Vastauksen tähän kysymykseen jakoi irritus
Katso alkuperäinen viestiTämä keskustelu on suljettu, eikä tätä voi kommentoida.
Kokeile löytyisikö samasta aiheesta toinen tai uudempi keskustelu.
Jos keskustelua tai vastausta ei löytynyt, aloita uusi keskustelu.
+3
+3
MoR kirjoitti:Eli minkälaiset ip:t koneet saavat?
Jokaisella koneella on ip ihan oikein.
MoR kirjoitti:Tuo ei pidä paikkaansa. Käyttämäsi tp-linkin dhcp antaa oletusasetuksilla osoitteta väliltä 192.168.0.100 - 192.168.0.199 eli saat samaan verkkoon 100 laitetta. Niiden pääsyä internetiin ei ole tp-linkissä rajoitettu millään tavalla.
Tänään soitin tekniseen tukeen ja sanoi että NATti rajoittaa viisi konetta kerrallaan
MoR kirjoitti:Tuossa tilanteessa molemmat ovat samaa aliverkkoa. Uusi aliverkko olisi esimerkiksi alueella 192.168.1.x. Kannattaa myös huomioida, että jos kytket toisen reitittimen tp-linkkiin kiinni, se varaa omaan käyttöönsä myös yhden osoitteen.
Meneekö se niin että toisessa on ip 192.168.0.1 ja ip alue vaikka 192.168.0.100-192.168.0.200 ja toinen reititin on 192.168.0.2 ja ip alue 192.168.0.50-192.168.0.99 aliverkon peite molemmissa 255.255.255.0?
Molemmissa siis DHCP on päällä.
day1 kirjoitti:Ip:t on nyt 192.168.0.100 alkaen numerojärjestyksessä kun DHCP on päällä vain tuossa TP-Linkissä ja se alue tosiaan alkaa siitä 100 eteenpäin.
MoR kirjoitti:Eli minkälaiset ip:t koneet saavat?
Jokaisella koneella on ip ihan oikein.
MoR kirjoitti:Tuo ei pidä paikkaansa. Käyttämäsi tp-linkin dhcp antaa oletusasetuksilla osoitteta väliltä 192.168.0.100 - 192.168.0.199 eli saat samaan verkkoon 100 laitetta. Niiden pääsyä internetiin ei ole tp-linkissä rajoitettu millään tavalla.
Tänään soitin tekniseen tukeen ja sanoi että NATti rajoittaa viisi konetta kerrallaan
Elisan dhcp sen sijaan antaa liittymälle (ainakin kiinteille) 5 osoitetta/liittymä. Jos tp-link on siltaavana (= NAT poissa päältä) ja siinä kiinni olevat laitteet hakevat osoitteensa suoraan Elisan palvelimilta, et saa verkkoon enempää kuin 5 laitetta kerrallaan.
MoR kirjoitti:Tuossa tilanteessa molemmat ovat samaa aliverkkoa. Uusi aliverkko olisi esimerkiksi alueella 192.168.1.x. Kannattaa myös huomioida, että jos kytket toisen reitittimen tp-linkkiin kiinni, se varaa omaan käyttöönsä myös yhden osoitteen.
Meneekö se niin että toisessa on ip 192.168.0.1 ja ip alue vaikka 192.168.0.100-192.168.0.200 ja toinen reititin on 192.168.0.2 ja ip alue 192.168.0.50-192.168.0.99 aliverkon peite molemmissa 255.255.255.0?
Molemmissa siis DHCP on päällä.
+21
No ei. Verkko-osoite 192.168.0.0 ja maski 255.255.255.0 tarkoittaa, että käytettävissä ovat osoitteet 192.168.0.1 – 192.168.0.254, yhteislähetysosoite (broadcast) 192.168.0.255. Kaikki osoitteesi kuuluvat samaan aliverkkoon, eikä reititys toimi.
MoR kirjoitti:
Meneekö se niin että toisessa on ip 192.168.0.1 ja ip alue vaikka 192.168.0.100-192.168.0.200 ja toinen reititin on 192.168.0.2 ja ip alue 192.168.0.50-192.168.0.99 aliverkon peite molemmissa 255.255.255.0?
