4G-liittymien LTE-A -tuki?

No kappas vaan. Itselläni ei ole LTE-A.tä tukevia laitteitta ja en ole voinut testata , mutta Samppa näin mitä ilmeisemmin on tehnyt.

Tämä oli hyvä tieto , että jos tukiasema ja omat laitteet LTE-A:ta tukevat , niin myös muilla kuin 4G Super + LTE-liittymillä voi hyödyntää kahta taajuutta samanaikaisesti. Toki nopeus on ilmeisesti rajattu liittymän maksimiin , vai kuinka Samppa?

Saisiko tähän vielä Elisalta kommentin??

Siis vaikka sinulla olisi 50mbps rajoitettu liittymä se pääsee LTE-A verkkoon, mutta rajoitin tulee vastaan vaikka verkko kykenee antamaan enemmän.

Ja esimerkiksi omalla S8:llani voi käyttää (ainakin Suomessa), jopa kolmea taajuutta samaan aikaan. Omassa kunnassani Elisalla löytyy kaikki kolme taajuutta (2600, 1800 ja 800) ja saan ne yhdistettyä.

Kerran kokeilin tuota kalleinta liittymää niin menihän se aika kovaa :D

Käsittääkseni kaikki 4G-liittymät mitä Elisalta voit ostaa menee 4G+ verkkoon, jos puhelin ja verkoo tukee.

Itselläni oli tuo Super liittymä (eli max. 150mbps) ja meni aina LTE-A verkkoon, kun se oli saatavilla.

Samoin myös tuo mobiililaajakaista yhdistää täällä 1800mhz ja 2600mhz taajuudet MF286 modeemilla.

No kappas vaan. Itselläni ei ole LTE-A:ta tukevia laitteitta ja en ole voinut testata , mutta Samppa näin mitä ilmeisemmin on tehnyt.

Tämä oli hyvä tieto , että jos tukiasema ja omat laitteet LTE-A:ta tukevat , niin myös muilla kuin 4G Super + LTE-liittymillä voi hyödyntää kahta taajuutta samanaikaisesti. Toki nopeus on ilmeisesti rajattu liittymän maksimiin , vai kuinka Samppa?

Saisiko tähän vielä Elisalta kommentin??


Asia on minun käsittääkseni juurikin näin, eli jos laite vaan tukee LTE-A verkkoa ja olet alueella jossa kyseistä verkkoa on niin 4G-liittymämme kyllä kaikki pystyvät sitä käyttämään, liittymänopeus sitten vaan rajoittuu liittymätyypin mukaan. 🙂

Kun nuo LTE-A:ta tukevat laitteet on eri "kategorioissa"

Yleisin LTE-A kategoria mitä nuo modeemit käyttävät on kategoria 6, minkä teoreettinen maksimi on 300/50. Kategoria 6 pystyy yhdistämään kaksi taajuutta.

Sitten tulee seuraavaksi parempi kategoria 9, mikä löytyy esimerkiksi iPhone 7:sta ja Galaxy S7:sta.
Se tukee nopeuksia 450/50 ja pystyy yhdistämään kolme taajuutta.

Sitten tulee kaikki sen yläpuolella olevat esim. S8 joka tukee kategoria 16, jonka teoreettinen maksimi on 1024/100.

En tiedä minkä takia tuo upload ei nouse portaittain tai miksi se ei pystyisi käyttämään kahden tai useamman taajuuden upload kaistaa.

Kiitos, tämä sen riittävästi selittääkin, eli johtuu standardien rajoitteista.

Sama ajatus täällä, eli pidän ADSL:n varmuuden vuoksi ainakin toistaiseksi. Tuolla LTE-A:lla tästä tulisi periaatteessa kolmiportainen, eli kaksi eri mobiilitaajuutta ja ADSL varalla.

Jep jep.

Keinoja on monia , joilla voi parantaa nettiyhteyden kapasiteettia ja/tai luotettavuutta varsinkin haja-asutusalueella ja miksei myös taajamissa. Ei ne yhteydet aina taajamissakaan niin viimeisenpäälle ole ja pätkivät aika usein.

Kuluttaja-asiakkaalle sopivassa hintaluokassa on tarjolla pari erilaista pääkonseptia.

1. Yksinkertaisin on modeemi/reititin , joka tukee vähintään kahta WAN-yhteyttä ns. backup-moodissa. Siis se tarkoittaa , että liikenne kulkee joko pääyhteyden kautta tai varayhteyden kautta , mutta ei molempien kautta samanaikaisesti. Pääyhteyden katketessa liikenne siirtyy automattisesti varayhteydelle ja pääyhteyden palatessa takaisin sille. Tosin muutaman sekunnin katkos yhteydessä väistämättä tulee siirrossa , mutta normaalissa nettiselauksessa sitä tuskin edes huomaa paitsi kenties nopeuden muuttumisena.

