Kysymys

E398 Kuumeneminen (4G LTE, Helsinki)

  • 21 marraskuu 2011
  • 37 kommenttia
  • 5211 katselukerrat

Hei,

Olen nyt illan käyttänyt E398 tikkua LTE-tilan kautta. Tuo kuumenemissuoja on ongelmallinen, koska ei kovinkaan kauaa tarvitse esim. videoita youtubesta selata, kun yhteysnopeudet putoavat. Kysynkin, onko tikkuun tulossa lähitulevaisuudesta jonkinlaista firmware-päivitystä, jolla toimintavarmuutta saataisiin parantumaan? 4g-yhteydellä kun ei oikein mitään tee, jos yhteys putoaa/hidastuu jo suht alkuvaiheessa.

37 kommenttia

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Millaisella signaalivaimentumalla LTE tulee? Suurinpiirtein kaikkien tikkujen lämmöntuotto on suorassa suhteessa signaaliin eli mitä heikompi signaali, sitä kuumempana tikku käy. Eli ensiapuna toimii monesti tikun siirtäminen parempaan paikkaan.

LTE-nopeuksilla tosin tikun tiedonkäsittelykapasiteetti on aina melko kovilla ja lämpenee jo siitä syystä varmaankin enemmän. 3g-nopeuksilla (ml. DC ~25M) ja keskitasoisella signaalilla (~ 75 dBm) E398 on ehkä viilein tikku, jota olen käyttänyt.
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki


Suurinpiirtein kaikkien tikkujen lämmöntuotto on suorassa suhteessa signaaliin eli mitä heikompi signaali, sitä kuumempana tikku käy. Eli ensiapuna toimii monesti tikun siirtäminen parempaan paikkaan.


Jeh USB piuhalla pihalle tai vaikka http://www.3g-antennit.fi/product/180/dovado-tiny-etahallittava-reititin-wlanilla ' TARGET='_blank vintille.
😉

Millaisella signaalivaimentumalla LTE tulee? Suurinpiirtein kaikkien tikkujen lämmöntuotto on suorassa suhteessa signaaliin eli mitä heikompi signaali, sitä kuumempana tikku käy. Eli ensiapuna toimii monesti tikun siirtäminen parempaan paikkaan.

LTE-nopeuksilla tosin tikun tiedonkäsittelykapasiteetti on aina melko kovilla ja lämpenee jo siitä syystä varmaankin enemmän. 3g-nopeuksilla (ml. DC ~25M) ja keskitasoisella signaalilla (~ 75 dBm) E398 on ehkä viilein tikku, jota olen käyttänyt.



79 dBm
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Ei tietenkään mikään huippusignaali, mutta ei kuitenkaan sellainen, jolla tikun pitäisi ruveta huutamaan hoosiannaa eli tikun pitäisi kyllä kestää nikottelematta se hukkalämpö, joka tuollaisessa käyttötilanteessa syntyy. Aina kannattaa tietysti peruskeinolla (tikun parempi sijoittelu) pyrkiä parantamaan tuota signaalia, jos siitä olisi apua. 

Putoaako nopeus aina pidemmissä streamauksissa tms.? Myös ruuhkattomaan aikaan? Tällä haen sitä, että onko satavarma, että nopeuden putoaminen johtuu tikun lämpenemisestä eikä esim. verkon käyttötilanteesta tai sen toisen pään ruuhkautumisesta.

Tikun yksilövikaakaan ei voi jättää pois mahdollisuuksista eli toivottavasti muut LTE/E398 -yhdistelmän käyttäjät ilmoittelevat, esiintyykö vastaavanlaista ongelmaa. Aivan suoraa johtopäätöstä ei tietenkään voi muutaman havainnon pohjalta vetää, koska vaikka esim. signaalivaimentuma olisi samaa luokka, voi signaalin laatu olla huonompi/parempi ja käyttötilanne jo siitä syystä täysin erilainen.