Outo juttu kun sano teknisessä tuessa että natti rajoitta viiteen ja uudella aliverkolla saa taas viisi uutta ip:tä.Lienevätkö sotkeneet nettitikkusi taskureitittimiin (mifi), joissa on noita outoja viiden IP:n rajoituksia?
irritus kirjoitti:Tässä tuli hyvää tietoa. Tarkistaisin vielä että mikä tai missä siellä reitittimessä tuo verkkoosoite 192.168.0.0 on?
No ei. Verkko-osoite 192.168.0.0 ja maski 255.255.255.0 tarkoittaa, että käytettävissä ovat osoitteet 192.168.0.1 – 192.168.0.254, yhteislähetysosoite (broadcast) 192.168.0.255. Kaikki osoitteesi kuuluvat samaan aliverkkoon, eikä reititys toimi.
MoR kirjoitti:
Meneekö se niin että toisessa on ip 192.168.0.1 ja ip alue vaikka 192.168.0.100-192.168.0.200 ja toinen reititin on 192.168.0.2 ja ip alue 192.168.0.50-192.168.0.99 aliverkon peite molemmissa 255.255.255.0?
Lisäksi, kotireitittimet eivät yleensä edes tue useita aliverkkoja, joten kotipurnukoilla tällainen systeemi rakennetaan ketjuttamalla reitittimiä peräkkäin. Esim:
???????????????????
? ADSL, VDSL, ?
? nettitikku, ?
? kaapelimodeemi ?
? tai ?
? kuitupääte ?
???????????????????
???????????????????
? xxx.xxx.xxx.xxx ?
? reititin A ? verkko-osoite 192.168.0.0
? 192.168.0.1 ? maski 255.255.255.248
???????????????????
enintään? 5 laitetta
?
???????????????????
? 192.168.0.2 ?
? reititin B ? verkko-osoite 192.168.1.0
? 192.168.1.1 ? maski 255.255.255.0
???????????????????
enintään 253 laitetta
Outo juttu kun sano teknisessä tuessa että natti rajoitta viiteen ja uudella aliverkolla saa taas viisi uutta ip:tä.Lienevätkö sotkeneet nettitikkusi taskureitittimiin (mifi), joissa on noita outoja viiden IP:n rajoituksia?
Vai onko nettitikkusi sittenki taskureititin? Mikäli on, kytke taskureitittimen WLAN pois päältä ja käytä joko TP-linkin tai Telewellin WLAN:ia.
Joka tapauksessa tekninen tuki on ollut ihan metsässä, sillä kytkemällä toinen NAT-reititin järjestelmään saadaan jopa 16 miljoonaa uutta IP-osoitetta eikä vain viittä. Tosin kotireitittimille 254 on usein maksimi, johon ne suostuvat (mukaanlukien reitittimen itsensä sisäverkon osoite).
Ja kuten tässä ketjussa jo nousi esille, TP-link TL-MR3420 ei sisällä mitään viiden laitteeen rajoitusta, joten vikaa on syytä etsiä jostakin muualta.
Saako tikkusi varmasti riittävästi sähköä? Jos sinulla on omalla virtalähteellä varustettu USB-moniporttitoistin (HUB), kytke sellainen tikkusi ja TP-Linkin väliin.
Onko tikkusi yhteensopiva myös Telewellin kanssa? Jos on, kokeile kytkeä tikku Telewelliin.
Käytätkö normaalistikin molempia reitittimiä yhtä aikaa?
Onko niiden LAN-liitännät kytketty toisiinsa? Jos käytät Telewelliä pelkkänä WLAN-tukiasemana, olethan muistanut vaihtaa sen IP-osoitteen niin, ettei se mene TP-Linkin kanssa päällekäin sekä kytkenyt Telewellin DHCP-palvelimen pois päältä?
+21
Verkko-osoite lasketaan automaattisesti ip-osoitteen ja maskin perusteella. Perusasetuksissa tuota ei näy lainkaan.
