Kysymys

Saunalahdella nyt myynnissä 4G MobiililaajakaistaPaketit!

  • 17 marraskuu 2011
  • 50 kommenttia
  • 4094 katselukerrat

Käyttäjätaso 2
Tänään on tullut myyntiin kaksi uutta 4G MobiililaajakaistaPaketti -liittymää. Käykäähän tutustumassa osoitteessa http://saunalahti.fi/gsm/mobiililaajakaistapaketti.php.

50 kommenttia

Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Nyt on mustaa valkoisella miten nämä DC "vale 4G"-verkot tulee ilmoittaa, ne kun toimivat _vain_ 3G-verkossa: HSPA+DC

Itsekin on tullut käytettyä kaikenlaista merkintää ... luontainen jatke aikaisemmalle HSPA+ 3G-verkolle.

Huawein esimerkki:
http://mobile-surfstick.de/wp-content/uploads/2011/02/verpackung-rueckseit.gif ' TARGET='_blank

Niin, kukaan ei ole nyt kommentoinut noista Dual Carrierin vasteajoista. Ei se pelkkä nopeus kiinnosta. Millaisia pingejä siis saatte nimenomaan DC-liittymällä?


Tässä on joitain mittauksia speedtestillä Helsingissä (HP ProBook 6460b, Win 7, Huawei E398) . Kaikki on tehty autossa tai sisällä rakennuksessa. Speedtestin mukaan DC-HSPAn parhaat ping-ajat ovat 50 ms luokkaa ja tyypillisimmät 50-100 ms. Tätä dataa pitäsi varmaan yhdistää signaalivoimakkuustietoon, niin saataisin lisäymmärrystä signaalin laadun ja verkon kuormituksen vaikutuksesta kahtena eri tekijänä esimerkiksi päätelaitteelle näkyvään ping-aikaan.

12/21/2011 9:32 AM GMT 193.64.22.113 59.96 Mb/s 12.27 Mb/s 35 ms Espoo ~ 150 mi *** LTE-yhteys ****
12/20/2011 1:39 PM GMT 193.64.22.38 65.06 Mb/s 14.13 Mb/s 45 ms Espoo ~ 150 mi *** LTE-yhteys ****
12/20/2011 1:33 PM GMT 193.64.22.37 16.29 Mb/s 1.54 Mb/s 95 ms Espoo ~ 150 mi
12/20/2011 1:27 PM GMT 193.64.22.167 8.93 Mb/s 1.36 Mb/s 75 ms Espoo ~ 150 mi
12/20/2011 1:24 PM GMT 193.64.22.106 60.46 Mb/s 15.52 Mb/s 45 ms Espoo ~ 150 mi *** LTE-yhteys ****
12/20/2011 1:23 PM GMT 193.64.22.106 70.16 Mb/s 12.94 Mb/s 45 ms Espoo ~ 150 mi *** LTE-yhteys ****
12/20/2011 1:03 PM GMT 193.64.22.161 25.53 Mb/s 2.02 Mb/s 85 ms Helsinki ~ 150 mi
12/20/2011 1:02 PM GMT 193.64.22.161 22.94 Mb/s 2.15 Mb/s 55 ms Espoo ~ 150 mi
12/16/2011 9:05 AM GMT 192.100.112.211 2.39 Mb/s 0.68 Mb/s 35 ms Espoo ~ 100 mi
12/16/2011 9:04 AM GMT 192.100.112.211 3.05 Mb/s 0.68 Mb/s 25 ms Tampere < 50 mi 
12/15/2011 4:30 PM GMT 192.100.112.203 6.87 Mb/s 1.20 Mb/s 45 ms Espoo ~ 100 mi 
12/15/2011 2:57 PM GMT 193.64.22.40 4.58 Mb/s 1.02 Mb/s 143 ms Espoo ~ 150 mi 
12/15/2011 2:57 PM GMT 193.64.22.40 3.89 Mb/s 0.45 Mb/s 140 ms Espoo ~ 150 mi 
12/15/2011 2:42 PM GMT 193.64.22.68 3.33 Mb/s 0.86 Mb/s 134 ms Espoo ~ 150 mi 
12/15/2011 2:41 PM GMT 193.64.22.68 3.45 Mb/s 1.58 Mb/s 194 ms Tampere ~ 100 mi 
12/15/2011 2:40 PM GMT 193.64.22.68 3.10 Mb/s 1.18 Mb/s 97 ms Tampere ~ 100 mi 
12/15/2011 2:10 PM GMT 193.64.22.68 9.30 Mb/s 1.70 Mb/s 45 ms Tampere ~ 100 mi 
12/15/2011 1:45 PM GMT 193.64.22.210 17.04 Mb/s 1.78 Mb/s 35 ms Tampere ~ 100 mi 
12/15/2011 1:32 PM GMT 193.64.22.210 10.78 Mb/s 1.64 Mb/s 35 ms Tampere ~ 100 mi 
12/15/2011 1:31 PM GMT 193.64.22.210 4.58 Mb/s 1.53 Mb/s 125 ms Helsinki ~ 150 mi 
12/15/2011 1:31 PM GMT 193.64.22.210 20.37 Mb/s 1.51 Mb/s 105 ms Espoo ~ 150 mi 
12/15/2011 1:17 PM GMT 193.64.22.210 5.00 Mb/s 1.49 Mb/s 115 ms Helsinki ~ 150 mi 
12/15/2011 1:16 PM GMT 193.64.22.210 17.08 Mb/s 1.73 Mb/s 35 ms Tampere ~ 100 mi 
12/14/2011 8:57 AM GMT 193.64.22.55 5.47 Mb/s 1.71 Mb/s 95 ms Helsinki ~ 150 mi 
12/14/2011 8:56 AM GMT 193.64.22.55 1.67 Mb/s 0.99 Mb/s 355 ms Tampere ~ 100 mi 
12/14/2011 8:55 AM GMT 193.64.22.55 4.99 Mb/s 1.31 Mb/s 345 ms Tampere ~ 100 mi 
12/14/2011 8:54 AM GMT 193.64.22.55 2.30 Mb/s 1.32 Mb/s 455 ms Tampere ~ 100 mi 
12/13/2011 7:12 PM GMT 192.100.112.210 6.30 Mb/s 1.24 Mb/s 45 ms Tampere < 50 mi 
12/13/2011 12:35 PM GMT 192.100.112.211 5.49 Mb/s 0.85 Mb/s 65 ms Tampere < 50 mi 
12/13/2011 9:01 AM GMT 192.100.112.211 5.77 Mb/s 2.09 Mb/s 55 ms Tampere < 50 mi 
12/13/2011 8:58 AM GMT 192.100.112.211 9.96 Mb/s 1.44 Mb/s 35 ms Tampere < 50 mi 
12/13/2011 8:44 AM GMT 193.64.22.170 20.17 Mb/s 1.73 Mb/s 65 ms Espoo ~ 150 mi 
12/13/2011 7:59 AM GMT 193.64.22.116 2.84 Mb/s 1.68 Mb/s 75 ms Espoo ~ 150 mi 
12/13/2011 7:55 AM GMT 193.64.22.116 0.71 Mb/s 1.60 Mb/s 65 ms Espoo ~ 150 mi 
12/13/2011 7:19 AM GMT 193.64.22.116 5.34 Mb/s 1.68 Mb/s 85 ms Espoo ~ 150 mi 
12/13/2011 7:11 AM GMT 193.64.22.116 5.66 Mb/s 1.75 Mb/s 55 ms Espoo ~ 150 mi 
12/13/2011 4:46 AM GMT 192.100.112.203 6.41 Mb/s 3.21 Mb/s 75 ms Espoo ~ 100 mi 
12/13/2011 4:23 AM GMT 192.100.112.203 7.04 Mb/s 3.16 Mb/s 25 ms Espoo ~ 100 mi 
12/12/2011 8:50 PM GMT 193.64.22.43 4.59 Mb/s 1.57 Mb/s 95 ms Espoo ~ 150 mi 
12/12/2011 8:49 PM GMT 193.64.22.43 1.07 Mb/s 1.60 Mb/s 135 ms Espoo ~ 150 mi 
12/12/2011 8:32 PM GMT 193.64.22.43 4.82 Mb/s 1.54 Mb/s 105 ms Espoo ~ 150 mi 
12/12/2011 8:29 PM GMT 193.64.22.43 4.92 Mb/s 2.48 Mb/s 75 ms Espoo ~ 150 mi 
12/12/2011 8:23 PM GMT 193.64.22.43 6.43 Mb/s 1.22 Mb/s 365 ms Tampere ~ 100 mi 
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki
::) DNA DC verkkoo Porissa ja 4G LTE Ylöjärvelläkin yllättäen osin, odottelen operaattoreilta laajenemista, eipä tuosta tai Elisan verkkopeitosta kande vielä maksaa 19,80 e/kk + 4 e/kk kuumeneva ensipolven 4G tikku.
Niin, kukaan ei ole nyt kommentoinut noista Dual Carrierin vasteajoista. Ei se pelkkä nopeus kiinnosta. Millaisia pingejä siis saatte nimenomaan DC-liittymällä?
Käyttäjätaso 2

