vdsl vs kuitu ethernet

  • 5 October 2021
  • 22 kommenttia
  • 461 katselukerrat

Asun taloyhtiössä missä on aika vasta saatu linjasaneeraus päätökseen ja samalla pistetty sisäverkko kuntoon. Kysymys kuuluu voiko vdsl- ja ethernetin kautta olevia liittymiä olla samaan aikaan käytössä? Osa asukkaista ei halua ottaa kuitua käyttöön, vaan haluavat pysyä vdsl yhteydessä. (En tiedä miksi.)


22 kommenttia

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki

Voi olla, ainakin jos ovat eri operaattoreilta. Sitä en tiedä myykö Elisa samaan aikaan taloon sekä VDSL:ää että kuituethernet-tekniikalla olevaa yhteyttä. Itselläni on Dnan ethernet-tekniikalla oleva talolaajakaista että myös Elisan Viihde VDSL2-yhteydellä, talomme on rakennettu 2001 jolloin oli vielä lankaliittymiä myynnissä ja käytössä ja siksi myös puhelinkaapelit tulee jokaiseen huoneeseen ethernetin lisäksi. Nuo molemmat on minulla sen takia että alunperin talolaajakaista oli eri operaattorilta ja maksimi nopeus 10 Mbps eikä se riitä mihinkään, siksi otin myös Elisalta tuon laajakaistallisen Viihteen joka on 100 Mbps.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Kysymys kuuluu voiko vdsl- ja ethernetin kautta olevia liittymiä olla samaan aikaan käytössä?

Kyllä voi.

Jos saneerauksessa vanhat puhelinjohdot jätetään ennalleen ja yleiskaapelointi sekä kuidut vedetään vain entisten lisäksi, vanhat palvelut toimivat kuten ennenkin.

VDSL2 on myös yhteensopiva yleiskaapeloinnin kanssa. VDSL2 on mahdollista kytkeä myös yleiskaapelointiin, jos yleiskaapeloinnin jakamo sijaitsee samassa tilassa vanhan puhelinjakamon kanssa.

Koska yleiskaapeloinnin jakamoita voi isossa rakennuksessa olla enemmän kuin vanhoja puhelinjakamoita, VDSL2-yhteyksien käyttö saattaa kuitenkin edellyttää ylimääräisiä kaapelivetoja jakamoiden välillä. Onko niitä sitten järkeä tehdä, niin tuskin on. Kaikki operaattorit ajavat pikku hiljaa perinteistä puhelinverkkoa alas, elleivät ole näin jo tehneet.

Toinen pieni ongelma on, että 6–8 napaisilla liittimillä varustettuja liitosjohtoja on melko huonosti saatavilla kaupoista. Modeemien käyttäjät joutuvat usein viritettelemään 6-napaisen liittimen 8-napaiseen reikään ja toivomaan, ettei se jää löysäksi tai taivuta liittimen reunimmaisia napoja liian voimakkaasti.

En tiedä miksi.

He saattavat haluta juuri tietyn operaattorin liittymän, jota taloyhtiö ei ole kutsunut kellariinsa.

Kysymys kuuluu voiko vdsl- ja ethernetin kautta olevia liittymiä olla samaan aikaan käytössä?

Kyllä voi.

Jos saneerauksessa vanhat puhelinjohdot jätetään ennalleen ja yleiskaapelointi sekä kuidut vedetään vain entisten lisäksi, vanhat palvelut toimivat kuten ennenkin.

VDSL2 on myös yhteensopiva yleiskaapeloinnin kanssa. VDSL2 on mahdollista kytkeä myös yleiskaapelointiin, jos yleiskaapeloinnin jakamo sijaitsee samassa tilassa vanhan puhelinjakamon kanssa.

Koska yleiskaapeloinnin jakamoita voi isossa rakennuksessa olla enemmän kuin vanhoja puhelinjakamoita, VDSL2-yhteyksien käyttö saattaa kuitenkin edellyttää ylimääräisiä kaapelivetoja jakamoiden välillä. Onko niitä sitten järkeä tehdä, niin tuskin on. Kaikki operaattorit ajavat pikku hiljaa perinteistä puhelinverkkoa alas, elleivät ole näin jo tehneet.