Ei tietenkään mikään huippusignaali, mutta ei kuitenkaan sellainen, jolla tikun pitäisi ruveta huutamaan hoosiannaa eli tikun pitäisi kyllä kestää nikottelematta se hukkalämpö, joka tuollaisessa käyttötilanteessa syntyy. Aina kannattaa tietysti peruskeinolla (tikun parempi sijoittelu) pyrkiä parantamaan tuota signaalia, jos siitä olisi apua. 

Putoaako nopeus aina pidemmissä streamauksissa tms.? Myös ruuhkattomaan aikaan? Tällä haen sitä, että onko satavarma, että nopeuden putoaminen johtuu tikun lämpenemisestä eikä esim. verkon käyttötilanteesta tai sen toisen pään ruuhkautumisesta.

Tikun yksilövikaakaan ei voi jättää pois mahdollisuuksista eli toivottavasti muut LTE/E398 -yhdistelmän käyttäjät ilmoittelevat, esiintyykö vastaavanlaista ongelmaa. Aivan suoraa johtopäätöstä ei tietenkään voi muutaman havainnon pohjalta vetää, koska vaikka esim. signaalivaimentuma olisi samaa luokka, voi signaalin laatu olla huonompi/parempi ja käyttötilanne jo siitä syystä täysin erilainen.

24.11.2011, klo: 8.33: Signaali: 75 dBm. Nopeudet 13min 720p ja 25min 720p, sekä 30min 1080p youtube videoiden jälkeen 12,50/5,40Mbps (Ping: 30 ms). Eli vielä kohtuu. Ennen videoita oli n. 30/8Mbps (Ping: 22 ms).
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

24.11.2011, klo: 8.33: Signaali: 75 dBm. Nopeudet 13min 720p ja 25min 720p, sekä 30min 1080p youtube videoiden jälkeen 12,50/5,40Mbps (Ping: 30 ms). Eli vielä kohtuu. Ennen videoita oli n. 30/8Mbps (Ping: 22 ms).


Aika selkeä tiputus. Palautuuko nopeudet jatkuvan streamauksen päätyttyä ja tikun oltua jonkin aikaan vähemmällä käytöllä tai idlellä?

Oletko kokeillut jonkin hieman isomman tiedoston lataamista esim. funetista 1GB ja nopeuden tarkistamista sen avulla Speedtest.netin sijaan heti tuon streamin lopetuksen jälkeen. 30M-nopeusluokka on jo sellainen, ettei tuon testipaketin koko (alle 10 MB) ole riittävä. 1GB pitäisi latautua 30 megan nopeudella n. 4,5 minuutissa.

Menee kyllä vähän arvailuksi, mutta LTE-tekniikkaan sisältyy aika paljon erilaista "älykästä" kapasiteetin jakoa eli "kaistaa" annetaan sinne, missä tarvitaan. Full HD-videon streamaushan ei tarvitse kuin jotain 7 mbit/s, joten yhteys on silloinkin reilusti "vajaakäytöllä". Tuon tarkemman nopeustestauksen ideana se, että kun kapasiteetin tarve kasvaa, pitäisi ruuhkattomaan aikaan sitä myös löytyä.

Sorry, että höpötän kaikennäköistä p_aa, mutta kiinnostaa todella tietää, onko tuo E398 noin surkea, ettei kestä normaalia käyttöä. En usko, että edes millään firmis-päivityksellä tai vastaavalla voidaan kovin paljon vaikuttaa lämpenemisongelmiin. Kun bitin pitää liikahtaa, tikku "tikittää" tahtiaan ja lämpenee, kuten elektroniikka aina, mutta ei se saa vaikuttaa tikun ominaisuuksiin. Jos vaikuttaa, on jotain pahasti pielessä joko suunnittelussa tai piireissä.
25.11.2011, klo: 02.05 tietokoneen avaus. Speedtest: 35/8 Mbps (22ms). 77 dBm.

klo: 02.05-02.35: Internet surffailua ja 3 x 5 min normaalilaadun videostream katselua.