Itse olen ajatellut, ettei HSPA+:aan perustuvasta yhteydestä saa välttämättä vielä merkittävää lisähyötyä, olipa se sitten miten 4G tahansa. Toki loppukäyttäjälle se voi ajoittain tarkoittaa nopeampaa yhteyttä - lopulta se voi olla ihan samanlainen kuin Nopsa paikasta ja päätelaitteesta riippuen ja välillä ruuhka aikoina ihan yhtä huono/hyvä.

LTE todennäköisesti tuo matalammat vasteajat, joita voi verrata jo kiinteään yhteyteen ja verkon ollessa vasta alkutekijöissä mä en itse hyppää ensimmäiseen junaan. En mä väitä että olis hölmöä ottaa sopimus ja uusi tikku, tukeehan se jo LTE- verkkoa, joka sitten joskus tulee olemaan yhtä kattava kuin nykyinen 3G verkko.  Toivoa sopii.
eipä tämä Saunalahden  19.9 + 4 e/kk maksava rajoitettu 4G-liittymä ole aivan huono, sillä LTE-verkko näyttää takaavan ainakin tähän aikaan illasta 20-27 Mbps nopeuden (download) ja upload 11 megan luokkaa. Kokemusta tästä tikusta ja liittymästä on vasta muutaman tunnin verran.  iPhone 4S ja Soneran 3G-mobiilinetti on toisaalta toiminut 6-10 Mbps- nopeudella hyvin vakaasti. iPhone-käyttäjälle tuo 4G LTE tai DC-tekniikoin ei taida olla kovinkaan hyvä vaihtoehto mikäli E398:tä ei käytä 4G-Dovado- reitittimen kautta. Pystyykö Dovado vastaaviin nopeuksiin kuin  e398 + MacbookAir (Lion).
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +1
http://www.iltasanomat.fi/digi/ensituntuma-elisan-4g-verkkoon-vaikea-loytaa/art-1288429267251.html
Elisan tiedotteen

http://www.elisa.fi/ir/pressi/index.cfm?t=100&o=5125&did=17620

mukaan Kuopioon ei olisi tulossa verkkopäivityksiä, voikohan olla totta?!
Jos minulla olisi valtaa tunkisin sen 4G:n tuonne nelipuolikkaan taajuudelle (450 Mhz) se taajuus kun aikoinaan näille virrallisesti tarkoitettu

450Mhz taajuuden omistava Datame on kyllä joskus tällaista mahdollisuutta kans väläytellyt, mutta ei minulla asiasta mitään tarkempaa tietoa ole.
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki

Ei taida tämäkään ainakaan helpottaa tuota uuden ja ihmeellisen verkon rakentelua ja käyttöönottoa.