2. Se toinen kategoria on kuormanjakoa tukeva reititin , jossa on niin ikään kaksi tai useampia WAN-liitäntöjä. Kuormanjaossa kaikki WAN-yhteydet ovat käytössä samanaikaisesti eikä vuorotellen kuten kohdassa 1. Liikenne jakautuu kaikille yhteyksille , tosin vain sessioittan , jokaisella laitteella , joka reitittimen perässä on. No normaalistihan esim. tietokoneella saattaa olla auki kymmeniä sessioita samanaikaisesti ja ne siis voivat jakautua eri yhteyksille tässä konseptissa. Käyttäjälle se näkyy "virtuaalisen" nopeuden kasvuna , vaikka ei varsinaisesta yhteyksien bondaamisesta eli yhdistämisestä olekaan kyse. Myös yhteysvian tullessa liikenne siirtyy automaattisesti vielä toimiville ja mitään katkosta ei yhteyteen tule niin kauan kuin edes yksi yhteys toimii. Itselläni on tällainen systeemi.

PS. Yritysasiakkaille on sitten tarjolla monenlaista monen yhteyden versiota ja niissä yhdistellään bondausta ja kuormanjakoa. Tavoitteena on saavuttaa riittävä kapasiteetti ja toimintavarmuus. Hinnat ovat myös sitten kuluttaja-asiakkaiden kannalta epärealistisia.

No hiukan harhauduin ketjun alkuperäisestä aiheesta , mutta sellaista sattuu. 🙂

Upload on tosiaan rajoitettu kaikkien liittymien osalta 50 megaan.

Sanoppa se, kyselin perään. Palaan tähän kun tiedän enemmän 🙂

Upin rajoitteena on mm. seuraavat seikat.

1. Verkosta on määritetty nopeusprofiili, jonka mukaan leikkuri toimii. Esim. 50/20, tai 150/50 tai sitten tuo 4G+ , onkohan mitään muuta rajaa kuin upissa 50Mbps?

2. Tukiasemassa ei ole otettu käyttöön yli 50Mbps lähetysnopeuksia mahdollistavia tekniikoita, kuten 64QAM (upload) . Tietääkseni mikään kotimainen operaattori ei anna yli 50Mbps lähetysnopeuksia. Korkeampaa nopeutta sallivia lisenssejä ei ole hommattu.

Jos osaamista ja kiinnostusta riittää, niin jollain softalla kuten Network Signal Gurulla voi tutkia tukiaseman ja puhelimen välistä signalointia. Sieltä näkee lukuisia eri parametreja. Tosiaan pitää olla tietämystä asiaan liittyen.

Josain syystä tuo kusee, testasin nimenomaan tuota Telian liittymällä. Itsellä on Oneplus 3T:ssä Telian kk-maksullinen liittymä sekä DNA Prepaid-liittymä. Jos lähtevä nopeus on rajoitettu 50Mbit/s, ei sen pitäisi antaa yli 50Mbit/s millään. Sekä Samsung Galaxy S5 Neo antaa samassa paikassa max 45Mbit/s uppeja.

[quote=Purnipsi]Upin rajoitteena on mm. seuraavat seikat.

1. Verkosta on määritetty nopeusprofiili, jonka mukaan leikkuri toimii. Esim. 50/20, tai 150/50 tai sitten tuo 4G+ , onkohan mitään muuta rajaa kuin upissa 50Mbps?

2. Tukiasemassa ei ole otettu käyttöön yli 50Mbps lähetysnopeuksia mahdollistavia tekniikoita, kuten 64QAM (upload) . Tietääkseni mikään kotimainen operaattori ei anna yli 50Mbps lähetysnopeuksia. Korkeampaa nopeutta sallivia lisenssejä ei ole hommattu.

Jos osaamista ja kiinnostusta riittää, niin jollain softalla kuten Network Signal Gurulla voi tutkia tukiaseman ja puhelimen välistä signalointia. Sieltä näkee lukuisia eri parametreja. Tosiaan pitää olla tietämystä asiaan liittyen.

Josain syystä tuo kusee, testasin nimenomaan tuota Telian liittymällä. Itsellä on Oneplus 3T:ssä Telian kk-maksullinen liittymä sekä DNA Prepaid-liittymä. Jos lähtevä nopeus on rajoitettu 50Mbit/s, ei sen pitäisi antaa yli 50Mbit/s millään. Sekä Samsung Galaxy S5 Neo antaa samassa paikassa max 45Mbit/s uppeja.

...

En tiedä, miten Telialla ja DNA:lla väitetty nopeuskatto ja käytännön nopeus kohtaavat. Jos päätelaitteessa on tuki 64QAM moduloinnille uppipuolella, niin toki voi mennä kovempaa taas jos jossain muualla ei ole rajaa. Sitä en tiedä, missä on Oneplus 3T rajat. Voi olla mittaepätarkkuuttakin.