klo: 02.35-02.43 (n. 2000 Kt/s), Lataus: ftp://ftp.funet.fi/dev/1GBnull

klo: 02.43-02.48 (n. 400 Kt/s), Lataus: ftp://ftp.funet.fi/dev/100MBnull

klo: 02.56, Speedtest: 24/5 Mbps (40ms)

klo: 02.59, Speedtest: 30/7 Mbps (22ms)

klo: 03.04, Speedtest: 31/7 Mbps (22ms)

klo: 03.04-03.12: Internet surffailua, Speedtest: 14/6 Mbps (22ms).

klo: 03.12-03.30: Tietokoneen käyttöä ilman internetiä. Yhteys avoimena passiivitilassa, Speedtest: 16/6 Mbps (25ms).

klo: 03.30-03.50: Tietokoneen käyttöä ilman internetiä. Yhteys suljettuna.

klo: 03.51, Speedtest: 30/7 Mbps (24ms)
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Olen edelleen sitä mieltä, että tuollainen vaihtelu voi johtua signaalissa tapahtuvista muutoksista, ei välttämättä päätelaitteen omituisuuksista. Koska melko ruuhkattomaan aikaan nopeudet jää alas (vars. uppi alle 8 megaa), ei käyttöpaikan sijainti tukiasemaan nähden ole ainakaan optimaalinen. Kovin suurta muutosta signaalissa ei tarvitse tapahtua, että dl-nopeus puolittuu.

On tuo 400 kt/s (n. 3 mbit/s) tietenkin alta arvostelun, mutta joskus DC-HSPA:llakin saa tuollaisen 1/10-osaan tippumisen aikaiseksi pienellä tikun siirrolla...

Millaisia huippunopeuksia noiden funet-latausten aikana näkyy? Jos nopeus todellisuudessa lähelläkään speedtest.netin näyttämiä, pitäisi tulla 4 MB/s ainakin "piikeissä".

Onko tuo 77 dBm Mobile Partnerin ilmoittama signaalivaimentuma? Jos, niin onko kukaan tutkinut tarkemmin, minkä arvon (RSSI, RSRP) MP ilmoittaa?

Olen edelleen sitä mieltä, että tuollainen vaihtelu voi johtua signaalissa tapahtuvista muutoksista.


Ehdottomasti totta!


Onko tuo 77 dBm Mobile Partnerin ilmoittama signaalivaimentuma? Jos, niin onko kukaan tutkinut tarkemmin, minkä arvon (RSSI, RSRP) MP ilmoittaa?


Mobile partner ilmoittaa RSSI:n. Jos RSSI = -77 dBm, ei kannata haaveilla maksiminopeuksista.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

Mobile partner ilmoittaa RSSI:n. Jos RSSI = -77 dBm, ei kannata haaveilla maksiminopeuksista.


Jos noin, niin tuo signaalitieto on niinkuin nn tai pp eli täysin hyödytön. Häiriöisessä tai muuten hankalassa paikassa RSRP voi olla -100 dBm ja RSRQ -15 dB; siitäpä sitten "imaise" tasaisesti 30 megaa dl...
Lisäilin testaustietoa yöltä aiempaan viestiin. Kyllä yhteyden katkaisun jälkeen kun reilun vartin odottaa ja muodostaa yhteyden uudelleen, niin nopeus kummasti nousee. Parhaimmillaan funetilta tuli n. 2300 Kt/s.
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki
::) Aikas lasten kengissä on koko 4G ja sen eka päätelaite tikku. En vitsisi lähteä koekaniiniksi tehköön parempaa, kun peräti lupaukset kiinteän lanka yhteyden korvaajasta olleet buffi tiedotteissa...
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

Kyllä yhteyden katkaisun jälkeen kun reilun vartin odottaa ja muodostaa yhteyden uudelleen, niin nopeus kummasti nousee. Parhaimmillaan funetilta tuli n. 2300 Kt/s.


Ilman tarkempia tietoja signaalista voi vain todeta, että saattaa johtua päätelaitteesta. Tai ihan vaan sattumasta esim. signaalin suhteen. Tai speedtest.netin kyvyttömyydestä antaa tarkkaa nopeutta.