Entinen neuvostoliitto on ennenkin piirrellyt Suomen valtiorajat sellaisiksi mihin on hyökkäyksillään kyennyt, nyt vuorossa on Venäjä joka piirtää Suomen mobiilidatan rajat.
Käytännössä tällä kai on enemmän haittaa venäläisille itselleen, kun eivät löydä rajakaupungeista matalataajuisempia mobiiliverkkoja.
Jos minulla olisi valtaa tunkisin sen 4G:n tuonne nelipuolikkaan taajuudelle (450 Mhz) se taajuus kun aikoinaan näille virrallisesti tarkoitettu.

Lisäksi Suomen kansalaisille rajaseudulla tarjoutuu mahdollisuus käyttää Venäjän operaattoreita, verovapaasti ja edullisemmin. Pieni se on pienikin kiusa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/salattu+kartta+hallitus+antoi+venajalle+sadan+kilometrin+etupiirin+itarajalle/a725662 ' TARGET='_blank

Ei taida tämäkään ainakaan helpottaa tuota uuden ja ihmeellisen verkon rakentelua ja käyttöönottoa.
Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki
Täytyy antaa Llaamanator 4D markkinoinriosastolle kyllä suitsutusta, kun loihtivat taajamissa tukkoisesta tupla-3G:stä (lue: DC-HSPA+) uuden asiakkaan silmissä houkuttelevalta kuulostavan "4G"-liittymän. Myydään isompaa ämpäriä kalliinmalla, mutta yhtään enempää bittejä ei sillä pysty kauhomaan kuin edullisemmalla SL nopsa1-liittymillä. Tuskin moista kikkaa olisi tehty jollei Nokia Siemens Networks olisi ehtinyt toimittaa DC-HSPA+ verkkoa/päivitystä 100+ paikkakunnalle ennen joulumyyntiä. Ainahan voi testata, sitä varten on tuo ilmainen 2 viikon katumusaika uusilla asiakastunnuksilla (kiitos lakisääteisen nettitilaus perumisoikeuden). DNA:n markkinointiosastolla nähtävästi kärsitään viikon mittaisesta pikkujoulukrapulasta, kun ei ole finnet-imperiumin vastaiskua saatu aikaiseksi edes DNA Pro tee-se-itse-virtuaalioperaattorin puolelle. Tuottoisa joulumyynti on kohta ohitse, nopeat syö hitaat.

Kuka on se ensimmäinen joka testaa SLMK Nopsa1-liittymää LTE-4G-verkkojen kuuluvuusalueella huawei E398 nettitikulla, niin että vaihtaa APN: internet ja kertoo miten pelittää?
Käyttäjätaso 5
Itse olen ajatellut, ettei HSPA+:aan perustuvasta yhteydestä saa välttämättä vielä merkittävää lisähyötyä, olipa se sitten miten 4G tahansa. Toki loppukäyttäjälle se voi ajoittain tarkoittaa nopeampaa yhteyttä - lopulta se voi olla ihan samanlainen kuin Nopsa paikasta ja päätelaitteesta riippuen ja välillä ruuhka aikoina ihan yhtä huono/hyvä.

LTE todennäköisesti tuo matalammat vasteajat, joita voi verrata jo kiinteään yhteyteen ja verkon ollessa vasta alkutekijöissä mä en itse hyppää ensimmäiseen junaan. En mä väitä että olis hölmöä ottaa sopimus ja uusi tikku, tukeehan se jo LTE- verkkoa, joka sitten joskus tulee olemaan yhtä kattava kuin nykyinen 3G verkko.  Toivoa sopii.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Aiotaanko DC-HSPA+ -tekniikkaa tuoda myös 900mhz:n tukiasemiin maaseudulle?


Ei. 900 MHz taajuuskaista on jo täynnä, eikä Dual Carrier-tekniikka mahdu sinne niin kauan kuin GSM900-verkotkin ovat käytössä. Kaupunkialueiden ulkopuolella nykyiset Dual Carrier-päätelaitteet kannattaa siis unohtaa ja odottaa minkälaisia palveluita syntyy 850 MHz kaistalle tulevaisuudessa.
Melko yleisesti raja 3G:n ja 4G:n välillä vedetään MC-HSPA+:n (MC=multicarrier) ja LTE:n välille. LTE:ssähän on kaksi aivan radikaalia eroa 3G:n evoluutioihin nähden: ensinnäkin koko systeemi on alusta asti tehty IP-liikennettä varten, joka on johtanut mm. koko core-verkon uusimiseen (EPC, evolved packet core). Toisaalta, ehkä jopa tunnetumpana erona 3G:hen, LTE:n radiorajapinta käyttää OFDMA:ta 3G:n WCDMA:n sijasta (näiden teknologioiden ominaisuuksista ja eroista ei nyt tässä sen enempää).

Nyt kun on näitä keskusteluja lueskellut, niin usein huomaa ihmisten pitävän vasta LTE-A:ta oikeana 4G:nä ja siten kokeilemisen arvoisena; perus LTE on jo valmiiksi monessa kirjoituksessa manattu alimpaan helvettiin. Tämä on itse asiassa faktojen valossa hieman outoa siksi, ettei LTE-A tuo mitään mullistavaa uutta LTE:hen verrattuna, vaan kyseessä on hieman samantapainen päivitys, kuin mitä nähtiin mentäessä HSDPA:sta HSPA+:aan. LTE-A toki tuo joukon erikokoisia päivityksiä, merkittävimpinä ehkä carrier aggregation (eli monen, mahdollisesti eri bandeillä toimivan, carrierin yhdistäminen), 8x8 MIMO ja 128QAM-modulaatio.

