Kysymys

Voittaako puhelin nettitikun?

  • 2 lokakuu 2013
  • 13 kommenttia
  • 4606 katselukerrat

Korkea asuinpaikka syrjäkylällä, montakin tukiasemaa jonkinlaisen kantaman päässä mutta yhtään ei lähellä. Huawein tikuilla (E353, E1820) yhteys katkeilee alinomaa ja toimiessaankin nopeudet tahtoo jäädä huonoiksi. Samsug Galaxy Note kakkosessa on minulla kuitenkin vastaavanlainen 3G-datapalveu (21 Mbs) kuin tikkupuolella ja sillä ja sen kautta koneelle jaettuna yhteys toimii huomattavan paljon paremmin: nopeudet ihan kohtuullisia (1-6 Mbs) eikä katkomista esiinny.

Puhelimen korttia, joka on roamaamaton testikortti, olen kokeillut tikussa ja todennut, että pätkii silläkin. Mutta Note vaan porskuttaa. Nettihuutokaupasta ostin kokeeksi ZTE MF668 - tikun ja  kokeilen sitä, kunhan se saapuu; Olisiko mahdollisesti Noten veroinen päätelaite?

Lisäantenneja olen testaillut, yagi-tyyppistäkin, jonka kanssa sain huonompia nopeuksia kuin ilman antennia; erikoinen on tämä paikka varmaan kuuluvuuden kannalta, kun on tosiaan mäen päällä ja signaaleja saapuu joka suunnalta mahdollisesti vinksin vonksin heijastellen.

Mutta lieneekö tuossa Notessa sitten ylivoimaisesti parempi antenni ja signaalinprosessointitekniikka verrattuna noihin Huawein tikkuihin - siltä se käytännössä vaikuttaa ainakin?

13 kommenttia

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Sen yhdistelmänkin toimintavarmuus lähtee sen mobiiliverkon toiminnasta, joten ratkaise ensin se häiriönpoisto-ongelma. Esim. E1820 tukee ns. diversiteetti-tekniikkaa eli pieni apuantenni+tikun sis. antenni toimii yhteispelissä häiriöiden eliminoimiseksi.

Tikun sijoittelussa syytä käyttää esim. talon rakenteita apuna vaimentamassa häiritseviä signaaleja; MDMA:lla seuraa myös solutunnuksia signaaliarvojen lisäksi.

Toimivia reitittimiä löytyy noille tikuille lähes pilvin pimein.

Alkuperäiseen aiheeseen: tuskin pelkillä antenneilla suuria eroja saadaan aikaiseksi; häiriönpoisto yms. signaaliprosessointi sen eron tekee. Päätelaitteissa on myös suuria eroja siinä, millä herkkyydellä vaihdetaan solua. Ja nettitikuilla jatkuvat solunvaihdot aiheuttaa usein myös yhteyden pätkimisen.
Työmies kirjoitti:
Kerran taisi ihan Elisan myyjä arvella, että puhelinlaitteet on priorisoitu verkossa korkeammalle kuin ilman puheyhteyttä olevat päätelaitteet, mikä selittäisi sen, että data ei puhelimesta katkeile. Voisiko joku elisalainen vahvistaa tämän?
Ei priorisointia laitteiden perusteella tehdä, vaan niin, että tukiaseman puheliikenne on priorisoitu dataliikenteen edelle. Ei siis ole väliä, käyttääkö dataa puhelimella, nettitikulla vai reitittimellä, ihan samalla lailla datayhteys saattaa millä tahansa niistä katketa tuollaisessa priorisointitilanteessa.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +5
En oikein usko tuohon.

Saattaa vaan luurissa olla mokkulaa parempi antenni.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Työmies kirjoitti:
1.  Voiko olla teoriassa parempi tilanne, jos käyttöpaikan suhteen on saavutettavissa vähemmän kuuluvia soluja kuin että niitä on kohtuullisen matkan päässä lukuisia? Tässä minulla kun on asuinpaikka korkean mäen päällä ja tukareita vähän joka puolella kaikkien ollessa vähintään viiden kilometrin päässä kuitenkin. Voivatko nuo lukuisat käytettävissä olevat solut aiheuttaa korkeita häiriötasoja?