Kuinka tasaista "wavea" speedtest.net piirtää dl-nopeudelle? Vaikka noiden näyttämien suhteen ei voi ihan satavarmoja päätelmiä tehdä esim. yhteyden vakaudesta, niin jotain se kertoo. Tasaisella, hyvälaatuisella signaalilla tuo graafi on melko tasainen ja toisena ääripäänä kuin epätasainen sahanterä (epätasainen signaali tai ruuhkaisuus vaivaa).

Jos funet-nopeus latauksen keskiarvo (2,3 MB/s ? 20 mbit/s), niin ollaan lähempänä noita muiden mittausten alempia nopeuksia. Mikäli speedtestin huiput pitää paikkansa, pitäisi "kylmällä" tikulla päästä yli 4 MB/s nopeuteen ainakin piikeissä.
Juu, hiukan nykivää on speedtestin "wave". Ei pahasti kylläkään.

Kuinka noita RSRP ja RSRQ arvoja voi katsoa (millä ohjelmalla?)?
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Ei ole ohjelmista tietoa, mutta E398:n at-komentolistasta löytyy aina jotain mielenkiintoista esim. LTERSRP. RSRQ:n voi aina laskeakin, jos tiedossa tietyt perustiedot verkosta ja RSSI- sekä RSRP-arvot. Noin, jos mikään komento ei sitä suoraan kerro. Elisaunan tekn.tuki voisikin julkaista joko tarvittavat komennot tai laskennan aputiedot. LTE-signaalin tutkimisesta ei itselläni ole mitään käytännön kokemusta, kun lähin käytössä oleva LTE-tukari lienee noin 400 km päässä...
En oikein tiedä miten sain tiedot näkyviin PuTTY:n Serial yhteyden kautta, koska en mitään komentoja ehtinyt kirjoittaa. Mutta kuitenkin, sain seuraavia tietoja:

RSSI:18
LTERSRP=-103, -8

Mobile Partner näyttää kahta pilaria kenttää. Mobile Partner RSSI: -77dBm.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Huawei ei pettänyt tälläkään kertaa: Tulostaa automaagisesti tuota signaalitietoa. Saman tiedon saanee manuaalisesti komennolla AT^LTERSRP (tai jos tuolla ei tule, niin lisää kysymysmerkki loppuun).

Arvoista: RSSI:n arvo ilmoitetaan 0-31 -asteikolla ja siitä voi laskea dBm-arvon kaavalla (31-RSSI)*2+50. Ja miinus-merkki eteen, kun vaimentumasta kyse.

LTERSRP:n arvoista ei referenssi-tietoa ole, joten voit aivan omien havaintojesi pohjalta vetää johtopäätöksiä erilaisten arvojen vaikutuksesta nopeuteen. Ensimmäinen arvo oletettavasti on RSRP eli varsinaisen "datakanavan" vaimentuma. Toinen arvo kuvaa melko varmasti jotain häiriöihin liittyvää, mutta miten, jää arvailujen varaan. Se on kuitenkin satavarmaa, että haettaessa optimipaikkaa modeemille, pitää molemmat arvot saada mahdollisimman lähelle nollaa. HSPA-puolella häiriötaso on tärkeämpi eli karkeasti tärkeämpi saada häiriöarvoa tiputettua pykälällä kuin signaaliarvoa 5 pykälällä.

Kuten todettua, mitään käytännön kokemusta en ole vielä voinut hankkia, mutta epäilen, ettei tuo signaali hirvittävän hyvä ole. Toivottavasti saat virittämällä parempaa...
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki
http://www.matkapuhelinfoorumi.fi/f11/dna-vs-saunalahti-64854/index13.html#post1058412235 ' TARGET='_blank


Onko joku foorumilainen jo hankkinut sellaisen Saunalahden 4G-tikun (E398)? Voisi kokeilla muilla simmeillä ja raportoida tänne, onko oikeasti lukittu vai ei?