Toinen pieni ongelma on, että 6–8 napaisilla liittimillä varustettuja liitosjohtoja on melko huonosti saatavilla kaupoista. Modeemien käyttäjät joutuvat usein viritettelemään 6-napaisen liittimen 8-napaiseen reikään ja toivomaan, ettei se jää löysäksi tai taivuta liittimen reunimmaisia napoja liian voimakkaasti.

En tiedä miksi.

He saattavat haluta juuri tietyn operaattorin liittymän, jota taloyhtiö ei ole kutsunut kellariinsa.


Unohdin ihan mainita, vdsl on myös Elisan. Urakoitsija ei tosin pistänyt kuitukytkintä, mikä on aiheuttanut aika härdellin.. Mutta saa nähdä, isännöitsijäkään ei ole vielä saanut vastausta Elisan puolelta tuohon tiedusteluun, onnistuuko se. Näillä tiedoilla se on selvästi mahdollista, mutta saa nähdä mikä on lopputulos. Vanhat johdot on ennallaan, sieltä tämä linja tällä hetkellä tulee.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Urakoitsija ei tosin pistänyt kuitukytkintä, mikä on aiheuttanut aika härdellin.

Yleensä operaatorit haluavatkin tuoda omat Ethernet-kytkimensä, eikä niitä kuituja käytetä vielä tällä vuosikymmenellä mihinkään.

Ainoastaan, jos taloyhtiö on erityisen fiksu, he hankkivat operaattorilta pelkästään yritysliittymän ja jakavat yhteydet huoneistoihin taloyhtiön reitittimillä ja kytkimillä. Pienoinen ongelma tässä on, että isot operaattorit eivät edes halua myydä liittymiä taloyhtiöille. Tässä tapauksessa taloyhtiö joutuukin etsimään operaattorinsa kolmen ison ulkopuolelta.

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki

Urakoitsija ei tosin pistänyt kuitukytkintä, mikä on aiheuttanut aika härdellin.

Yleensä operaatorit haluavatkin tuoda omat Ethernet-kytkimensä, eikä niitä kuituja käytetä vielä tällä vuosikymmenellä mihinkään.

Ainoastaan, jos taloyhtiö on erityisen fiksu, he hankkivat operaattorilta pelkästään yritysliittymän ja jakavat yhteydet huoneistoihin taloyhtiön reitittimillä ja kytkimillä. Pienoinen ongelma tässä on, että isot operaattorit eivät edes halua myydä liittymiä taloyhtiöille. Tässä tapauksessa taloyhtiö joutuukin etsimään operaattorinsa kolmen ison ulkopuolelta.

@houseanimal 

Ei kannata tyytyä pelkkään Elisaan, vaan suosiolla kysyy kaikilta kolmelta suurelta tarjoukset ja muutamilta pienimmiltä. Jos vaan alueella kilpailua niin saatte huippuedullisesti nopean taloyhtiölaajakaistan ja sanottakoon, että noin 10€/kk/huoneisto saa symmetrisen gigasen muutamalta pienemmältä operaattorilta isompaan taloyhtiöön. Kolmelta isoilta saa sitten valita 10/10, 50/50 tai 100M/100 perusnopeuden ja hinnoissa vaan pientä eroa eli ottakaa sopiva nopeus, ettei kaikkien tarvi lisämaksullisia nopeuksia heti tilata.

 

Omat kytkimet yhtiölle on sitten vaihtoehto, jos ei saa kohtuu hintaista tarjousta. Silloin hankitaan yhtiöön halvimmalta operaattorilta joku yhteystyyppi ja jaetaan itse ja osa saa toki myös itsekkin tilata suoraan siltä operaattorilta oman linjan (mutta toki huomattavasti kalliimmat käyttökulut kuin yhtiön itse jakamassa). Taloyhtiön ei ole pakko hankkia itselleen yritysliittymää (toki suositeltavaa olisi), koska ei siellä mikään muukaan liittymätyyppi ole yritysliittymä ja silti jaetaan asukkaille = liittymän omistajille.