Elisan linjaus kutsua myös DC-HSPA+:aa 4G:ksi on rohkea veto. Luultavasti tämä on kuitenkin tarkkaan harkittu riski, jonka taustalla olevia syitä lienee hankala saada täysin selville. Toisaalta, onko sillä nyt loppujen lopuksi niin väliä, millä G:llä mitäkin järjestelmään kutsuu. Ja vielä, onhan ero DC-HSPA+:n ja 3G:n alkuperäisien perus R99 UMTS:n (max. 384 kb/s) välilläkin aika huikea.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

1. Onko niin, että 4G-verkkoa ei voi käyttää 3G-laitteissa? Siis samalla tavalla kuin 3G-verkkoa ei voi käyttää 2G-laitteissa.

Kyllä. Paitsi jos kyseessä Elisan 4G, joka voi tarkoittaa myös 3G DC-HSPA+:aa.


2. Muuttuuko siis 3G-verkko 4G-verkoksi näillä uusilla nopeuksilla?

Tämä riippuu taas siitä, mitä tässä 4G:llä tarkoitetaan. Jos DC-3G:tä, niin kyllä (Elisan ottaman nimittely-käytännön mukaan), jos tarkoitetaan LTE-verkkoa, niin ei, koska ei olemassaolevaa 3G-verkkoa voi "ajaa alas". Muutama miljoona älytöntä 3G-puhelinta jäis tyhjän päälle.


3. Onko digitaalisissa mobiilitekniikoissa olemassa laitteita, jotka eivät ole alaspäin yhteensopivia? (Tässä en siis tarkoita pienempi IsoG- ja 0G-laitteistoa.)

Saattaa tuollaisiakin löytyä, mutta yleensä käytettävät piirisarjat ovat alaspäin yhteensopivia. Tämä siis HSPA-tekniikan puolella. Muista tekniikoista ei ole tietoa.


4. Jos em tekniikat toimivat omilla taajuusalueillaan, onko mahdollista tehdä laite, joka toimii vain 2G- ja 4G-verkossa?

Olisi tuokin mahdollista. Ja pystyyhän käyttäjä itsekin joillakin laitteilla valitsemaan käytettävät taajuudet ja näin estämään jonkin tietyn verkon käytön, vaikka laite muuten tukisi sitä.


5. Ja onkohan tässä edellä olevassa lainauksessa toimittaja sotkenut jotain, ehkä muokkaamalla Elisan tiedotetta ja teknisiä asioita omin päin?

Kovin tuo juttu haiskahtaa tiedotteesta lainatulta. 4G-nimittelyn sekavuus lisättynä päivitys-sanan "vapaalla käytöllä" aiheuttaa niin paljon tulkintavaikeuksia, että tuon jutun mukaan ei voi oikein päätellä, mitä siellä Elisan verkossa Oulun seudulla vuoden sisällä tulee tapahtumaan...
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3
Tässä lainaus paikallisesta ilmaisjakelulehdestä ja siihen liittyen pari kysymystä.

4G-verkko tulee Ouluun
Mobiiliverkon 4G-nopeudet ovat vuoden loppuun mennessä saatavilla myös Oulun seudulla, kun mobiililaajakaistan markkinajohtajana Elisa tuo Suomen nopeimpaan ja kattavimpaan 3G-verkkoon 4G-nopeudet. 4G vie langattomuuden uudelle tasolle ja vauhdittaa huomattavasti esimerkiksi nettisurffailua, pelaamista ja videoneuvotteluita mobiililaajakaistalla.

Vuoden 2012 aikana Oulun alueen 4G nopeutuu edelleen, kun verkkoa päivitetään LTE-teknologialla. Tällä hetkellä 4G-nopeuksia voi hyödyntää kannettavissa tietokoneissa Elisan ja Saunalahden valikoimissa olevalla Huawei E398 -nettitikulla. Uusia päätelaitteita odotetaan markkinoille pikapuoliin, kun 4G yleistyy.

- Odotamme jo ensi vuoden alkupuolella markkinoille mm. 4G tablet-laitteita ja älypuhelimia. Uskon entistä sujuvampien nopeuksien ja niitä hyödyntävien päätelaitteiden kiinnostavan asiakkaitamme myös Oulun alueella, Elisan Pohjois-Suomen myyntijohtaja Kimmo Jokela kertoo.


Sitten ne kysymykset eli olen vähän pihalla koko tästä hienosta tekniikasta ja joku voisi vähän valaista.
1. Onko niin, että 4G-verkkoa ei voi käyttää 3G-laitteissa? Siis samalla tavalla kuin 3G-verkkoa ei voi käyttää 2G-laitteissa.
2. Muuttuuko siis 3G-verkko 4G-verkoksi näillä uusilla nopeuksilla?
3. Onko digitaalisissa mobiilitekniikoissa olemassa laitteita, jotka eivät ole alaspäin yhteensopivia? (Tässä en siis tarkoita pienempi IsoG- ja 0G-laitteistoa.)
4. Jos em tekniikat toimivat omilla taajuusalueillaan, onko mahdollista tehdä laite, joka toimii vain 2G- ja 4G-verkossa?
5. Ja onkohan tässä edellä olevassa lainauksessa toimittaja sotkenut jotain, ehkä muokkaamalla Elisan tiedotetta ja teknisiä asioita omin päin?
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

...
Itse jotenkin veikkaisin, ettei solunvaihtoon mene niin kauaa aikaa, että ihminen oikeasti tajuisi, että jotain tapahtui. Tuota nousupingiä en myöskään ihan täysin ymmärrä; kyllä päätelaite on aina kiinni tietyssä (parametrein säädettävässä) solussa, eikä se ole mistään arpomisesta kiinni.


Puolikiinteässä käytössä solunvaihtoja tapahtuu itseasiassa erittäin harvoin eli käytettävän signaalin täytyy käytännössä lähes häipyä ennenkuin vaihto tapahtuu. Myös jotkin kummalliset pitempikestoiset häiriöpiikit voivat aiheuttaa vaihdon kesken datasiirron. 