MoR kirjoitti:
Tässä tuli hyvää tietoa. Tarkistaisin vielä että mikä tai missä siellä reitittimessä tuo verkkoosoite 192.168.0.0 on?
MoR kirjoitti:Tuota ketjuttamista olen yrittänyt tehdä. Reititin A missä on tikku niin ip on ollut 192.168.0.1 ja siinä on DHCP päällä ja alue on 192.168.0.100-192.168.0.199. Tämä on kytketty 8-porttiseen kytkimeen ja siitä piuha retitin B:hen, eli reititimiin menee vain yksi lan-piuha kumpaankin.Asetuksesi näyttäisivät olevan aivan oikein siltausta ajatellen. Tässä tapauksessa ei ole kyse ketjuttamisesta eikä reitittämisestä. Kaikki laitteesi ovat samassa aliverkossa - niin protokolla kuin fyysiselläkin tasolla.
Reititin B:n ip on 192.168.0.2 ja DHCP on pois päältä.
MoR kirjoitti:Oireet kuulostavat kyllä todella oudoilta.
Tällä systeemillä kaikki koneet on hienosti samassa verkossa mutta ongelma tulee aina jossain vaiheessa että netti ei toimi langattomissa. Joskus kaatuu myös langalliset nyt harvemmin mitä ennen. Langattomat vehkeet ovat kyllä lähiverkossa mutta nettiin ne ei yhdisty tai jos yhdistää niin törkeen hitaasti.
irritus kirjoitti:Kiitos irritus, nyt tuli hyvää tekstiä mistä minäkin ymmärrän. Mukavaa että joku auttaa maalaista.
Verkko-osoite lasketaan automaattisesti ip-osoitteen ja maskin perusteella. Perusasetuksissa tuota ei näy lainkaan.
MoR kirjoitti:
Tässä tuli hyvää tietoa. Tarkistaisin vielä että mikä tai missä siellä reitittimessä tuo verkkoosoite 192.168.0.0 on?
Verkko-osoitetta tarvitaan vasta kun määritellään reitityksiä. Jos edellisessä esimerkissä haluaisimme katsella reitittimen B takana olevalta tietokoneelta 192.168.1.2 elokuvaa reitittimen A taakse kytketyltä äly-tv:ltä 192.168.0.3, täytyy reitittimelle A kertoa kuinka verkkoon 192.168.1.0 saadaan yhteys - eli reitittimen B kautta. Reitittimeen A täytyy siis asettaa:
route add 192.168.1.0 mask 255.255.255.0 gateway 192.168.0.2 metric 1
Tämä siis lähinnä esimerkkinä reitityksistä.
Itseasiassa tuo reittimäärittely reitittimelle A on välttämätön, jotta järjestelmä ylipäätään toimisi silloin, kun reititin B toimii normaalina reitittimenä.
Jos reititin B taas toimii NAT-reitittimenä, sieltä pääsee kyllä ulos reitittimen A verkkoon ja internetiin ilman lisäyksiä reititystaulukkoon, mutta äly-tv:stä joutuisi ottamaan yhteyden ei tietokoneen, vaan reitittimen B-osoitteeseen 192.168.0.2, johon tietysti pitää tehdä vastaavat portinohjaukset tietokoneelle 192.168.1.2.
Kotona harvemmin on yli kahtasataa ip-osoitetta tarvitsevaa laitetta. Yleensä on helpompaa kytkeä kaikki laitteet samaan aliverkkoon.
Toki, useille reitittimillekin löytyy hyviä käyttökohteita. Yhtenä esimerkkinä vieraille tarjottu avoin WLAN-verkko ja oma sisäinen ulkopuolisilta suojattu verkko onnistuu helpoiten käyttämällä kolmea reititintä.
MoR kirjoitti:Tuota ketjuttamista olen yrittänyt tehdä. Reititin A missä on tikku niin ip on ollut 192.168.0.1 ja siinä on DHCP päällä ja alue on 192.168.0.100-192.168.0.199. Tämä on kytketty 8-porttiseen kytkimeen ja siitä piuha retitin B:hen, eli reititimiin menee vain yksi lan-piuha kumpaankin.Asetuksesi näyttäisivät olevan aivan oikein siltausta ajatellen. Tässä tapauksessa ei ole kyse ketjuttamisesta eikä reitittämisestä. Kaikki laitteesi ovat samassa aliverkossa - niin protokolla kuin fyysiselläkin tasolla.