Root ja NSG auttavat tulkinnassa.

Oneplus 3T:ssä on x12 lte modeemi. Sekä valmistajan mukaan 64-QAM uppiin, mutta NSG ei saanut tietoja oikein ulos. Raudassa olisi cat12 eli 600Mbit/s ja uppiin cat13 eli 150Mbit/s, tiiä miksi sitten rajoitettu cat6 eli 300/50Mbit/s.

https://www.qualcomm.com/products/snapdragon/modems/4g-lte/x12

Sekä vetäisin 10kpl yli 50Mbit/s eli en usko sen olevan mittaepätarkkuus.

Hmm... vaikka järjestelmäpiiri tukisikin noita tasoja, onkohan Oneplus ostanut lisenssiä noihin? Noissa liikkuu valtavat rahat ja Qualcomm saa pyytää mitä lystää lisensseistä, kun ei radiopuolella kilpailua oikein ole. Hinnat ovat tähtitieteellisiä.
Minä kun luulen, että laite on max. LTE cat6, eli 300/50Mbps. DL puolella kuitenkin olisi tuki 256QAM:lle ja 64QAM uppipuolella. Mutta voinhan olla väärässä. Näin ainakin yhdellä Italialaisella kaverillani on ja virallisesti valmistaja kertoo. 3CA:ta ei ainakaan ole.

Kannattaa olla NSG:n ongelmista yhteydessä info@qtrun.com eli kehittäjiin. Kiinassa ovat, mutta ihan asiallista porukkaa, olen ollut heihin monesti yhteyksissä ja yksi heistä onkin meidän Cellmapper porukan kassa aktiivisesti yhteyksissä. Jospa joku tolkku tuohon saataisiin.

Itse olen tarkkaillut signalointia, ja ainakin Elisan ja Telian verkossa näyttää SIB5 blokissa olevan tieto, että uppipuolen 64QAM on käytössä. DNA:lla ei sitä ole. Tällä hetkellä minulla ei ole ainoatakaan laitetta, jolla voisin tuota testata.

Tuossa saattaa olla sekin, että laitteessa on USB2.0, olen sekä pöytäkoneeseen kuin kannettavan USB3.0 paikkaan kytkenyt ja maksinopeus on 428Mbit/s eli jäisi 450Mbit/s 4G nopeus hyödyntämättä täysin tuolla puhelimella. Nuokin, mitä asetuksia se käyttää riippuu niin monesta tekijästä.

Kaikkein hulluinta tässä koko jutussa on, että Samsung haluaisi myydä omia Exynos-piirejään muillekkin, mutta he ovat pakotettu jopa 25v olematta myymättä noita piirejä eteenpäin. Niillä on kuulemma kielto ja ovat saaneet tehdä "halvemmalla" tai Qualcommin omistama patentti estää.

https://muropaketti.com/taskumuro/qualcomm-estaa-samsungia-myymasta-exynos-jarjestelmapiiria-muille-osapuolille/

En tiedä, onko Nokialla vielä matkapuhelintekniikkaan liittyviä patentteja, mutta heillä oli pitkään järkyttävät määrät. Sekä saavat vuodessa järkyttäviä määriä rahaa. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/nokia-saa-yli-miljardi-euroaa-vanhat-patentit-tuottavat-yha-6250330

Sekä nuo matkapuhelintukareiden lisenssiasia ovat yhtä sekahedelmäsoppaa.

Tukiasemien tarkemmat tekniset suorituskykyrajat eivät ole julkista tietoa, joten niin en valitettavasti voi tarkemmin ottaa kantaa. Liittymille on tietyt uppikaistat toki kyllä määritelty.
Elisa seurailee kyllä liikennemääriä ja päätelaitteiden kehitystä ja tarvittaessa voidaan tuoda saataville sitten muita nopeuksia tarjolle. :)Jopas oli yllättävää, tuntuu, ettei nykyisin voi enää kommentoida yhtään mitään. Tosin puhelimen ja tukiaseman välinen signalointi vahvistaa 64QAM:in olevan käytössä, joten eipä sen olemassaoloa voi Elisa kiistääkkään. Parilta alaan perehtyneeltä henkilöltä noista tiedustelinkin (ei Suomalaisia, joten ei tarvitse pelätä aivovuotoa) ja vahvistivat havainnon oikeaksi.

Tukiasemien yleiset standardit ovat saatavilla vapaasti verkosta, joten niistä voi kuka tahansa tutkia, mitä nopeuksia saattaa olla tavoitettavissa. Ei tässä yksittäisen tukiaseman suorituskykyä kukaan lähtenyt hakemaan, vaan tarkasteltiin kokonaisuutta laajempana käsitteenä.