Traficom velvoittaa operaattorit rakentamaan Lapin tiet kattavan mobiiliverkon toimilupaehtojen mukaisesti

  • 15 February 2022
  • 18 kommenttia
  • 805 katselukerrat

Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +7

Miten tämä ei yllätä että operaattorit koittaa lipsua niiden toimiluvassa jättämällä rakentamatta peittoa tiettyihin paikkoihin? Oma kokemukseni on, että asiakkaiden kuuluvuustoiveet menee kuurolle korville. Verkkoa rakennetaan mielivaltaista tai sit siel verkonsunnittelus ne heittää tikkaa Suomen karttaan ja rakenaa sinne mihin se osuu.

https://mobiili.fi/2022/02/14/traficom-velvoittaa-operaattorit-rakentamaan-lapin-tiet-kattavan-mobiiliverkon-toimilupaehtojen-mukaisesti-telian-valitus-nurin/


18 kommenttia

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki +4

asun keminmaassa ja täällä on surkeat verkot niin telialla kuin elisalla ja varmaan muilakin mutta eikös se mene niin että hallitus on esittänyt että kaikilla suomalaisilla paikasta riippumatta tulee olla oikeus liittymään jonka nopeus on kokoajan 100 megaa vähintään ja mahollisuus nostaa nopeus gigaan siis sen perusteella mitä kuullut niin keminmaassa on 850 metrin päässä lähintukiasema johon telia tekee telian ja dna yhteisverkon kanssa reilua kapasiteetin lisäystä vuoden 2022 kesä heinäkuussa tai viimeistään elokuussa niin luulisi että verkon toiminta paranee kun kapasiteettia lisätään ja vuonna 2025 on hallituksen mukaan oli sitten telia tai elisa tarjottava netti joka on huippu nopea ja huippu vakaa eli vähintään kokoajan se 100 megaa mutta toisaalta milloin operaattorit on hallituksesta ja traficomista välittänyt

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

Miten tämä ei yllätä että operaattorit koittaa lipsua niiden toimiluvassa jättämällä rakentamatta peittoa tiettyihin paikkoihin? Oma kokemukseni on, että asiakkaiden kuuluvuustoiveet menee kuurolle korville. Verkkoa rakennetaan mielivaltaista tai sit siel verkonsunnittelus ne heittää tikkaa Suomen karttaan ja rakenaa sinne mihin se osuu.

https://mobiili.fi/2022/02/14/traficom-velvoittaa-operaattorit-rakentamaan-lapin-tiet-kattavan-mobiiliverkon-toimilupaehtojen-mukaisesti-telian-valitus-nurin/

Olen tätä casea seurannut jo pidempään. Kieltämättä hieman yllättävää, että kahdella tiellä on noinkin pitkiä pätkiä kuuluvuusaukkoja. Toki totuuden nimissä on toki sanottava, että kyllähän kyse on todella syrjäisistä seuduista. Mutta selvää on toki, että turvallisuudenkin takia on syytä olla näillä sorateillä edes peruspeittoa. Luulenpa, että nämä ovat yksiä viimeisiä tiepätkiä Suomessa, joissa ei ole kuuluvuutta ollenkaan näin pitkällä matkalla. 

Tukiasemien rakentaminen noille seuduille ei ole tietysti helppoa eikä halpaa. Sähköjen ja muun infran saaminen keskelle korpea voi joissain tapauksissa olla isokin urakka.

 

 

Elisalle voi sentään antaa pientä kiitosta siitä, että eivät lähteneet valittamaan asiasta eteenpäin. Telian valitus asiasta hallinto-oikeuteen oli todella naurettavaa.

@jm82 Analogisen puhelinverkon eli NMT:een aikaan puhelut toimivat aivan eri tavalla 450MHz ja 15watin lähetystehosta johtuen. Tuohon vielä tehopiiska kiinni, niin johan kantoi puhelut.

Ei nää nykyiset laitteet toimi niin hyvin edes lapissa ja monihan vanhempi ihminen muistaa sen paremman kuuluvuuden NMT:een aikaan

 

 

Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +7

@jm82 Lapissahan dna:lla ja Telialla on yhteinen verkko (Suomen yhteisverkko) siellä niin itsekkin ihmettelen tota et vain Telia valitti mutta dna ei? Vai oliko toi niiden yhteinen valitus? Ja tuleekohan dna:n sekä Telian asiakkaat maksaa ton tukarin et tulee Traficomin velvoittama peitto tuohon katvealueeseen?