Päätelaite on tietenkin aina kiinni kantoaallossa, mutta nousupingiin sisältyy se "sopiminen" verkon ohjauksen kanssa käytettävästä alitaajuudesta tms. Näyttää ainakin siltä, että mikäli päätelaite idlenä vaihtelee koko ajan solua, myös datasiirtoon siirtyminen kestää tuossa tilanteessa kauemmin. Ja ruuhkautuminen edelleen aiheuttaa enemmän viivettä. Noista tukiaseman tai RNC:n toimintaan liittyvistä jutuista ei ole itselläni tarkkaa käsitystä (ovat aika monimutkaisia) ja havainnot perustuvat vain omiin käyttökokemuksiin.


Sori hienoista sanoista, mulla taitaa vaan olla termit hieman hakusessa. Eri taajuiset signaalit vaimenevat eri tavalla eri tilanteissa - tätä kutsutaan taajuusselektiiviseksi signaalin häipymiseksi. Jos on käytössä laajempi taajuuskaista, kuten nyt DC:ssä, niin on todennäköisempää, että koko taajuuskaista ei ole syvässä häipymässä samaan aikaan; tämä on aika pitkälti järjestelmästä riippumatonta radioaaltojen etenemisen fysiikkaa.  Voi olla, että LTE:ssä tätä pystytään hyödyntämään vieläkin tehokkaammin kuin DC-HSPA+:ssa ainakin kahdesta syystä: 1) LTE:ssä kaistanleveys voi olla 20 MHz DC:n 10 MHz:ä vastaan ja 2) LTE:ssä eri käyttäjille allokoidaan monia kapeakaistaisia alikantoaaltoja, jolloin hyvien taajuuksien jakoa voidaan tehdä joustavammin ja tehokkaammin verrattuna WCDMA:n laajakaistaiseen kantoaaltoon.


Tuo taajuusalueen tehokkaampi ja ennenkaikkea joustavampi käyttö lienee yksi LTE-tekniikan vahvuuksista, mikä edesauttaa tukiaseman kapasiteetin tarkempaa hyödyntämistä. Taas yksi juttu, jolla pyritään eroon 3g:ssä havaituista "pullonkauloista". Tais jossain olla faktana, että soluun mahtuu LTE:llä 10 kertaa enemmän aktiivisia käyttäjiä kuin 3g-tekniikalla. Sitä en kyllä muista, koskiko tuo aitoa LTE-A:ta vai tätä muka-4g:tä...

Käytettävyydessä ero tulee ihan siitä, että tuollaisissa solutörmäilytilanteissa, puhe-liikenne hoituu kivuttomasti. Puhelun aikanahan esim. yksi sana voi mennä usean tukiaseman/solun kautta eikä käyttäjä huomaa, että "pätkii". Datayhteydellä taas voimakas signaalin vaihtelu voi aiheuttaa vaihdon toiseen soluun/tukariin myös kesken datasiirron, mikä vie aina aikansa ja näkyy nopeudessa. Selvemmin "signaalipuuro" näkyy tuossa datasiirron päällelähtöajassa ("nousupingi"), kun "arvotaan" solu, jota kautta data liikahtaa. Lisäksi useiden päällekkäisten solujen "näkyminen" päätelaitteella, lisää signaalin prosessointitarvetta, jotta ei-toivotut-signaalit saadaan puhdistettua.



Siinä mielessä olet varmasti 100%:sesti oikeassa, että liialliset solun vaihdot pudottavat datanopeuksia, mutta en ole ihan varma, kummalla on isompi vaikutus, lisääntyneellä signalointikuormalla, vai itse solunvaihdon aiheuttamalla katkoksella. Itse jotenkin veikkaisin, ettei solunvaihtoon mene niin kauaa aikaa, että ihminen oikeasti tajuisi, että jotain tapahtui. Tuota nousupingiä en myöskään ihan täysin ymmärrä; kyllä päätelaite on aina kiinni tietyssä (parametrein säädettävässä) solussa, eikä se ole mistään arpomisesta kiinni.


Hirveesti hienoja sanoja, enkä oikein ymmärrä, mitä tarkoitat taajuusselektiivisyyden tehokkaammalla hyödyntämisellä tai isommalla taajuusblokilla? Puhutaanhan me edelleen 3G DC-HSPA+:sta? Nuo liittyy mielestäni LTE:hen.


Sori hienoista sanoista, mulla taitaa vaan olla termit hieman hakusessa. Eri taajuiset signaalit vaimenevat eri tavalla eri tilanteissa - tätä kutsutaan taajuusselektiiviseksi signaalin häipymiseksi. Jos on käytössä laajempi taajuuskaista, kuten nyt DC:ssä, niin on todennäköisempää, että koko taajuuskaista ei ole syvässä häipymässä samaan aikaan; tämä on aika pitkälti järjestelmästä riippumatonta radioaaltojen etenemisen fysiikkaa.  Voi olla, että LTE:ssä tätä pystytään hyödyntämään vieläkin tehokkaammin kuin DC-HSPA+:ssa ainakin kahdesta syystä: 1) LTE:ssä kaistanleveys voi olla 20 MHz DC:n 10 MHz:ä vastaan ja 2) LTE:ssä eri käyttäjille allokoidaan monia kapeakaistaisia alikantoaaltoja, jolloin hyvien taajuuksien jakoa voidaan tehdä joustavammin ja tehokkaammin verrattuna WCDMA:n laajakaistaiseen kantoaaltoon.


DC-päätelaitteiden paremmuus voi johtua siitäkin, että signaaliprosessointia varten tulee tupla-antenneista automaattisesti enemmän vertailutietoa, mikä tehostaa häiriöiden poistoa. Myös vastaanotin-tekniikka on kehittynyt eli laitteet ovat "herkempiä" kuin vanhemmat SC-laitteet. Tämä tuo tosin myös ongelmia, jos häiriötasot ovat suuret ja joissakin tilanteissa SC-laite voi olla nopeampi kuin DC:tä käyttävä verrokki.