Urakoitsija ei tosin pistänyt kuitukytkintä, mikä on aiheuttanut aika härdellin.

Yleensä operaatorit haluavatkin tuoda omat Ethernet-kytkimensä, eikä niitä kuituja käytetä vielä tällä vuosikymmenellä mihinkään.

Ethernetillä saadaan ihan riittävät nopeudet aikaiseksi, eikä tarvitse lähteä vikaantuvia kuitumuuntimia huoneistoihinkaan asentelemaan. Tilannetta voidaan tarkistella uudelleen sitten kun ethernet-kaapeloinnin kapasiteetti loppuu kesken, siihen menee vielä aika monta vuotta.

 

Käyttäjätaso 5
Kunniamerkki

Toinen pieni ongelma on, että 6–8 napaisilla liittimillä varustettuja liitosjohtoja on melko huonosti saatavilla kaupoista. Modeemien käyttäjät joutuvat usein viritettelemään 6-napaisen liittimen 8-napaiseen reikään ja toivomaan, ettei se jää löysäksi tai taivuta liittimen reunimmaisia napoja liian voimakkaasti.

Kyllä niitä kaupasta löytyy mutta ei jokaisesta kaupasta, Starelec niitä RJ11-RJ45 kaapeleita myy ainakin, itsekin ostin sieltä koska meillä on talossa puhelinpistorasiat toimitettu RJ45 liittimillä eikä RJ11-liittimillä niinkuin yleensä.

http://www.starelec.fi/index.php?cPath=61_115_1548
 

Urakoitsija ei tosin pistänyt kuitukytkintä, mikä on aiheuttanut aika härdellin.

Yleensä operaatorit haluavatkin tuoda omat Ethernet-kytkimensä, eikä niitä kuituja käytetä vielä tällä vuosikymmenellä mihinkään.

Ethernetillä saadaan ihan riittävät nopeudet aikaiseksi, eikä tarvitse lähteä vikaantuvia kuitumuuntimia huoneistoihinkaan asentelemaan. Tilannetta voidaan tarkistella uudelleen sitten kun ethernet-kaapeloinnin kapasiteetti loppuu kesken, siihen menee vielä aika monta vuotta.

 


@irritus Et säkään voi väittää, ettei valokuituja käytetä edelleen, tässä taloyhtiössä ollut jo reilu 10v käytössä jo valokuitu ja huoneistossa valokuitupäätelaite. Sekä tukee 1Gbit/s. Samalla hetkellä, kun on asennettu valokuitu käyttöön → puhelinkaapelin kautta poistui ADSL2+ saatavuus.
Eikä ole taloyhtiön tiloissa edes operaattorin (Louean) laitteita vaan ne ovat aivan eri paikassa.
 

Tiedän, että tälläkin hetkellä lounea rakentaa kovasti jopa taloyhtiöihin saneerattu valokuidulla yhteyksiä. Ja tiedän uusia kohteita, johon on käyössä pelkästään yhteydet valokuidulla, eikä ainuttakaan kuparia ulkoa.

@sakarialanne Mitenkäs näissä taloyhtiöissä menee teillä, jossa on puhelinsisäverkko ja valokuitu, niin tuotteko te VDSL2 DLSAMin, kaapeliverkon romut vaiko ihan ne valokuidun päätelaitteet?

Suhteellisen hyvin tuo kuitupäätelaite on täällä pelannut ja Louneahan pitäisi tuoda loppuvuonna 2021 saataville kaikille asukkaille se 10Gbit/s valokuituverkon kautta. Eli niihin asuntoihin, johon on vedetty valokuitu. Ja Elisalla varmaan herätään 2080 asiaan, että voitaisiin tuoda se 10Gbit/s kuluttaja-asiakkaille, kun yrittäjät ovat saaneet jo vuosikausia yli 1/1Gbit/s.