@salattu yhteys Miten siel Telialla on huono yhteis kun siellä on Suomen yhteisverkko jota käyttää dna:n sekä Telian asiakkaat? Luulis et sinne on rakennettu peittoa. Onko paljon etäisyyttä lähimpään tukariin? Ja onko siellä kiinteää verkkoa mahdollista saada?

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +23

Yhteisverkon omistajat ohjaavat verkon rakentamista hallitustyön kautta ja ottavat ohjauksessaan huomioon omilta loppuasiakkailtaan saamansa palautteen. Suomen Yhteisverkko Oy:n toiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan yksimielisyysperiaatetta. Suomen Yhteisverkko Oy:n osakkeista DNA Oyj omistaa 49 prosenttia ja Telia Finland Oyj 51 prosenttia.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

@jm82 Analogisen puhelinverkon eli NMT:een aikaan puhelut toimivat aivan eri tavalla 450MHz ja 15watin lähetystehosta johtuen. Tuohon vielä tehopiiska kiinni, niin johan kantoi puhelut.

Ei nää nykyiset laitteet toimi niin hyvin edes lapissa ja monihan vanhempi ihminen muistaa sen paremman kuuluvuuden NMT:een aikaan

 

 

Voin kuvitella minkäläinen möly tulisi tänä päivänä näistä säteilyherkistä uskovaisista, jos matkapuhelimien lähetysteho moninkertaistettaisiin. 3GPP varmasti miettinyt nämä lähetystehomääräykset tarkasti. 

Se on selvää, että monen watin lähetysteholla toimiva laite ja 450 MHz matalalla taajuudella toimii kauas. Toki tukiasemiakin oli paljon vähemmän kuin nykyään. Mutta laitteet olivat kalliita, puhelut maksoivat maltaita. Äänenlaatu oli paikoitellen mitä sattui. Mutta kyllä niitä katveitakin oli, monesti aika vähän kuultaa muistot.

Mielenkiintoisen testin NMT450/900/GSM voi lukea asiasta vuodelta 1995: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003416534.html

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

@jm82 Lapissahan dna:lla ja Telialla on yhteinen verkko (Suomen yhteisverkko) siellä niin itsekkin ihmettelen tota et vain Telia valitti mutta dna ei? Vai oliko toi niiden yhteinen valitus? Ja tuleekohan dna:n sekä Telian asiakkaat maksaa ton tukarin et tulee Traficomin velvoittama peitto tuohon katvealueeseen?

 

Telia valitti itsenäisesti, DNA ei. Sehän tässä tapauksessa olikin kaikkein koomisinta. Teoriassa (siis täysin teoriassa) jos Telian valitus olisi mennyt läpi niin DNAn olisi joka tapauksessa pitänyt rakentaa lisää tukiasemia SYVin kautta, jolloin asia olisi ollut vähintäänkin kummallinen. 

Uskoisin, että kaikkiin uusiin tukiasemiin tulee SYV+Elisa, jotka joudutaan rakentamaan, koska käyttävät yhdessä noilla alueilla jo samoja mastoja. Elisalla on varmaan myös Virve 2.0:n puolesta jo kovempia vaatimuksia kuuluvuuden suhteen, joten Elisalla varmaan on jo valmiit suunnitelmat olleet pöytälaatikossa noiden alueiden kuuluvuuden parantamiseksi.

Siellä lienee myös osittain jo olemassa olevia mastoja ehkä Digitalla tai vastaavalla toimijalla, joten kaikkea ei ehkä välttämättä tarvitse rakentaa alusta alkaen. Mutta onhan tuossa hommaa, se on selvä.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Pohjois-Suomessa Dna:n ja Telian liittymät käyttävät samaa Yhteisverkkoa.

Ainoastaan Telia teki valituksen. Näin se oli oikeastaan turha jo ennen kuin siihen tuli edes ratkaisua. Vaikka Telian valitus olisi menestynyt hallinto-oikeudessa, Dna joutuu joka tapauksessa järjestämään alueelle kuuluvuuden.

