Uuteen osoitteeseen muuttaessa pääsee yleensä pähkäilemään nettiyhteyden hankkimisen ja käyttöönoton kanssa. Mikäli ei itse ole rakentamassa taloa ja tilaamassa sinne uutta liittymää, ei yleensä voi kuin arvailla, millaisia laajakaistatekniikoita osoitteessa on mahdollista käyttää. Selvityksen aluksi on hyvä varmistaa kaksi asiaa:
- millaisia pistokkeita talosta tai asunnosta löytyy
- mitä liittymiä eri operaattorit osoitteeseen tarjoavat
Pistokkeet
Tässä on kyse tiedonsiirtoon sopivista pistokkeista, ei sähköpistorasioista. Käytännössä vaihtoehtoja on kolmenlaisia:
Vanhanmallisia puhelinpistokkeita
Kaapeli-TV:n pistokkeita (koaksiaali)
Datapistokkeita, joihin saa suoraan liitettyä verkkojohdon eli ethernet-kaapelin
Sen jälkeen, kun pistokkeet on löydetty, voi operaattoreilta selvittää, millaisia liittymiä osoitteeseen tarjotaan. Mikäli haluaa käyttää jotain tiettyä tekniikkaa, on syytä käydä kaikki mahdolliset operaattorit läpi, sillä kaikki tekniikat eivät välttämättä ole kaikilla operaattoreilla tarjolla. Elisan laajakaistojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa: https://elisa.fi/kauppa/nettiliittymat/kiinteat-laajakaistat
Entä jos tiedonsiirtoon tarkoitettuja pistokkeita ei löydy?
On mahdollista, joskin harvinaista, ettei asunnossa ole ollenkaan mahdollista käyttää kiinteää laajakaistaa. Näin voi olla, jos vaikkapa vanhat puhelinpistokkeet on poistettu käytöstä, eli niihin ei johda toimivaa kaapelointia. Tällöin nettiyhteys on mahdollista hankkia mobiilitekniikalla, eli SIM-kortillisella liittymällä.
Verkkolaitteet, eli modeemit ja reitittimet
Näiden alkuvaiheiden jälkeen tiedetään käytettävissä olevat vaihtoehdot. Suurta osaa ihmisistä kiinnostaa sitten, voiko heidän vanhoja verkkolaitteitaan käyttää nykyisessäkin osoitteessa. Tämä selviää tutkimalla modeemia tai reititintä.
- puhelinpistokkeesta käytettävää nettiyhteyttä varten tarvitaan modeemi, jonka takaa löytyy DSL-liitäntä
Modeemin DSL-liitin, johon kytketään puhelinlinjasta tuleva johto. - kaapeli-TV:n pistokkeesta käytettävä yhteys vaatii kaapelimodeemia, johon siis kytketään antennikaapeli. Jos TV:tä halutaan käyttää samasta kaapelipistokkeesta, tarvitaan väliin vielä kaapelihaaroitin
Kaapelimodeemin liitin voi olla myös kierrettävää mallia, kuten kuvassa -
- nykyaikaisista datapistokkeista käytettävä nettiyhteys on yleensä valokuitu, ja se toimii tarvittaessa vaikkapa kytkemällä tietokoneen suoraan asunnon kytkentäkaapin nousuporttiin. Tietoturvan kannalta on kuitenkin syytä käyttää aina välissä reititintä. Usein nousuporttiin kytkettävä liitäntä on reitittimessä nimellä WAN.
Mikäli päätyy hankkimaan uuden verkkolaitteen, on yleensä helpointa tilata sellainen suoraan operaattorilta. Tällöin saa laitteen, joka toimii valitussa tekniikassa ilman erillisiä asetussäätöjä. Käytettynä tai jostain muusta elektroniikkaliikkeestä hankitut verkkolaitteet saattavat vaatia ensimmäisellä käyttökerralla esimerkiksi operaattorin määrittelyä asetuksissaan.
Mitä jos ei onnistu?
Mikäli tuntuu, että kaikki piuhat ja laitteet ovat oikeassa järjestyksessä, mutta verkkoyhteys ei silti tunnu toimivan, saattaa joutua pyytämään apua muualta. Naapurit ja sukulaiset osaavat auttaa johonkin asti, mutta jos on pientäkään syytä epäillä, ettei itse liittymä toimi, kannattaa hetimiten olla yhteydessä operaattoriin. Elisan tapauksessa tässä tilanteessa on helppo kääntyä Elisan verkkosivujen ohjeiden, OmaElisan tai asiakaspalvelun suuntaan. Mainio lähtöpaikka selvityksessä on esimerkiksi https://elisa.fi/verkkoapuri/
Sitten sisäverkko!
Se, että modeemiin saa valot iloisesti palamaan ja ehkä yhden tietokoneen yhdistymään verkkoon modeemin kautta, ei nykyään enää pitkälle riitä. Aivan omat kysymyksensä tulevat vastaan sitten kun mietitään, että miten kaikki kodin laitteet saadaan nettiin yhdistettyä. Vältelläänkö piuhoja viimeiseen asti, tarvitaanko verkkoa useammassa kerroksessa, miten hoidetaan tietoturvallinen verkon käyttö? Siinä vasta murto-osa mahdollisista askarruttavista asioista!
Jos sisäverkko tuottaa päänvaivaa tai hermo menee jo etukäteen säätämistä ajatellessa, Elisan Omaguru auttaa sekä puhelimessa että paikan päällä.
Onko vastaan tullut haastavia tilanteita uuden kiinteän nettiyhteyden äärellä? Jotain sellaista, joita tässä ei vielä mainittu? Mitä antaisit ohjeeksi vaikka ihmiselle, joka muuttaa sinun jälkeesi samaan osoitteeseen?