2. Nimeämättä operaattoreita testailen tällä hetkellä niistä kahta. Operaattorilla A häiriötasot huitelevat itseisarvoiltaan 8-10 lukemissa, kun operaattorin B tapauksessa pääsen E1820 ja pikkuantennilla jopa alle viiteen. Mutta olen varma, että operaattorilla A on tällä seudulla tiheämpi solukko. Molempien tukarit ovat samojen etäisyyksien päässä, samoissa mastoissa kun ovat ja signaalivoimakkuudet ovatkin likimain samoissa lukemissa.

1. Nopean datayhteyden kannalta on aina parempi mitä vähemmän niitä soluja on. 900-verkko on vielä siitä hankala, että kaikki operaattorin tukarit toimivat täsmälleen samalla kanavalla, joten tiheä 900-verkko on tuossa suhteessa selvästi hankalammin hallittavissa kuin 2100-verkko, jonka taajuusalue on leveämpi (= 4 kanavaa). 3G:llä päätelaitteet pystyvät jo hallitsemaan melko hyvin kaikki muut häiriöt, joten ongelmia aiheuttaa yleensä juuri ne samalla kanavalla toimivat muut tukiasemat/solut. Korkealla sijaitseva käyttöpaikka tavallaan vielä kruunaa koko "sopan".

2. Vaikka noiden häiriötasojen ero on numeroina pieni, niin merkitys datayhteyden kannalta on todella suuri. Juurikin tuossa 5-6 dB:n tienoilta alkaa melko jyrkkä pudotus yhteyden laadussa, joten operaattori B:n vermeitä alkaisin virittelemään. TIetysti ongelmaksi tuossa harvemmassa verkossa voi tulla kapasiteettipula, jos alueella paljon käyttäjiä, mutta senhän näkee käytössä nopeasti, kuinka paljon nopeus vaihtelee eri vuorokauden aikoina.
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki
Näinhän se on, ettei myöskään "radioympäristö" säily stabiilina vuorokauden ympäri. Alailmakehän sää- ym. tekijät muuttavat signaalien kulkua, ilmestyy uusia heijastuksia jne., mikä sopivassa paikassa näkyy sitten tuollaisena 3G-verkon "elämisenä".

Soluhengitys on vähän huono termi WCDMA-verkoista puhuttaessa, vaikka 3G-verkossakin saman tapainen ilmiö on havaittavissa. Sekin perustuu tässä jo esiintulleisiin häiriöihin, ja vaikuttaa samalla tavalla solujen reuna-alueilla ja siellä, missä soluja on päällekkäin. "Virallisesti" termi kait koskee tehorajoitteisia verkkoja (gsm, cdma), joissa solun kuuluvuus "pumppaa" käyttäjämäärän muutosten mukaan.

Liekkö käynyt "tuuri", mutta alunperin koko innostukseni näihin mobiilijuttuihin alkoi siitä, kun mökillä havaitsin vähän samankaltaisen sekasotkun 900-verkossa. Ja silloin käytettävissä oli vain yksi ainoa tukiasema, mutta sen suuntaukset meni niin, että kaksi solua oli "sopivasti" päällekkäin käyttöpaikassa. Suunta-antennilla tilanne vain huononi lyhyen etäisyyden takia (reilu 3 km), koska silloin ilmaantui saman tukiaseman kolmas (ja ajoittain neljäs) solu "linjoille". Oli pakko oppia, että päätelaitteen sijoittelu voi olla lähes millipeliä, eikä suunta-antennikaan aina autuaaksi tee.

Ilmeisesti Samsung on Noteen saanut ympättyä hyvin toimivan kokonaisuuden vastaanottotekniikkaa. Epäilen edelleenkin, että parempi toimivuus tuossa paikassa liittyy jotenkin siihen, kuinka herkästi vaihdetaan solua toiseen signaalin voimakkuuden ja laadun vaihdellessa. Onhan noita herkimmin solujen välillä seilaavia tikkuja joutunut kuormittamalla pakottamaan pysymään kiinni samassa solussa, eikä tuokaan aina onnistu. 
Käyttäjätaso 5
Tähän ei nyt sinänsä suoraa vastausta ole, koska tikku ja puhelimia on iso joukko eri malleja. Kuitenkin puhelimet ovat reippaasti isompia kuin tikut ja niihin mahtuu myöskin toki isommat antennit ja muutenkin parempaa rautaa. Varsinkin käyttämäsi Note ei ole halvimmasta eikä pienimmästä päästä puhelimia :)

Mutta tuo ihmetyttää, että edes kunnon ulkoantennilla et ole saanut Notea vastaavia nopeuksia?

