Skip to main content
Vastattu

Yli 1/1Gbit/s liittymä Elisalle


Koskahan Elisa rupeaa kuluttajalle tarjoamaan yli 1/1Gbit/s liittymiä, kun Lounealla on jo aikaisemmin tuonut kuluttajille 10/10Gbit/s ja nyt olisi uutena nopeusvaihtoehtona tilattavissa 3/3Gbit/s liittymä omassa valokuituverkossaan?

Mikähän on sitten kustannusten ero, jos kuitu tuodaan vain tekniseen tilaan ja sinne asennetaan tarvittavat laitteet verrattuna siihen että kuitu tuodaan asuntoihin suoraan. Luulen, että valokuitutoimijat ovat tämän laskeneet ja päätyneet sitten kukin omaan ratkaisuun.

 

Merkittävä ero kulurakenteessa on.

 

Eero

Tässä on varmaan sekin ero, että tuolla jokaiseen huoneistoon tuotavalla kuidulla, ei saa taloyhtiösopimusta aikaan? Lisäksi jos kuidun tarjoajana on yritys joka tekee bisnestä pelkällä kuidulla ja joka laskuttaa jokaisesta kuidusta perushinnan käyttää sitä tai ei, niin onhan se kannattavampaa kaivaa jokaiseen huoneistoon oma, kun kaivavat sen jokaiseen omakotitaloonkin ja isompi urakkahan siinä on. 

Varmasti on iso ero tosiaan töissä, jos sen kuidun kaivaa vaan yhteen jakamoon (ja vaikka pinnassa vie talossa sitten huoneistosta toiseen), Kun että kaivaa ojan jokaiseen huoneistoon. Lisäksi tulee mieleen, että jos 10m välein kaivetaan ojaa, niin onhan se taloyhtiön piha aika tilkkutäkkiä sen jäljiltä ja aika pinnassa täytyy mennä, ettei mene routaeristeet rikki kaivaessa jokapaikasta.

 

Tuota kuiduntarjoajien toimintamallia joutunut nyt itsekkin miettimään siltäosin, että ottaisiko: kuidun ja liittymän yhdeltä toimijalta ja hinta liittymälle sitten heidän määrättävissä aina (Ei maksua, jos ei käytä liittymää). Vai kuitu toiselta ja liittymä toiselta, jolloin ainakin ensimmäiset 3 vuotta tulee kalliimmaksi, kun kuidusta joutuu maksamaan joka kuukausi oman maksun, liittymän ollessa samanhintainen. (Lisäksi kuidusta joutuu aina maksamaan käyttää sitä tai ei.)

 

Näissä on niin montaa sopimusmallia, että en osaa sanoa, mitkä väitteet pitävät paikkaansa ja mitkä eivät.

 

Eero


Ymmärrän.

Tosiasia kuitenkin lienee , että suurin osa ihmisistä ei suurempia nopeuksia tarvitse eikä halua niistä edes maksaa. Ei laskunmaksuun , sähköpostiin tai vastaavaan mitään giganopeuksia tarvita.

 

G.fastilla ei nyt ihmeellisiä nopeuksia monestikkaan saada. Se on parempi yleensä, kuin VDSL2, mutta ei niin ihmeellisen paljon parempi.

Juu tuo on ihan totta , mutta eipä se ole se varsinainen pointti kuten jo edellä totesin. Miksi maksaa sellaisesta , mitä ei tarvitse??

 

VDSL2 100/10M ei enää nykyaikana kovin kummoinen liittymä ole. Aika on valitettavasti ajannut sen ohi. Toki VDSL2 kykenisi myös 100M/100M, mutta sellaista tarjontaa ei ole tarjolla.

 

Eero


Ymmärrän.

Tosiasia kuitenkin lienee , että suurin osa ihmisistä ei suurempia nopeuksia tarvitse eikä halua niistä edes maksaa. Ei laskunmaksuun , sähköpostiin tai vastaavaan mitään giganopeuksia tarvita.

 

G.fastilla ei nyt ihmeellisiä nopeuksia monestikkaan saada. Se on parempi yleensä, kuin VDSL2, mutta ei niin ihmeellisen paljon parempi.

Juu tuo on ihan totta , mutta eipä se ole se varsinainen pointti kuten jo edellä totesin. Miksi maksaa sellaisesta , mitä ei tarvitse??

 

VDSL2 100/10M ei enää nykyaikana kovin kummoinen liittymä ole. Aika on valitettavasti ajannut sen ohi. Toki VDSL2 kykenisi myös 100M/100M, mutta sellaista tarjontaa ei ole tarjolla.

Tuo on pelkkä mielipide eikä mikään fakta. Miksi ostaa Ferrari , kun Toyotalla  saa saman paljon halvemmalla. Viime kädessähän kyse on oikein mitoitetusta palvelusta tarpeeseen nähden. En minä koe tarvetta elvistellä gigaliittymällä , kun en sellaisesta hyödy mitenkään. No kukin saa käyttää rahansa miten haluaa , mutta ei järjenkäyttökään ole pahasta.

Alun alkaen tämä ketju käsitteli taloyhtiöliittymien runkonopeuksia , jos oikein ymmärsin. Huoneistokohtaiset nopeudet on ihan eri asia.


 

Alun alkaen tämä ketju käsitteli taloyhtiöliittymien runkonopeuksia , jos oikein ymmärsin. Huoneistokohtaiset nopeudet on ihan eri asia.