???


Arvoista: RSSI:n arvo ilmoitetaan 0-31 -asteikolla ja siitä voi laskea dBm-arvon kaavalla (31-RSSI)*2+50. Ja miinus-merkki eteen, kun vaimentumasta kyse.

LTERSRP:n arvoista ei referenssi-tietoa ole, joten voit aivan omien havaintojesi pohjalta vetää johtopäätöksiä erilaisten arvojen vaikutuksesta nopeuteen. Ensimmäinen arvo oletettavasti on RSRP eli varsinaisen "datakanavan" vaimentuma. Toinen arvo kuvaa melko varmasti jotain häiriöihin liittyvää, mutta miten, jää arvailujen varaan. Se on kuitenkin satavarmaa, että haettaessa optimipaikkaa modeemille, pitää molemmat arvot saada mahdollisimman lähelle nollaa.


Jostain syystä koen tarvetta hieman avata, miten datanopeus määräytyy LTE:ssä. Tärkein tekijä on totta kai signaalinvoimakkuus, mikä siis mobile partnerissa ilmoitetaan RSSI-arvona. RSSI ei tosin ole se kaikkein paras arvo tähän tarkoitukseen, koska se sisältää koko tikun vastaanottaman tehon mukaan lukien muiden solujen aiheuttaman häiriön. RSRP taas kertoo sen solun, jossa tikku on, referenssisymbolien keskimääräisen tehon. Näistä kahdesta (RSSI & RSRP) voi edelleen laskea RSRQ:n enemmän tai vähemmän kaavalla RSRQ = RSRP RSSI. RSSI ja RSRP ilmoittavat siis vastaanotetun tehon yksikkönä dBm; teho dBm-arvona taas lasketaan kaavalla 10*log10(teho watteina / 1mW). Eli se, että arvon edessä on miinusmerkki, ei kerro mitään siitä, että kyseessä on vaimentuma, vaan siitä, että jos nollaa pienemmästä luvusta ottaa logaritmin, tulee tulokseksi negatiivinen luku. (Tämä matemaattinen detalji on toki kokonaisuuden kannalta aika merkityksetöntä, mutta pistipähän vain vähän silmään.) Noniin, sitten se datanopeuden määräytyminen. Eli terminaali mittaa radiokanavan laatua ja lähettää tukarille tiedot mittauksista. Näiden tietojen perusteella tukari päättää käytettävän modulaation, koodausmenetelmän ja MIMO-moodin (spatial multiplexing tai TX diversiteetti); mitä parempi radiokanava, sitä korkeampitasoinen modulaatio, sitä vähemmän koodausta ja spatial multiplexing käytössä.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

Jostain syystä koen tarvetta hieman avata, miten datanopeus määräytyy LTE:ssä. Tärkein tekijä on totta kai signaalinvoimakkuus, mikä siis mobile partnerissa ilmoitetaan RSSI-arvona. RSSI ei tosin ole se kaikkein paras arvo tähän tarkoitukseen, koska se sisältää koko tikun vastaanottaman tehon mukaan lukien muiden solujen aiheuttaman häiriön.
... jne


Hyviä tarkennuksia. Edelleen pohdittavaksi kuitenkin muutamia huomautuksia, jotka perustuvat pitkälti omiin pohdiskeluihin vs. eri lähteistä saatuihin tietoihin. Ilmeisesti olet itsekin huomannut, että näiden juttujen tiimoilta esiintyy eri lähteissä melko selviä mutuiluja, joita kuitenkin tarjotaan faktana.

- RSSI on mielestäni merkittävä vain silloin, kun idle-tilassa arvioidaan solun/tukarin vaihtotarvetta. Aktiivitilassa RSRP on tärkeämpi ja mikäli se ei riittävästi kerro yhteyden tilasta (esim. runsaiden häiriöiden takia virhemäärä kasvaa), RSRQ:n merkitys korostuu.