Yleisesti itse olen ainakin pitänyt puhelimien antenneja parempina kuin nettitikkujen, voin toki olla väärässäkin ja tietysti tapauskohtaista malleista riippuen.
Käyttäjätaso 3
Kyllä tikkuisa on johto antennina
Kerran taisi ihan Elisan myyjä arvella, että puhelinlaitteet on priorisoitu verkossa korkeammalle kuin ilman puheyhteyttä olevat päätelaitteet, mikä selittäisi sen, että data ei puhelimesta katkeile. Voisiko joku elisalainen vahvistaa tämän?
Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3
Työmies kirjoitti:
Kerran taisi ihan Elisan myyjä arvella, että puhelinlaitteet on priorisoitu verkossa korkeammalle kuin ilman puheyhteyttä olevat päätelaitteet, mikä selittäisi sen, että data ei puhelimesta katkeile. Voisiko joku elisalainen vahvistaa tämän?
Niin voihan datayhteydetkin olla jollainlailla priorisoituja , mutta puheliikenne ainakin menee datayhteyksien edelle. Siis tarkoittaa , että kun tukiaseman samanaikaisten puheyhteyksien määrä ei enää voi kasvaa , niin aletaan pudottaa datayhteyksiä pois kunnes koko tukiaseman kapasiteetti on puhekäytössä.

Saa tähän Elisalaisetkin kommentoida.  😉
Kiitoksia - pitänee uskoa, että näin on! Kunpa joku osaisi vielä suositella "oikeaa" reititin-modeemi-yhdistelmää, joka toimisi yhtä vakaasti kuin tuo Note...kokemusta niistä ei juurikaan itsellä ole.
KoTe60: Melkeinpä voi sanoa, että sokea Reettakin näkee sinun olevan näistä asioista perillä - kiitos osallistumisestasi keskusteluun!  MDMA on minulle jokseenkin tuttu ohjelma, neuvojasi lukemalla olen siitä oppinut jotain katsomaan, kuten tuota häiriötasoa. Voiko olla teoriassa parempi tilanne, jos käyttöpaikan suhteen on saavutettavissa vähemmän kuuluvia soluja kuin että niitä on kohtuullisen matkan päässä lukuisia? Tässä minulla kun on asuinpaikka korkean mäen päällä ja tukareita vähän joka puolella kaikkien ollessa vähintään viiden kilometrin päässä kuitenkin. Voivatko nuo lukuisat käytettävissä olevat solut aiheuttaa korkeita häiriötasoja?

Nimeämättä operaattoreita testailen tällä hetkellä niistä kahta. Operaattorilla A häiriötasot huitelevat itseisarvoiltaan 8-10 lukemissa, kun operaattorin B tapauksessa pääsen E1820 ja pikkuantennilla jopa alle viiteen. Mutta olen varma, että operaattorilla A on tällä seudulla tiheämpi solukko. Molempien tukarit ovat samojen etäisyyksien päässä, samoissa mastoissa kun ovat ja signaalivoimakkuudet ovatkin likimain samoissa lukemissa.
Kun ilta ehtii...sanotaan laulussa...ja kun tässä mittauksiani jatkan ja alkaa olla iltayö, on operaattorille B ilmaantunutkin enemmän soluja ja häiriötasot silläkin pompsahtaneet pilviin. Eli jos oikein ymmärrän, niin soluhengityksen myötä soluja alkoi yltää tänne nyt useampia. No nämä nyt ovat amatöörin touhuja vaan mutta jännä on vähän syventyä aiheeseen. Puhelintani kyllä mainostan; Että on tuo Note kakkonen vaan melko etevä päätelaite selviytymään signaalien sekamelskasta: välillä yhteys on hitaampi ja välillä nopeampi mutta katkeilua ei tapahdu lainkaan...turhan kallis, kehveli, on vaan nettitikuksi.
Sen verran olen onnistunut tilannetta selvittämään (MDMA-ohjelmalla) että tapauksessani ongelmana ei niinkään ole signaalin heikkous vaan pikemminkin korkea häiriötaso. Poutaisella säällä yhteys toimii tikullakin kohtuullisella nopeudella (1-6 Mbs) mutta kostealla säällä ei välillä huonostikaan - paitsi silloinkin tuolla Notella. Mutta nyt kokeilussa vanhan kansan ZTE MF668 - sateita vaan odotellaan...

Osallistu keskusteluun