Joo, kyllähän ethernetilläkin saadaan kunnon nopeudet, mutta olette vaan unohtaneet mainita, että lähtevässä päässä teillä on kumman rajoitettu lähtevät nopeudet. Edelleen monessa taloyhtiössä on max 100Mbit/s, kun Lounealla ja muilla pienemmillä on ollut pitkään 300-1000Mbit/s ja vastahan teillä herättiin asiaan.

Urakoitsija ei tosin pistänyt kuitukytkintä, mikä on aiheuttanut aika härdellin.

Yleensä operaatorit haluavatkin tuoda omat Ethernet-kytkimensä, eikä niitä kuituja käytetä vielä tällä vuosikymmenellä mihinkään.

Ethernetillä saadaan ihan riittävät nopeudet aikaiseksi, eikä tarvitse lähteä vikaantuvia kuitumuuntimia huoneistoihinkaan asentelemaan. Tilannetta voidaan tarkistella uudelleen sitten kun ethernet-kaapeloinnin kapasiteetti loppuu kesken, siihen menee vielä aika monta vuotta.

 


@sakarialanneMitenkäs näissä taloyhtiöissä menee teillä, jossa on puhelinsisäverkko ja valokuitu, niin tuotteko te VDSL2 DLSAMin, kaapeliverkon romut vaiko ihan ne valokuidun päätelaitteet?

Uusia VDSL2 dslameja ei ole kellareihin juurikaan asenneltu viimeisen vuoden aikana. Kaapelimodeemitekniikkaa on puhelinkaapeloiduissa kohteissa käytetty, eli hyödynnetty kiinteistön antennikaapelointia.

Kuitukohteissa, joissa ethernet-verkko puuttuu kokonaan on sitten käytetty kuitumuuntimia. Ne ovat käsittääkseni saneerauskohteita, uudiskohteissa ethernet-verkko edelleen löytyy.

Poikkeuksiakin varmasti on, FTTB-kohteita on sen verran paljon tehty.

 

Tiedä tuosta kuitupäätteiden vikaantuvuudesta - lienee urbaani legenda. Tuli asuttua 17v rivitalossa (vm2001), jossa joka asunnossa oli kuitupäätteet ja yhden ainoan kerran meni vaihtoon. Sinä kesänä oli poikkeuksellisen paljon ukkosia eli laitteen taisi tuhota virtapiikki? Taisi tuona aikana vaihtua reititin useammin.

Nyt kerrostalon asunnossa (vm2028) onkin sitten molemmat eli kuitu- ja ethernet-nousut.

Operaattorina rivarissa oli pari vuotta Sonera, kun se laittoi pillit pussiin, niin tilalle tuli Elisa ja sama voitti nykyisenkin diilin. 

Tiedä tuosta kuitupäätteiden vikaantuvuudesta - lienee urbaani legenda.

Operaattorilla on huomattavasti enemmän asiasta tietoa kuin yksittäisessä kiinteistössä asuvalla asukkaalla. Toiselle se kuulostaa legendalta, toiselle se on faktaa. 

 

Tiedä tuosta kuitupäätteiden vikaantuvuudesta - lienee urbaani legenda.

Operaattorilla on huomattavasti enemmän asiasta tietoa kuin yksittäisessä kiinteistössä asuvalla asukkaalla. Toiselle se kuulostaa legendalta, toiselle se on faktaa. 

 

Tokihan operaattotilla on kokemuksensa, turha siitä on kiistellä. Kyseisessä kiinteistössä kuitupäätteitä taisi tuona aikana mennä yhden käden sormilla laskettava määrä ja kaikki samana kesänä.

Ei kannattaisi kyseenalaistaa asiakkaiden kokemuksia, koska käyttöolosuhteet eivät ole yhtäläiset, myöskään asiakaskunta ei ole yhtä ja samaa massaa. Operaattorin totuus ei välttämättä ole se ainoa totuus, vaikka operaattori niin yrittää uskotella.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

@irritusEt säkään voi väittää, ettei valokuituja käytetä edelleen, tässä taloyhtiössä ollut jo reilu 10v käytössä jo valokuitu ja huoneistossa valokuitupäätelaite.

Kyllä niitä jossakin voidaan käyttää, mutta yleensä huoneistokuituja ei vielä käytetä mihinkään.