Olen antanut itseni ymmärtää, ettei DC:llä ja tupla-antenneilla ole suoraan mitään tekemistä toistensa kanssa. Vastaanottimet, eli terminaalin radio-osat, luonnollisesti kehittyvät, ja niin kehittyvät myös tukareissa olevat softat, jotka mm. ohjaavat juuri tuota älykästä kahden carrierin hyväksikäyttöä verkossa, jossa kuitenkin vain osa päätelaitteista on DC-kyvykkäitä. Mitään perustavaa laatua olevaa syytä en keksi, miksi SC-laite voisi olla parempi kuin DC-laite, mutta toki kun puhutaan mobiilidatasta, niin kaikki taustalla olevat ilmiöt ovat hyvin satunnaisia luonteeltaan, joten on täysin selvää, ettei DC-laite ole aina ja kaikissa tilanteissa parempi kuin SC-laite. Näin lauantaina juuri ärrälle lähtiessä voisi kuitenkin heittää sellaisen vertauksen, että tokihan sitä mieluummin laittaa lotossakin kaksi riviä vetämään yhden sijaan.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

Ok, nyt ymmärrän hieman enemmän. Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Osaatko sanoa, miten GSM, WCDMA ja LTE eroavat noiden päällekkäisten solujen osalta?


Käytettävyydessä ero tulee ihan siitä, että tuollaisissa solutörmäilytilanteissa, puhe-liikenne hoituu kivuttomasti. Puhelun aikanahan esim. yksi sana voi mennä usean tukiaseman/solun kautta eikä käyttäjä huomaa, että "pätkii". Datayhteydellä taas voimakas signaalin vaihtelu voi aiheuttaa vaihdon toiseen soluun/tukariin myös kesken datasiirron, mikä vie aina aikansa ja näkyy nopeudessa. Selvemmin "signaalipuuro" näkyy tuossa datasiirron päällelähtöajassa ("nousupingi"), kun "arvotaan" solu, jota kautta data liikahtaa. Lisäksi useiden päällekkäisten solujen "näkyminen" päätelaitteella, lisää signaalin prosessointitarvetta, jotta ei-toivotut-signaalit saadaan puhdistettua.


Ok, eli ymmärränköhän oikein, jos sanon, että (käyttäjien kokeman) kapasiteetin lisäys (DC-käyttöönotossa) riippuu siitä, oliko pullonkaula radiotiessä (vai millä nimellä tätä kännykän ja tukiaseman välistä yhteyttä kutsutaan) vai siirtoyhteydessä tukiasemalta eteenpäin?


Noin voi yksinkertaistaa. Asiaan liittyy varmaan muutakin esim. muutokset yhteyden ohjauksessa tms., mutta nuo jutut menee niin teknisiksi, ettei kaikkia edes viitsi yrittää selvittää.


Tämä johtunee siitä, että kun isompaa taajuusblokkia voidaan allokoida älykkäästi, niin radiokanavan taajuusselektiivisyyttä voidaan hyödyntää tehokkaammin; tämä ominaisuus auttaa itse asiassa huonossakin kentässä, joten yllä oleva selitys siitä, ettei tilanne parane, jos tukarille ei tehdä muuta, kuin lisätään carrieri, ei pidä täysin paikkaansa. Tämä siis vahvaa mutua.


Hirveesti hienoja sanoja, enkä oikein ymmärrä, mitä tarkoitat taajuusselektiivisyyden tehokkaammalla hyödyntämisellä tai isommalla taajuusblokilla? Puhutaanhan me edelleen 3G DC-HSPA+:sta? Nuo liittyy mielestäni LTE:hen.

En ainakaan missään vaiheessa tarkoittanut, ettei tilanne parane, jos tukarille ei tehdä muuta kuin otetaan uusi kantoaalto käyttöön. Verkon rakenne paranee varmaan lähes aina, millä on vaikutusta myös datayhteyden laatuun.

DC-päätelaitteiden paremmuus voi johtua siitäkin, että signaaliprosessointia varten tulee tupla-antenneista automaattisesti enemmän vertailutietoa, mikä tehostaa häiriöiden poistoa. Myös vastaanotin-tekniikka on kehittynyt eli laitteet ovat "herkempiä" kuin vanhemmat SC-laitteet. Tämä tuo tosin myös ongelmia, jos häiriötasot ovat suuret ja joissakin tilanteissa SC-laite voi olla nopeampi kuin DC:tä käyttävä verrokki.


Pahimpia sotkijoita ovat saman operaattorin samalla taajuusalueella toimivat toiset tukiasemat. 3g-peittoa on pitkälti rakennettu entisiin 2g-tukiasemiin, jotka on tietysti suunniteltu lähinnä täydellisen "puhe-peiton" aikaansaamiseksi. 3g-datakäytössä tällainen limittäisiä soluja sisältävä "kenttä" on päätelaitteelle todella hankala. Hankaluutta lisää vielä se, jos operaattori ei ole käyttänyt eri kanavia (=kantoaaltotaajuuksia) lähekkäisissä soluissa.

Nyt LTE-verkkojen rakentaessaan, operaattorin täytyy tietysti ottaa huomioon uuden taajuuden (kumpi sitten onkin) ominaispiirteet, mutta ennenkaikkea voi suunnitella enemmän data- kuin puheverkkoa. Lisäksi LTE:ssä operaattorin käytössä oleva taajuusikkuna on laajempi, koska tuskin esim. 1800-taajuudella on 30 Mhz:n kaistaa varattu 2g:lle. Kun kanavia on käytössä enemmän, voidaan osittain päällekkäiset ja vierekkäiset solut erottaa selvemmin toisistaan ja päätelaitteen "työ" helpottuu oleellisesti.


Ok, nyt ymmärrän hieman enemmän. Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Osaatko sanoa, miten GSM, WCDMA ja LTE eroavat noiden päällekkäisten solujen osalta?



Tämä menee vähän yli. Ainoa pakollinen muutos tukiasemaan on toisen kantoaaltotaajuuden ottaminen käyttöön. Tukiaseman muita resursseja ei välttämättä tarvitsekaan lisätä, jos tukari ei ruuhkaudu (sellaisiakin tukiasemia luultavasti on).