- RSRP:tä yritin - ehkä eniten itselleni - selventää maininnalla "datakanavasta", koska tavallaan siitä se kertoo. Tuo referenssisymboli tai -signaali tulee datan "mukana" (vie oman osansa käytettävästä "kaistasta").

- RSRQ:n laskennassa pitänee kuitenkin ottaa huomioon myös käytössä oleva kaistanleveys. Eri lähteissä RSRQ:n kaavaksi esitetään hieman toisistaan poikkeavia versioita. Verkosta pitäisi kuitenkin tietää ainakin tuo em. kaistanleveys. Se miten tuo nimenomainen tikku RSRQ:n arvon laskee ja ilmoittaa, ei ole tiedossa. Pitäisi saada muutamia tarkkoja RSSI-LTERSRP -lukupareja referenssiksi, jotta tuon logiikan saisi selvitettyä. Edellisestä postauksestani poiketen, tällä hetkellä arvioni on, että mikäli tuo LTERSRP:n tulostuksen toinen arvo on RSRQ, se voi saada myös positiivisia arvoja.

- luepa tarkemmin mainintani miinusmerkistä: koski vain ja ainoastaan tuon ilmoitetun 0-31 -asteikolla ilmoitetun RSSI:n arvon muuttamista dBm-arvoksi. Tuossa kaavassa tosin käytetään perusarvona usein lukua 51 ja sen voi itsekukin lisätä, jos haluaa. Laskutoimitukset on aina helpompi tehdä positiivisilla luvuilla ja lopuksi "vääntää" se tutummaksi miinusmerkkiseksi dBm-arvoksi.

- tarkoitit kai alle 1 olevasta luvusta 10-kantainen logaritmi on aina miinusmerkkinen? Matikan luvuista on 30 vuotta aikaa, joten ei enää muista, millaisia arvoja logaritmi alle nollan luvuista antaa...

Nopeuden määräytymis-juitsut ovat meikäläiselle senverta "yli" meneviä, etten ota kantaa. Oma pääasiallinen mielenkiintoni kohdistuu nyt ja jatkossakin siihen, miten tikusta saa otettua mahdollisimman paljon informaatiota irti, mikä puolestaan helpottaa optimaalisen sijoituksen löytämistä päätelaitteelle. Kieltämättä myös noita "taustalla" olevia juttuja on joskus hauska pohtia, mutta niiden sisäistäminen ei tunnu niin tärkeältä.

Edit: Sorry 'dj02' näistä off-topiceista... liippaa tosin läheltä myös tikun kuumenemis-juttuja, mutta kuitenkin... 🙂

- RSSI on mielestäni merkittävä vain silloin, kun idle-tilassa arvioidaan solun/tukarin vaihtotarvetta. Aktiivitilassa RSRP on tärkeämpi ja mikäli se ei riittävästi kerro yhteyden tilasta (esim. runsaiden häiriöiden takia virhemäärä kasvaa), RSRQ:n merkitys korostuu.


Periaatteessa kai kumpaa tahansa, RSRP:tä tai RSRQ:ta, voidaan käyttää kriteerinä solua vaihtaessa, vieläpä niin, että kriteereihin voi kuulua joko jompikumpi tai molemmat. Se, millä perusteella missäkin verkossa soluja sitten käytännössä vaihdellaan, lienee kiinni verkkolaitevalmistajan implementaatiosta ja operaattorin valinnoista. Tuota en ihan täysin hiffannut, että miksi juuri idlessä tapahtuvissa solun vaihdoissa olisi nimenomaan RSSI tärkeä?


- RSRP:tä yritin - ehkä eniten itselleni - selventää maininnalla "datakanavasta", koska tavallaan siitä se kertoo. Tuo referenssisymboli tai -signaali tulee datan "mukana" (vie oman osansa käytettävästä "kaistasta").


Jep, ymmärrän pointin. Joskus olen tosin kuullut myös erottelun datakanavien ja signalointikanavien välillä, siitä ehkä hieman sekaannuin.