Mikäli Telian valitus olisi mennyt läpi, tyyli olisi kuitenkin jäänyt Dna:lle vapaaksi. He olisivat voineet tuossa tilanteessa valita, sovitaanko rakentamisesta Yhteisverkon kanssa vai tuoko Dna teille 9704 ja 9553 sittenkin omat laitteensa.

Tien 9704 osalta Dna:n, Elisan ja Telian kannattaa olla yhteydessä myös norjalaisiin operaattoreihin. Mikäli heillä on mitään kiinnostusta parantaa kuuluvuutta tuolla alueella, osa norjalaisista tukiasemista voi tulla samoihin mastoihin Suomen puolelle ja päinvastoin.

 

Kevennykseksi parodiaa kymmenen vuoden takaa:

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

Kevennykseksi parodiaa kymmenen vuoden takaa:

 

 

Tässä yksi omista suosikeistani, joka jaksaa hymyilyttää vielä vuosikymmeniä myöhemminkin:

 

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Voin kuvitella minkäläinen möly tulisi tänä päivänä näistä säteilyherkistä uskovaisista, jos matkapuhelimien lähetysteho moninkertaistettaisiin.

Ei kännyköissä saanut käyttää 15 W lähetystehoa. Näin tehokkaat laitteet asennettiin autoon. Käyttöohjeessa suositeltiin pitämään muutaman kymmentä senttimetriä etäisyyttä auton antenniin.

NMT450-kännykässä tehoa ei ollut kuin 1,5 W. STUK-A141 Matkapuhelimien ja tukiasemien säteilyturvallisuus, sivu 11.
 

Äänenlaatu oli paikoitellen mitä sattui.

Parempi NMT oli kuin nykyinen pahasti ruuhkautumaan päästetty Elisan 2G.

 

Siellä lienee myös osittain jo olemassa olevia mastoja ehkä Digitalla tai vastaavalla toimijalla

Tien 9704 varrella oli kaksi analogista tv-alilähetinasemaa Kamiljoki ja Siuttavaara. Kamiljoen lähettimet olivat ERP 100 W per tv-kanava.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

 

Voin kuvitella minkäläinen möly tulisi tänä päivänä näistä säteilyherkistä uskovaisista, jos matkapuhelimien lähetysteho moninkertaistettaisiin.

Ei kännyköissä saanut käyttää 15 W lähetystehoa. Näin tehokkaat laitteet asennettiin autoon. Käyttöohjeessa suositeltiin pitämään muutaman kymmentä senttimetriä etäisyyttä auton antenniin.

NMT450-kännykässä tehoa ei ollut kuin 1,5 W. STUK-A141 Matkapuhelimien ja tukiasemien säteilyturvallisuus, sivu 11.
 

Äänenlaatu oli paikoitellen mitä sattui.

Parempi NMT oli kuin nykyinen pahasti ruuhkautumaan päästetty Elisan 2G.

 

Siellä lienee myös osittain jo olemassa olevia mastoja ehkä Digitalla tai vastaavalla toimijalla

Tien 9704 varrella oli kaksi analogista tv-alilähetinasemaa Kamiljoki ja Siuttavaara. Kamiljoen lähettimet olivat ERP 100 W per tv-kanava.

 

En mielestäni missään kirjoittanutkaan, että käsipuhelimissa olisi 15W lähetystehoa? Mutta arvaa vaan suostuisiko nämä säteily-yliherkät ihmiset edes sellaisen auton kyytiin nykymaailmassa. Kannattaa muuten lukea MOT:n tekemä juttu, johon toimittaja myös taustatietoja haastatteli minulta: https://yle.fi/uutiset/3-12271456

Aika ehkä kultaa muistot NMT äänenlaadun osalta. GSM:n yksi eduista nimenomaan oli, että äänenlaatu oli parempi kuin NMT:n. Lisäksi GSM:n äänenlaadussa ollaan menty huimasti eteenpäin ajan saatossa. Käytin itse sekä NMT450 sekä 900 ja voin sanoa, että niitä aikoja ei todellakaan ole ikävä. Eihän siinä puhelimessa edes raaskinut mitään jutella kun oli niin turkasen kallista. Nopea soitto vaan ja äkkiä punaista luuria perään.