Niin, "jaettavaksi" on tuplamäärä kanavia eli käyttäjiä mahtuu enemmän, mutta se ei kyllä lisää todennäköisyyttä saavuttaa hyviä nopeuksia, jollei myös tukiaseman tiedonsiirtokapasiteettia ole lisätty. Toivottavasti operaattori kuitenkin tämän päivityksen yhteydessä jälleen "purkaa" myös ruuhkautumista ja lisää kapasiteettia siellä, missä tarvitaan.


Ok, eli ymmärränköhän oikein, jos sanon, että (käyttäjien kokeman) kapasiteetin lisäys (DC-käyttöönotossa) riippuu siitä, oliko pullonkaula radiotiessä (vai millä nimellä tätä kännykän ja tukiaseman välistä yhteyttä kutsutaan) vai siirtoyhteydessä tukiasemalta eteenpäin?


Käytännössä DC-laitteilla ei saada "vain" tuplanopeuksia SC-laitteisiin verrattuna, vaan usein jopa 3-4 kertaiset nopeudet. Johtuneeko  DC-laitteiden kehittyneemmästä vast.otintekniikasta vai jostain muusta, mutta tuon olen moneen kertaan todennut.


Tämä johtunee siitä, että kun isompaa taajuusblokkia voidaan allokoida älykkäästi, niin radiokanavan taajuusselektiivisyyttä voidaan hyödyntää tehokkaammin; tämä ominaisuus auttaa itse asiassa huonossakin kentässä, joten yllä oleva selitys siitä, ettei tilanne parane, jos tukarille ei tehdä muuta, kuin lisätään carrieri, ei pidä täysin paikkaansa. Tämä siis vahvaa mutua.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki

...Mitä tarkoitat sillä, että "muut signaalit eivät sotke"? Ei millään taajuusalueella (900, 1800, 2100, 2600..) voida samalla taajuudella käyttää montaa järjestelmää päällekkäin, vaan joka järjestelmälle (ja operaattorille) allokoidaan aina oma taajuusblokki. Korjaa toki jos olen pahasti hakoteillä.


Pahimpia sotkijoita ovat saman operaattorin samalla taajuusalueella toimivat toiset tukiasemat. 3g-peittoa on pitkälti rakennettu entisiin 2g-tukiasemiin, jotka on tietysti suunniteltu lähinnä täydellisen "puhe-peiton" aikaansaamiseksi. 3g-datakäytössä tällainen limittäisiä soluja sisältävä "kenttä" on päätelaitteelle todella hankala. Hankaluutta lisää vielä se, jos operaattori ei ole käyttänyt eri kanavia (=kantoaaltotaajuuksia) lähekkäisissä soluissa.

Nyt LTE-verkkojen rakentaessaan, operaattorin täytyy tietysti ottaa huomioon uuden taajuuden (kumpi sitten onkin) ominaispiirteet, mutta ennenkaikkea voi suunnitella enemmän data- kuin puheverkkoa. Lisäksi LTE:ssä operaattorin käytössä oleva taajuusikkuna on laajempi, koska tuskin esim. 1800-taajuudella on 30 Mhz:n kaistaa varattu 2g:lle. Kun kanavia on käytössä enemmän, voidaan osittain päällekkäiset ja vierekkäiset solut erottaa selvemmin toisistaan ja päätelaitteen "työ" helpottuu oleellisesti.


Hieman lisätietoa siitä, miten operaattori voisi lisätä kanavaa (dual carrier-tekniikalla) lisäämättä kapasiteettia? Tai toisaalta mikä järki tällaisessa olisi?


Tämä menee vähän yli. Ainoa pakollinen muutos tukiasemaan on toisen kantoaaltotaajuuden ottaminen käyttöön. Tukiaseman muita resursseja ei välttämättä tarvitsekaan lisätä, jos tukari ei ruuhkaudu (sellaisiakin tukiasemia luultavasti on).


...
Vanhoille, ei-DC-laitteille, tilanne paranee sitä kautta, että resurssia on käytössä käyttäjien jaettavaksi tuplamäärä, joten todennäköisyys saavuttaa hyviä nopeuksia kasvaa. DC-HSPA+-laitteiden maksiminopeus on 42 mbps, perus HSPA+-laitteiden taas 21 mbps. Näin wikipediasta katsottuna.)


Niin, "jaettavaksi" on tuplamäärä kanavia eli käyttäjiä mahtuu enemmän, mutta se ei kyllä lisää todennäköisyyttä saavuttaa hyviä nopeuksia, jollei myös tukiaseman tiedonsiirtokapasiteettia ole lisätty. Toivottavasti operaattori kuitenkin tämän päivityksen yhteydessä jälleen "purkaa" myös ruuhkautumista ja lisää kapasiteettia siellä, missä tarvitaan.

Enemmänkin parempien nopeuksien saavuttamista "DC-kanavien" käyttöönotto helpottaa siten, että verkon rakenne paranee.

Käytännössä DC-laitteilla ei saada "vain" tuplanopeuksia SC-laitteisiin verrattuna, vaan usein jopa 3-4 kertaiset nopeudet. Johtuneeko  DC-laitteiden kehittyneemmästä vast.otintekniikasta vai jostain muusta, mutta tuon olen moneen kertaan todennut.

P.S. En minäkään mikään asiantuntija, vain friikki harrastaja. Kun tuhansia tunteja testaa (ja käyttää) erilaisia päätelaitteita eri paikoissa, saa aika paljon infoa toiminnasta. Sitten tullaan kysymykseen miksi laite tai verkko toimii noin, ja tähän on yritettävä hakea vastauksia eri lähteistä (3gpp-speksit, päätelaitteiden valmistajien testit, tukiasemalaitteiden valmistajien selostukset/tutkimukset jne.). Ja välistä pitää suosiolla myöntää, ettei järki riitä selittämään jotain juttua...
Käyttäjätaso 1
Aiotaanko DC-HSPA+ -tekniikkaa tuoda myös 900mhz:n tukiasemiin maaseudulle? Kuuluvuuskartassa kaikki DC-kuuluvuus näyttäisi olevan 2100mhz:n alueilla eli lähinnä kaupungeissa ja taajamissa.