Reititin B:n ip on 192.168.0.2 ja DHCP on pois päältä.
MoR kirjoitti:Oireet kuulostavat kyllä todella oudoilta.
Tällä systeemillä kaikki koneet on hienosti samassa verkossa mutta ongelma tulee aina jossain vaiheessa että netti ei toimi langattomissa. Joskus kaatuu myös langalliset nyt harvemmin mitä ennen. Langattomat vehkeet ovat kyllä lähiverkossa mutta nettiin ne ei yhdisty tai jos yhdistää niin törkeen hitaasti.
Jos kerta Ethernet?internet toimii, Ethernet?wlan toimii mutta samaan aikaan wlan?internet ei toimi, tuntuisi että TP-Linkissä on jotakin outoa vikaa tai verkossa on päällekäisiä mac tai ip-osoitteita.
Riittääkö yhden WLAN-tukiaseman kuuluvuus, jos siirrät sen hyvään paikkaan talossa? Jos ongelmat tuntuvat syntyvän nimenomaan WLAN:sta, voisit kokeilla ottaa TP-Linkistä WLAN:in pois päältä ja käyttää vähän aikaa ainoastaan Telewellin WLAN:ia.
Käyttävätkö sekä TP-Link että Telewell samaa langattoman verkon nimeä (SSID)? Tämän pitäisi toimia kyllä toimia ja päätelaitteen napata yhteys automaatisesti parhaiten kuuluvaan tukiasemaan.
Ongelmanselvittelyn ajaksi voisit kuitenkin nimetä verkot eri tavalla, jotta näkisit helposti, kumpi tukiasema aiheuttaa ongelmat.
Kun TP-Link ja Telewell on tapauksessasi yhdistetty kaapelilla toisiinsa (kytkimen kautta), olethan huomioinut, että tällaisessa konfiguraatiossa WDS-toimintoa ei saa kytkeä TP-Linkin ja Telewellin välillä päälle. Jos tuon tekee, lopputuloksena on verkon tukkiva pakettien päättymätön kierto - aivan kuten jos tunget kuulutusjärjestelmän mikrofonin suoraan kaiuttimeen kiinni.
mrl586 kirjoitti:Joo ei tunnut olevan, nyt on kymmenen laitetta kiinni ja hyvin on toiminut. Vain kerran emännän läppäri vähän temppuili mutta siitä kun selvin niin sit on rokannut.
Ei tuossa Huaweissa ole viiden laitteen rajoitusta.
+21
MoR kirjoitti:IP ositteet ja macit olen tarkistanut että ei pitäisi olla päällekkäin mutta tiedä häntä...Minulla läppäri jää joskus haikailemaan vanhojen DHCP-lainojen perään, vaikka olen siirtynyt kokonaan toisen verkon kuuluvuusalueelle. (Esim. töissä kone on jäänyt jynnäämään kotiverkon osoitteelle, eikä yhteydet pelaa ennen ipconfig /release ja ipconfig /renew loitsumista.) Mielessä kävi, voisiko puhelimesi tehdä saman tempun.
MoR kirjoitti:Ok, sitten kahden WLAN-tukiaseman välillä ei ole voinut olla kierto-ongelmaa. Jotta WDS voisi toimia, kaikissa tukiasemissa täytyy olla tarkalleen samat asetukset (verkon nimi, salaustapa ja salasana, kanava). Lisäksi WDS harvoin toimii eri valmistajien purkkien välillä, joskus ei edes saman valmistajan eri mallienkaan välillä. Mutta periaatteessa sillä saisi ehkä sotkua aikaiseksi, jos se olisi konfiguroitu.
Molemmissa on verkon nimi ollut eri.
