Vastattu

taajaman ulkopuoliset mastot

  • 8 elokuu 2017
  • 4 kommenttia
  • 286 katselukerrat

  • Uusi OmaYhteisön jäsen
  • 0 kommenttia
Haluaisin tietää? Miten usein ne käydään tsekkaamassa että kaikki on siellä ok ja miten niiden suuntaukset tehdään ,mitä otetaan huomioon suuntauksessa.
icon

Vastauksen tähän kysymykseen jakoi Purnipsi 8 elokuu 2017, 22:03

En ole Elisalta, mutta mutu tuntumalta jotain ajatusta.

Tukarit ovat etähallinnassa, hälyyttelevät verkonhallinnalle vioista. Toki joitain vikoja ei huomata tai ei ole riittävän kattavaa diagnostiikkalisenssiä ostettu laitetoimittajalta, jotta joudutaan useammin käymään paikan päällä.

Suuntauksissa joudutaan ottamaan huomioon mm. mihin halutaan paras peitto. Myös kapasiteetti, eli jos on asutuskeskittymä, niin sinne lisäkapasiteettina mahdollisesti peruspeiton(800MHz) lisäksi kapasiteetti(1800MHz), kenties jopa muita taajuuksia.

Sektoreiden välialueet ovat väkisin toimivuuden kannalta haaste, samoin mahdolliset päällekkäin kuulumiset samaa taajuutta käyttävien tukiasemien kanssa. Jodutaan miettimään suuntaukset, tilttaus(antennikeilan kääntö maata kohti/taivasta kohti, jos tarkoitus ylämäkeen saada peittoa. Lisäksi lähetysteho. Kaikki ottaen huomioon jo olemassa oleva infra.
Katso alkuperäinen viesti

4 kommenttia

Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +1
En ole Elisalta, mutta mutu tuntumalta jotain ajatusta.

Tukarit ovat etähallinnassa, hälyyttelevät verkonhallinnalle vioista. Toki joitain vikoja ei huomata tai ei ole riittävän kattavaa diagnostiikkalisenssiä ostettu laitetoimittajalta, jotta joudutaan useammin käymään paikan päällä.

Suuntauksissa joudutaan ottamaan huomioon mm. mihin halutaan paras peitto. Myös kapasiteetti, eli jos on asutuskeskittymä, niin sinne lisäkapasiteettina mahdollisesti peruspeiton(800MHz) lisäksi kapasiteetti(1800MHz), kenties jopa muita taajuuksia.

Sektoreiden välialueet ovat väkisin toimivuuden kannalta haaste, samoin mahdolliset päällekkäin kuulumiset samaa taajuutta käyttävien tukiasemien kanssa. Jodutaan miettimään suuntaukset, tilttaus(antennikeilan kääntö maata kohti/taivasta kohti, jos tarkoitus ylämäkeen saada peittoa. Lisäksi lähetysteho. Kaikki ottaen huomioon jo olemassa oleva infra.
Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +3
Varsin hyvä tiivistys Purnipsilta, kiitos siitä 🙂 Tähän voisi vielä mainita että viankorjauksen kannalta myös asiakkaiden tekemät vikailmoitukset ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä kaikkia ongelmia emme voi havaita automaattisesti.

Nykyään Elisa panostaa toki viankorjauksessa myös ennakointiin. Ideaalitilanne olisi se, että asiakkaan ei tarvitsisi ilmoittaa meille viasta, vaan pystymme havaitsemaan ja ennustamaan sen hyvissä ajoin, ja olemaan tarvittaessa asiakkaaseen yhteydessä täältä käsin.

Myös katveilmoitus kannattaa aina toimittaa meille, jos jossain paikassa ei ole kuuluvuutta. Tämä helpottaa Purnipsin mainitsemaa suuntaus / sunnittelutyötä.
Myös katveilmoitus kannattaa aina toimittaa meille, jos jossain paikassa ei ole kuuluvuutta. Tämä helpottaa Purnipsin mainitsemaa suuntaus / sunnittelutyötä.

Ja rakenteet vaikuttavat myöskin asiaan.

Itse aikanaan tein Elisalle kuuluvuusongelmasta, mutta eipä se näyttänyt muisaakseni korjaavan mitenkään.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3
Myös katveilmoitus kannattaa aina toimittaa meille, jos jossain paikassa ei ole kuuluvuutta. Tämä helpottaa Purnipsin mainitsemaa suuntaus / sunnittelutyötä.

Ja rakenteet vaikuttavat myöskin asiaan.

Itse aikanaan tein Elisalle kuuluvuusongelmasta, mutta eipä se näyttänyt muisaakseni korjaavan mitenkään.


Minäkin tein joskus vanhassa kämpässä asuessani useammankin ilmoituksen huonosta yhteydestä. 3G -verkko juuri ja juuri oli saatavilla, 4G:stä ei ollut tietoakaan. Elisalla meni muutama vuosi korjata tilanne, mutta sitten tulikin jo muutto pois ko. alueelta.

Osallistu keskusteluun