Jos nää kuitenkin tulee edelleen vanhoilla taajuuksilla, kun 800mhz:n aluetta ei ole vielä käytössä niin miten tässä kapasiteetti tulee riittämään.  ::) 
...


Ainoa etu LTE:llä tässä vaiheessa on siinä, että käyttänee 2600-taajuutta, jota eivät muut signaalit pahemmin sotke. Sama etu on sitten aikanaan 800-taajuudella, kun vaan saataisiin käyttöön. 2600 ei tietenkään kauas "lennä", mutta signaali on laadultaan hyvä.

...

Lisääntyykö kapasiteetti riippuu tietysti myös operaattorista eli miten tuo kanavien lisääminen toteutetaan.



Mikään asiantuntija en ole, mutta: Ymmärtääkseni alussa LTE:n käytössä on sekä 1800 että 2600 MHz:n taajuusalueet. Mitä tarkoitat sillä, että "muut signaalit eivät sotke"? Ei millään taajuusalueella (900, 1800, 2100, 2600..) voida samalla taajuudella käyttää montaa järjestelmää päällekkäin, vaan joka järjestelmälle (ja operaattorille) allokoidaan aina oma taajuusblokki. Korjaa toki jos olen pahasti hakoteillä.

Hieman lisätietoa siitä, miten operaattori voisi lisätä kanavaa (dual carrier-tekniikalla) lisäämättä kapasiteettia? Tai toisaalta mikä järki tällaisessa olisi? (Dual carrierissä on ilmeisesti kyse yksinkertaisesti siitä, että käytössä oleva taajuuskaista tuplataan. DC-kykyiset päätelaitteet osaavat käyttää kahta 5 MHz:n kantoaaltoa samaan aikaan, jolloin datanopeus karkeasti sanottuna tuplaantuu entiseen verrattuna. Vanhoille, ei-DC-laitteille, tilanne paranee sitä kautta, että resurssia on käytössä käyttäjien jaettavaksi tuplamäärä, joten todennäköisyys saavuttaa hyviä nopeuksia kasvaa. DC-HSPA+-laitteiden maksiminopeus on 42 mbps, perus HSPA+-laitteiden taas 21 mbps. Näin wikipediasta katsottuna.)
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +1
Joo, pahoittelut että se olikin noin päin eli pitää ilmoittaa tällä naurettavalla vaihteluvälillä. Näin saunalahti on muistaakseni aina jo tehnytkin. Tässä nyt on aika surkuhupaisaa se että jollekin tulee 5 Mbit/s ja toiselle saatta tulla 75 Mbit/s samalla palvelulla.
Käyttäjätaso 2



Mutta kuinkas näiden uusien markkinoitujen 4G yhteyksien nopeudet menee? Saunalahden sivuillakin oli vain epämääräisiä kohtia kuten "Jopa 50 Mbit/s" Mitä ihmettä tuoki tarkoittaa? Sitäkö, että yhteydet ovat symmetrisiä ja on odotettavissa Jopa 50 Mbit/s uppikaistaa, vai mitä ihmettä tuo tarkoittaa?

Eli millaisia upload ja download nopeuksia tuolla voi odottaa? Ja entäs se tärkein eli käytännön nopeus, eli vasteaika eli ping, paljonko se noissa Elisan dual carrier verkoissa oikein on?




"Tyypillinen vaihteluväli Dual Carrier -verkossa on 4G ja 4G Super -liittymillä 0,4-20 Mbit/s. Tyypillinen vaihteluväli 4G LTE -verkossa 4G-liittymällä 5-40 Mbit/s ja 4G Super -liittymällä 5-80 Mbit/s."

Muistaakseni kuluttajavirasto on juuri lähiviikkoina laittanut operaattorit ilmoittamaan todellisen nopeuden ilman näitä 20-75 Mbit/s heittoja.


Hei Sauhutlahti!

Kuluttajavirasto ei määräyksiä teleyrityksille anna vaan se on Viestintävirasto, joka ottaa kantaa, ohjeistaa ja määrää.
Alla suora lainaus Viestintäviraston sivuilta:

Sopimuksessa ilmoitetun nopeuden tulee riittävän tarkasti kuvata liittymän nopeuden todellista vaihteluväliä. Laajakaistan enimmäisnopeuden tai teoreettisen maksiminopeuden ilmoittaminen ei ole riittävää. Nopeuden vaihteluväli tulee jatkossa ilmoittaa joko tiedonsiirtonopeuden keskiarvoa käyttäen tai tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälinä yksiselitteisine ala- ja ylärajoineen. Nopeus tulee määritellä siten, että sovittu laatu voidaan taata myös ruuhka-aikana eli enintään minä tahansa neljän tunnin pituisena ajanjaksona.

Viestintäviraston kannanotossa on esitetty tiedonsiirtonopeuden määrittelytavat erikseen kiinteille laajakaistaliittymille ja mobiililaajakaistoille. Kiinteille laajakaistaliittymille on annettu vähimmäisvaatimukset tiedonsiirtonopeuden keskiarvolle. Keskiarvon tulee olla vähintään 50 % liittymän sovitusta enimmäisnopeudesta. Hyväksyttävää on myös ilmoittaa liittymän nopeudelle yksiselitteinen alaraja, jonka tulee olla vähintään 40 % enimmäisnopeudesta. Mobiililaajakaistojen osalta Viestintävirasto painottaa ajantasaisten peittoaluekarttojen tärkeyttä ja tiedon saatavuutta siitä, miten eri verkkotekniikat vaikuttavat liittymän nopeuteen.

Osallistu keskusteluun