Jos haluat itse käyttää 2G:tä puhumiseen niin se on sitten täysin oma valintasi. ;) Elisan verkossa HD Voice toimii hienosti kyllä 2G:lläkin. Sellaisesta voitiin vain unelmoida 90-luvulla.

Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki +5

Tien 9704 varrella oli kaksi analogista tv-alilähetinasemaa Kamiljoki ja Siuttavaara. Kamiljoen lähettimet olivat ERP 100 W per tv-kanava.

Ainakin MML:n karttapaikan ilmakuvien perusteella itse mastot ja kopit olisi vielä pystyssä ja tiet olemassa. Jos nuita voi hyödyntää, niin taitaisivat riittää riittävän kuuluvuuden aikaansaamiseksi Angelin ja Karigasniemen välille, ehkä.

Angelin ja Inarin välillä ei taida olla valmiita mastoja.

Onneksi Elisan on pakko parantaa kuuluvuutta jo Virve 2.0 takia ja tuon osalta edistystä on näköjään tapahtunutkin. Tämän vuoden puolella on ilmestynyt esim. Tervolan ja Kemijärven välille 3 mastoon Elisan 4G tukiasemaa. Toki nuokin sellaisia mastoja, missä oli jo SYV tukiasemat, mutta Elisalla ei mitään eli alkaa pikkuhiljaa Elisan kuuluvuus parantua SYV tasolle ja ehkä myöhemmin jopa paremmaksi.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

En mielestäni missään kirjoittanutkaan, että käsipuhelimissa olisi 15W lähetystehoa?

Lainasit @kurkitus kirjoitusta 15 W lähetystehosta. Kumpikaan ei ottanut kantaa siihen, ettei kännyköissä käytetä 15 W tehoa. Ettei lukijoille jäisi väärää kuvaa kännyköiden lähetystehosta, kommentoin tuohon väliin.

 

GSM:n yksi eduista nimenomaan oli, että äänenlaatu oli parempi kuin NMT:n.

Alun perin GSM:ssä oli huonompi äänenlaatu kuin NMT900:ssa. Vasta EFR-koodekin käyttöönoton jälkeen voi sanoa, että GSM saavutti NMT900 äänenlaadun.

Telia City-verkossa tähän päästiin jo 1998, mutta Radiolinjan (Elisan) verkossa vasta 2003.

NMT450:ssä oli ”radiopuhelinmaisempi” ääni kuin NMT900:ssa.

 

Eihän siinä puhelimessa edes raaskinut mitään jutella kun oli niin turkasen kallista.

Kyllä, virka-aikaan täytyi etsiä yleisöpuhelin ja soittaa sillä. Iltaisin ja viikonloppuisin NMT:n ja GSM:n hinnoissa ei ollut eroa.

 

Jos haluat itse käyttää 2G:tä puhumiseen

Minä en käytä enkä halua käyttää 2G:tä. Käytän 3G:tä. Pari 4G-puhelintakin löytyy, mutta toista käytän tablettina ja toista 3G-puhelimena.

Jos vastapäällä on 2G-puhelin ja Elisan liittymä, niin se ei ole minun valintani.

HD voice on taas markkinamiesten keksintö, kun jotakin uutta pitäisi saada kaupaksi.

Olen tutustunut tuohon tekniikkaan Nokia 7.2 ↔ Nokia 700 puheluissa. Ainakin tuolla päätelaiteyhdistelmällä HD voice lisää kihinää, säröä ja hiljaisten kohtien leikkaus-ilmiötä siinä määrin, että käytän mieluummin EFR ja AMR 12,20 koodekkeja.

1990-luvulla ISDN-puheluissa oli erinomainen äänenlaatu. Mitään HD voicea ei tarvita, jos ISDN-laatu raaskittaisiin päästää lankaverkosta kännyköihinkin.