Pienet operaattorit ovat toki vikkelämpiä ottamaan uusia tekniikoita käyttöön kuin kolme isoa.

Nämä kolme isoahan yrittävät edelleenkin uskotella, ettei VDSL2 saa toimimaan nopeammin kuin 10 Mbit/s, kun pieniltä yhtiöiltä saa 80 Mbit/s VDSL2-yhteyksiä kellarista, FTTB.

 

Samalla hetkellä, kun on asennettu valokuitu käyttöön → puhelinkaapelin kautta poistui ADSL2+ saatavuus.

Jos kyseessä oli sama operaattori, tämä sattoi olla ihan puhtaasti kaupallinen rajoitus. Tarkastitko, saako toisen operaattorin ADSL2 yritysliittymän edelleen?

 

Ja tiedän uusia kohteita, johon on käyössä pelkästään yhteydet valokuidulla, eikä ainuttakaan kuparia ulkoa.

Näinhän se uusissa rakennuksissa menee. Lisäksi monella paikkakunnalla ei enää edes ole kuparista puhelin- eikä koaksaaliverkkoa. Esimerkiksi Karjaa ja Loviisa.

 

Nämä kolme isoahan yrittävät edelleenkin uskotella, ettei VDSL2 saa toimimaan nopeammin kuin 10 Mbit/s, kun pieniltä yhtiöiltä saa 80 Mbit/s VDSL2-yhteyksiä kellarista, FTTB.

Tässä kappaleessa on sulla varmaan joku ajatusvirhe ?

Kyllähän 100Mbit/s VDSL:ää on myyty jo kauan, mutta nopeampia ei, koska panostamme kaapelimodeemiin, joka pesee FTTB g.Fastin nopeuksissa, ainakin downstreamin osalta ja päätelaitteet + access-laitteet ovat järkevän hintaisia.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Tässä kappaleessa on sulla varmaan joku ajatusvirhe ?

Voi kun olisikin, mutta ei ole. Voit käydä itse katsomassa Elisan kiinteiden laajakaistapalveluiden palvelukuvauksen sivua 3. Maksimit löytyvät taulukon viidennestä sarakkeesta ja ne ovat 5 ja 10 Mbit/s.

 

VDSL2 Latausnopeus Lähetysnopeus
Nopeusluokka Maksimi Normaali Minimi Maksimi Normaali Minimi
10/5M 10 9 7 5 4,5 3,5
10/10M 10 9 7 10 9 7
25/10M 25 23 18 10 9 7
30/5M 30 27 21 5 4,5 3,5
50/10M 50 45 35 10 9 7
75/10M 75 68 52 10 9 7
100/10M 100 90 70 10 9 7
ITU-T G.993.2 VDSL2 Profile 17a, VDSL bandplan 998, G.Vector support (G.993.5), SRA (Seamless Rate Adaptation), INP (arvoon kaksi (2) asti), ITU G.998.4 G.inp data packet retransmission, PTM mode, UPBO (Uplink Power Back-Off) and DPBO (Downlink power back-Off).

Tässä kappaleessa on sulla varmaan joku ajatusvirhe ?

Voi kun olisikin, mutta ei ole. Voit käydä itse katsomassa Elisan kiinteiden laajakaistapalveluiden palvelukuvauksen sivua 3. Maksimit löytyvät taulukon viidennestä sarakkeesta ja ne ovat 5 ja 10 Mbit/s.

 

VDSL2 Latausnopeus Lähetysnopeus
Nopeusluokka Maksimi Normaali Minimi Maksimi Normaali Minimi
10/5M 10 9 7 5 4,5 3,5
10/10M 10 9 7 10 9 7
25/10M 25 23 18 10 9 7
30/5M 30 27 21 5 4,5 3,5
50/10M 50 45 35 10 9 7
75/10M 75 68 52 10 9 7
100/10M 100 90 70 10 9 7
ITU-T G.993.2 VDSL2 Profile 17a, VDSL bandplan 998, G.Vector support (G.993.5), SRA (Seamless Rate Adaptation), INP (arvoon kaksi (2) asti), ITU G.998.4 G.inp data packet retransmission, PTM mode, UPBO (Uplink Power Back-Off) and DPBO (Downlink power back-Off).

