikkansa kiinteää täydentävänä, mutta markkinoinnissa ei saisi valehdella niin härkisti, kun mobiilin myynnissä tällä hetkellä tehdään. En osoita tässä sormella Elisaa vaan kaikki toimivat samalla tavalla (kilpailusyistä). Ehkä lainsäädännöllä pitäisi puuttua siihen millä lupauksilla tuotteita voi myydä ja miten lupauksiin pitää pystyä vastaamaan.

T: Tuokki

Osallistu keskusteluun