MoR kirjoitti:Ensin kokeilin 450 verkkoa, hehe voi sitä vauhdin hurmaa iltapäivällä, aamulla saatto päästä megaan.Viimeinen naula arkkuun taisi olla vaihto FlashOFDM-teknologiasta CDMA:han. Jälkimmäistä en koskaan tullut edes kokeilleeksi, mutta käsittääkseni vasteajat räjähtivät pilviin, jolloin järjestelmä menetti tärkeän kilpailuvaltin 3G:hen nähden. Konkurssiinhan tuo 450-verkko loppujen lopuksi ajautuikin.
MoR kirjoitti:Mitäköhän sieniä siellä vikapalvelussa on oikein syöty, kun he näkevät koko maailman viisikulmaisena?
Toi tekninen tuki tai siis se oli Sauniksen vikapalvelu kuka sen rajoituksen mulle kertoi. Sanoi että myös tässä Huaweissa on se viiden laitteen rajoitus?!
irritus kirjoitti:Tuo WDS on saattaa olla se syypää tuossa langattomassa verkossa ja etenkin kun se ei toimi jos reititin on kykimeen kytkettynä. Se on nyt pois päältä ja pysyy, mulla ei ole sille mitään tarvetta.
MoR kirjoitti:IP ositteet ja macit olen tarkistanut että ei pitäisi olla päällekkäin mutta tiedä häntä...Minulla läppäri jää joskus haikailemaan vanhojen DHCP-lainojen perään, vaikka olen siirtynyt kokonaan toisen verkon kuuluvuusalueelle. (Esim. töissä kone on jäänyt jynnäämään kotiverkon osoitteelle, eikä yhteydet pelaa ennen ipconfig /release ja ipconfig /renew loitsumista.) Mielessä kävi, voisiko puhelimesi tehdä saman tempun.
Mutta jos televisionkin päällelaitto kaataa langattoman verkon (sitä tuskin kantelet mukanasi kylillä ja käytät milloin mitäkin WLAN-verkkoa), tuosta tuskin kyse tässä tapauksessa.
MoR kirjoitti:Ok, sitten kahden WLAN-tukiaseman välillä ei ole voinut olla kierto-ongelmaa. Jotta WDS voisi toimia, kaikissa tukiasemissa täytyy olla tarkalleen samat asetukset (verkon nimi, salaustapa ja salasana, kanava). Lisäksi WDS harvoin toimii eri valmistajien purkkien välillä, joskus ei edes saman valmistajan eri mallienkaan välillä. Mutta periaatteessa sillä saisi ehkä sotkua aikaiseksi, jos se olisi konfiguroitu.
Molemmissa on verkon nimi ollut eri.
MoR kirjoitti:Ensin kokeilin 450 verkkoa, hehe voi sitä vauhdin hurmaa iltapäivällä, aamulla saatto päästä megaan.Viimeinen naula arkkuun taisi olla vaihto FlashOFDM-teknologiasta CDMA:han. Jälkimmäistä en koskaan tullut edes kokeilleeksi, mutta käsittääkseni vasteajat räjähtivät pilviin, jolloin järjestelmä menetti tärkeän kilpailuvaltin 3G:hen nähden. Konkurssiinhan tuo 450-verkko loppujen lopuksi ajautuikin.
MoR kirjoitti:Mitäköhän sieniä siellä vikapalvelussa on oikein syöty, kun he näkevät koko maailman viisikulmaisena?
Toi tekninen tuki tai siis se oli Sauniksen vikapalvelu kuka sen rajoituksen mulle kertoi. Sanoi että myös tässä Huaweissa on se viiden laitteen rajoitus?!
Huawei B593:lla on melko omintakeinen laitemäärärajoitus, 32.
Itsellä on Option GlobeSurfer III. Käsitääkseni tuossa ei ole mitään keinotekoisia rajoituksia, vaan laite pystyy toimimaan tyypillisen 255.255.255.0 verkkomaskin puitteissa, eli 253 laitetta.
Onko sinulla jo tunnus? Kirjaudu sisään
Eikö sinulla ole vielä tunnusta? Luo OmaYhteisö-tunnus
Anna OmaYhteisö-tunnuksesi tai sähköpostiosoitteesi, niin lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet salasanan palauttamiseksi