- RSRQ:n laskennassa pitänee kuitenkin ottaa huomioon myös käytössä oleva kaistanleveys. Eri lähteissä RSRQ:n kaavaksi esitetään hieman toisistaan poikkeavia versioita. Verkosta pitäisi kuitenkin tietää ainakin tuo em. kaistanleveys. Se miten tuo nimenomainen tikku RSRQ:n arvon laskee ja ilmoittaa, ei ole tiedossa. Pitäisi saada muutamia tarkkoja RSSI-LTERSRP -lukupareja referenssiksi, jotta tuon logiikan saisi selvitettyä. Edellisestä postauksestani poiketen, tällä hetkellä arvioni on, että mikäli tuo LTERSRP:n tulostuksen toinen arvo on RSRQ, se voi saada myös positiivisia arvoja.


Voin olla väärässä, mutta itse ymmärrän RSRQ:n laskun seuraavasti: RSRP on keskiarvo niistä oman solun resurssiblokeista, joilta RSRP lasketaan, RSSI taas on koko taajuusalueen yli mitattu laajakaistainen teho. Jotta RSRP:stä saadaan vertailukelpoinen RSSI:n kanssa, pitää RSRP kertoa resurssiblokkien lukumäärällä (esim 10 MHz:n kaistalla resurssiblokkeja on 50). En tiedä, mitä arvoja tuo mainitsemasi LTERSRP suoltaa, mutta RSRQ ei kyllä ymmärtääkseni voi mitenkään saada positiivisia arvoja.


- luepa tarkemmin mainintani miinusmerkistä: koski vain ja ainoastaan tuon ilmoitetun 0-31 -asteikolla ilmoitetun RSSI:n arvon muuttamista dBm-arvoksi. Tuossa kaavassa tosin käytetään perusarvona usein lukua 51 ja sen voi itsekukin lisätä, jos haluaa. Laskutoimitukset on aina helpompi tehdä positiivisilla luvuilla ja lopuksi "vääntää" se tutummaksi miinusmerkkiseksi dBm-arvoksi.


Jep, ei siinä mitään. Pointtini olikin ehkä enemmän avata sitä, mistä tuo dBm oikein on peräisin.


- tarkoitit kai alle 1 olevasta luvusta 10-kantainen logaritmi on aina miinusmerkkinen? Matikan luvuista on 30 vuotta aikaa, joten ei enää muista, millaisia arvoja logaritmi alle nollan luvuista antaa...


Jep,kiitos huomiosta. Ilman muuta tarkoitin lukua nollan ja ykkösen välissä. Miinusmerkkisestä luvusta jos ottaa logaritmin, tulokseksi tulee imaginääriluku. Jos vaikka haluaa laskea log10(-1), pitää keksiä millä x:n arvolla toteutuu 10^x = -1.


Nopeuden määräytymis-juitsut ovat meikäläiselle senverta "yli" meneviä, etten ota kantaa. Oma pääasiallinen mielenkiintoni kohdistuu nyt ja jatkossakin siihen, miten tikusta saa otettua mahdollisimman paljon informaatiota irti, mikä puolestaan helpottaa optimaalisen sijoituksen löytämistä päätelaitteelle. Kieltämättä myös noita "taustalla" olevia juttuja on joskus hauska pohtia, mutta niiden sisäistäminen ei tunnu niin tärkeältä.
Edit: Sorry 'dj02' näistä off-topiceista... liippaa tosin läheltä myös tikun kuumenemis-juttuja, mutta kuitenkin... :)


Menihän tämä vähän liian tekniseksi. Toisaalta, ei tälläkään foorumilla nyt ehkä liikaa viestejä ole, joissa koitettaisiin miettiä, miksi verkon suorituskyky on mitä on eri tilanteissa. Toki parempi paikka näille pohdinnoille voisi olla joku Taustalla olevat teoriat ketju.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

Tuota en ihan täysin hiffannut, että miksi juuri idlessä tapahtuvissa solun vaihdoissa olisi nimenomaan RSSI tärkeä?