 

No joo. Olisit maininnut, että viestissäsi oli kyse paluusuunnan nopeuksista. 

Käyttäjätaso 5

Tässä kappaleessa on sulla varmaan joku ajatusvirhe ?

Voi kun olisikin, mutta ei ole. Voit käydä itse katsomassa Elisan kiinteiden laajakaistapalveluiden palvelukuvauksen sivua 3. Maksimit löytyvät taulukon viidennestä sarakkeesta ja ne ovat 5 ja 10 Mbit/s.

 

VDSL2 Latausnopeus Lähetysnopeus
Nopeusluokka Maksimi Normaali Minimi Maksimi Normaali Minimi
10/5M 10 9 7 5 4,5 3,5
10/10M 10 9 7 10 9 7
25/10M 25 23 18 10 9 7
30/5M 30 27 21 5 4,5 3,5
50/10M 50 45 35 10 9 7
75/10M 75 68 52 10 9 7
100/10M 100 90 70 10 9 7
ITU-T G.993.2 VDSL2 Profile 17a, VDSL bandplan 998, G.Vector support (G.993.5), SRA (Seamless Rate Adaptation), INP (arvoon kaksi (2) asti), ITU G.998.4 G.inp data packet retransmission, PTM mode, UPBO (Uplink Power Back-Off) and DPBO (Downlink power back-Off).

 

No joo. Olisit maininnut, että viestissäsi oli kyse paluusuunnan nopeuksista. 

Tuon osalta alkavat (dsl-)liittymät, kuten lainsäädäntökin, olla ajastaan jäljessä. Ennen pääasiassa imutettiin tavaraa netistä kotiin, mutta nykyisten pilvipaveluiden ja etätyöskentelyn/etäkokousten myötä “paluuusuunta” tarvitsee aina vain enemmän kaistaa.

Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +5

Tiedä tuosta kuitupäätteiden vikaantuvuudesta - lienee urbaani legenda.

Operaattorilla on huomattavasti enemmän asiasta tietoa kuin yksittäisessä kiinteistössä asuvalla asukkaalla. Toiselle se kuulostaa legendalta, toiselle se on faktaa. 

 


Mikäs se fakta on ja millä merkeillä, jos saa kysyä ?

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +3

Olisit maininnut, että viestissäsi oli kyse paluusuunnan nopeuksista. 

Jaa-a. Eipä Elisakaan mainitse, että heidän ilmoituksissaan on kyse vastaanottosuunnan teoreettisista nopeuksista.

Saa muuten kaivautua aika syvälle Elisan sivuston syövereihin, ennen kuin näiden kolmen liittymän lähetysnopeudet löytyvät: 3 – 50 Mbit/s.

Kiinteiden liittymien puolella katso lisätiedot-linkistä sentään ihan oikeasti löytyykin lisää tietoa. Esimerkiksi VDSL2-liittymään: Lähetys 10M 7-10 normaalinopeus 9M.

@irritus Siikaverkossa taloyhtiökohteissa VSDL2-liittymissä käytössä 100/100Mbit/s nopeus. Minimi on 70/70Mbit/s riippuen taloyhtiön verkon kunnosta.

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki

Kyllähän Elisa myy yli 10 Mbps uploadia VDSL2-yhteyksissä yritysliittymissä. Hinnatkin on sitten ihan erilaiset valitettavasti.

Kyllähän Elisa myy yli 10 Mbps uploadia VDSL2-yhteyksissä yritysliittymissä. Hinnatkin on sitten ihan erilaiset valitettavasti.


Se ero Siikaverkolla ja Elisalla on, että toinen myy kuluttajalle yli 10Mbit/s ja toinen pelkästään yrittäjälle. Ja tuo 100Mbit/s uppi ei onnistuisi Elisan käyttämän 17a profiilin takia vaan tuossakin on realistinen nopeus max. 100/50Mbit/s

Osallistu keskusteluun