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki +5

Samaa kuuluvuuden parantamista voisi elisa joskus harkita tuonne Sotkamo-Lieksa sektorille..Samat katve paikat,,sama ei verkkoa,tuut tuut skenet vaan jatkaa elisalla toimintaansa..NMT 450 toimi aikanaan ja samoin @450 langaton laajakaista kilpailijalta..Jotenkin vaan syrjäseudut jäteään omaan onneensa..Mitäpä yksittäisillä käyttäjillä merkitystä kun asutus alueelta saa 100 uutta höynäytettävää tilalle kun vähän 5G:tä mainostetaan R-kioskilla yms..

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Elisan kuuluvuuskartan mukaan Angeli – Karigasniemi välille Kamiljoelle on tullut 2G–4G sekä Siuttavaaraan 2G–5G. Kuolnassa on kartan mukaan edelleen katve.

Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki +4

Ymmärrän että niin Elisalla ja SYV:llä nuukuus iskee päälle Lapissa (poislukien laskettelukeskukset), ei tuotto- odotukset ole kauhean suuret.

Muutama sata kilsaa etelään päin, Savon seutu on kohdannut saman ongelman, väki vähenee ja yhteydet huononee. Ei näytä Traficom eikä maan hallitus suojelevan meitä pätkiviltä puheluilta ja hidastuvilta tietoliikenneyhteyksiltä.

Paremmin oli asiat 2000- luvun vaihteessa, nettinopeudet samaa luokkaa ja puhelut eivät pätkineet. Olihan meillä puhelinpiuhat tolpasta talon nurkkaan.

Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +11

Ymmärrän että niin Elisalla ja SYV:llä nuukuus iskee päälle Lapissa (poislukien laskettelukeskukset), ei tuotto- odotukset ole kauhean suuret.

Muutama sata kilsaa etelään päin, Savon seutu on kohdannut saman ongelman, väki vähenee ja yhteydet huononee. Ei näytä Traficom eikä maan hallitus suojelevan meitä pätkiviltä puheluilta ja hidastuvilta tietoliikenneyhteyksiltä.

Paremmin oli asiat 2000- luvun vaihteessa, nettinopeudet samaa luokkaa ja puhelut eivät pätkineet. Olihan meillä puhelinpiuhat tolpasta talon nurkkaan.

 

Tiekuuluvuus pitää olla mikä viitattiin tuohon aikaisemmin tosin siinä ei ilmeisesti ole tarkkaan määritetty mikä se peitto vaatimus on - eli esim signaalin voimakkuus/laatu. Siitä vähän väännetty kättä kun siirtymäaika päättynyt. Yksityistiet tähän ei kuulu eli maantiet vain pääsääntöisesti joten tästä syystä tukiasemat usein suunnataan maantietä pitkin. 

 

Jos selvästi on maantiellä reikiä niin niistä ensiksi operaattorille ja sitten Traficomille valittaa kun Traficom on valvova viranomainen että jotakin tapahtuu. Se että tappiollinen tuo on selvästi mutta toimilupaehdot vaatii niin tehtävä. Hyvä meillä tälläinen on koska muuten ei olisi ollenkaan peittoa välttämättä kun kaupallisesti ei järkevää olisi rakentaa. 

 

Sisäkuuluvuus rakennuksen sisällä on yleispalveluvelvoitteen perusteella oltava yhdellä toimijalla yhdessä kohtaa asuntoa - usein pöytäpuhelinta käyttäessä. Asiakas maksaa tietysti toistin kulut jos tarve tai tukiaseman rakennuksen yms: https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/oikeutesi-viestinnan-peruspalveluihin . 

 

Yleispalveluliitymät aika kalliita ja kotiin yhteyden saa halvemmin todennäköisesti 4G-modeemilla sisälle ja 18dBi vahvistavat harava-antennit katolle korkealle osoittamaan tukiasemaan. WIFI-tukiasemia voi ulos laittaa niin kuuluu myös pihallakin kun heikossa signaalissa puhelimen akku syö nopeammin. 

--

Jos sitten vielä haluaa parempaa palvelua voihan puhelinpiuhan tilalle sitä valokuituakin tosin se voi tulla kalliiksi vetää eli pitäisi olla useita asuntoja mihin se vedetään. 

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki +4

se vaatii mobiiliverkko suuntanteenin kaverit sanonut ettet muuten kunnon yhteyttä koskaan tule saamaan että mobiillaakaista vaatii suuntanteenin

 

Osallistu keskusteluun