Tuota järkeillyt sitä kautta, että kyse on kuitenkin koko ajan mobiilidatasta ja toisaalta LTE-tekniikkaan kuuluu päätelaitteen puolelta "kaksivaiheinen" virransäästötila. Käsittänyt kuitenkin niin, että päätelaitteen on virransäästötilasta huolimatta oltava "tietoinen" verkosta, jotta viiveet aktiivitilaan siirtymisessä eivät kasvaisi ikävän suuriksi.
stasta").


Voin olla väärässä, mutta itse ymmärrän RSRQ:n laskun seuraavasti: RSRP on keskiarvo niistä oman solun resurssiblokeista, joilta RSRP lasketaan, RSSI taas on koko taajuusalueen yli mitattu laajakaistainen teho. Jotta RSRP:stä saadaan vertailukelpoinen RSSI:n kanssa, pitää RSRP kertoa resurssiblokkien lukumäärällä (esim 10 MHz:n kaistalla resurssiblokkeja on 50). En tiedä, mitä arvoja tuo mainitsemasi LTERSRP suoltaa, mutta RSRQ ei kyllä ymmärtääkseni voi mitenkään saada positiivisia arvoja.


Tuota pitää vielä hieman pohdiskella, mutta ollaan hyvin pitkälle samoilla linjoilla eli taajuuskaistan leveys pitää tietää, joka kertoo myös RB:ien määrän. RSRQ:lla yritetään kuitenkin kertoa, mitä ylimääräistä (häiriöt, kohina, tms.) signaalia sotkee. En minäkään usko, että RSRQ voisi olla positiivinen, ellei käytäntö osoita toisin.



Pointtini olikin ehkä enemmän avata sitä, mistä tuo dBm oikein on peräisin.


Oli ihan hyvä pointti. Sellainen lisäys vielä noihin muunnoksiin, että ehkä helpompi ajatella koko ajan milliwatteina, niin ei tarvitse pohdiskella 1000-kertomisia ja -jakamisia, joita wattien käyttö aiheuttaa. 


...Toisaalta, ei tälläkään foorumilla nyt ehkä liikaa viestejä ole, joissa koitettaisiin miettiä, miksi verkon suorituskyky on mitä on eri tilanteissa.


Niinpä, ja lisää näkökantoja kaivataan...
onko tähän asiaan tullut mitään ratkaisuja?? uutta firmwarea ei oo näkyny.. onko vaihtoehto vaihtaa tikku toiseen?

itellä toi tikku katolla ja samanlaiset ongelmat.. huomaa, ku yhteys tippuu 4000kt/s yhtäkkiä 1000kt/s ja pingi nousee 6 kertasesti,

ainot tapa on rebootata yhteys (tikku irti tai vaihtamalla 3g/4g välillä)
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki
🙂 On poistunut malli ja operaattorit jonkun verran vaihdelleet esim. kytkyn sisällä juuri tuon kuumenemis ongelman vuoksi. Enpä oikein usko, että korjaantuu tai korjataan firmis päivityksellä.

Kätevä hemmo voisikin halutessaan itse viritellä jähdytystä purkamalla muovikuoret ympäriltä ja vaikka jonkin prossu tai näytönohjain jähdytyssiili & tuuletin kiinni siihen kumenevaan paikkaan helle helpoitukseksi.

😉
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Jos ei kummastakaan julkaistusta päivityksestä (335, 433) ole apua, niin eipä sille mitään voi. Tosin aika monet ovat kertoneet, että jo tuo ensimmäinen päivitys toi helpotusta kuumenemisongelmaan.

En ole havainnut mitään eroa E392:n ja E398:n välillä sen paremmin LTE- kuin 3G-käytössäkään. Molemmissa on sisässä sama firmis (433), ja samalla tavalla lämpenevät pitkässä kuormituksessa, mutta tuota nopeuden tippumista en ole havainnut. Heikolla ja huonolaatuisella signaalilla testit ovat tosin jääneet vähiin, koska toiminta tuolloin on päätelaitteesta riippumatta aivan mitä sattuu.

Osallistu keskusteluun