Mun mielestä tää käsitteli “alunperin” 1000/1000 huoneistoliittymän saatavuutta nykyisen 1000/400 tilalle tai rinnalle.


 

Alun alkaen tämä ketju käsitteli taloyhtiöliittymien runkonopeuksia , jos oikein ymmärsin. Huoneistokohtaiset nopeudet on ihan eri asia.

Mun mielestä tää käsitteli “alunperin” 1000/1000 huoneistoliittymän saatavuutta nykyisen 1000/400 tilalle tai rinnalle.

No kappas vaan , noinhan se itse asiassa taitaa olla.

No muuten keskustelu on kyllä sivunnut paljoa muutakin , mitä taloyhtiöliittymiin liittyy. Ei minulla ole mitään sitä vastaan , että ne jotka suuria nopeuksia tarvitsevat , eivät voisi niitä saada. Fakta on kuitenkin , että kaikki eivät sellaisia tarvitse.


 

Alun alkaen tämä ketju käsitteli taloyhtiöliittymien runkonopeuksia , jos oikein ymmärsin. Huoneistokohtaiset nopeudet on ihan eri asia.

Mun mielestä tää käsitteli “alunperin” 1000/1000 huoneistoliittymän saatavuutta nykyisen 1000/400 tilalle tai rinnalle.

No kappas vaan , noinhan se itse asiassa taitaa olla.

No muuten keskustelu on kyllä sivunnut paljoa muutakin , mitä taloyhtiöliittymiin liittyy. Ei minulla ole mitään sitä vastaan , että ne jotka suuria nopeuksia tarvitsevat , eivät voisi niitä saada. Fakta on kuitenkin , että kaikki eivät sellaisia tarvitse.

 

On hyvä myös ymmärtää, että vaikka sinä et selkeästi nopeampaa yhteyttä tarvitse, niin muut kyllä voivat sitä tarvita.

 

Huono kaapelointi siis tarkoittaa, että kyseiset käyttäjät eivät edes g.fastilla saa nopeampaa yhteyttä. Eivät edes siis sillä lisärahalla.

 

Eero


On hyvä myös ymmärtää, että vaikka sinä et selkeästi nopeampaa yhteyttä tarvitse, niin muut kyllä voivat sitä tarvita.

Juu ja siksi edellä sanoinkin , että ei minulla ole mitään sitä vastaan , että muut voivat suurempia liittymänopeuksia saada.

 

Huono kaapelointi siis tarkoittaa, että kyseiset käyttäjät eivät edes g.fastilla saa nopeampaa yhteyttä. Eivät edes siis sillä lisärahalla.

Tämäkin on totta. Ei minulla ole huono kaapelointi , vaan käyttämäni palvelut toimivat erinomaisesti nykyisillä nopeuksilla.

No valotetaanpa tuota lisäraha-asiaa hiukkasen. Minulla on kuten allekirjoituksestani käy ilmi perusliittymänä VDSL2 , jonka perässä on MultiWAN-reititin. Siihen voi liittää kolme erillistä modeemia. No olen asian ratkaissut niin , että käytän sitä VDSL:ää , kun ei mitään suurempia nopeustarpeita ole ja napsautan lisäyhteyksiä päälle sitten tarpeen mukaan , jos tarvitsee. Ne lisäyhteydet ovat mobiiliyhteyksiä prepaid-liittymillä , jolloin ei tarvitse siitä suuremmasta kapasiteetista maksaa kuin sen verran kuin käyttää. Siis turha maksaa käyttämättömästä nopeudesta 24/7.


 

Alun alkaen tämä ketju käsitteli taloyhtiöliittymien runkonopeuksia , jos oikein ymmärsin. Huoneistokohtaiset nopeudet on ihan eri asia.

Mun mielestä tää käsitteli “alunperin” 1000/1000 huoneistoliittymän saatavuutta nykyisen 1000/400 tilalle tai rinnalle.

Ihan alunperin huudellaan tässä ketjussa yli gigasta liittymää Elisalle. En kyllä yhtään ihmettele ettei noihin kauheasti panosteta operaattorinkaan puolelta, kun tuollaisen ottajia olisi varmaan joku promille, jolle ei se giganenkaan riitä. (Olkoon uppi sitten 400 tai se giga).

Nämä pienet valokuitufirmat taitaa tiedostaa asian kuitenkin, kun yrittivät itsellenikin tarjota ilmaista laitepäivitystä reittittimen muodossa jos tilaa heiltä kuidun ja sen 10/10 liittymän! 


Mikähän on sitten kustannusten ero, jos kuitu tuodaan vain tekniseen tilaan ja sinne asennetaan tarvittavat laitteet verrattuna siihen että kuitu tuodaan asuntoihin suoraan. Luulen, että valokuitutoimijat ovat tämän laskeneet ja päätyneet sitten kukin omaan ratkaisuun.

Paitsi perustamiskustannukset, pitää huomioida myös ylläpitokustannukset. Kun kuitu tuodaan tekniseen tilaan, operaattori vastaa yhteydestä siihen asti ja taloyhtiö vastaa siitä eteenpäin. Silloin operaattori ei ole vastuussa hiirituhoista tms ongelmista loppumatkalla.

Eri toimijoilla on tosiaan erilaisia käytäntöjä. Täällä tuodaan yhteys tekniseen tilaan. Taloyhtiösopimuksiin sai nopeudeksi aiemmin vain 100/100M, sitten se korotettiin uusiin sopimuksiin 200/200M ja nykyään näkyy olevan tarjolla myös 1000/1000M niihin kohteisiin, joissa sisäverkko on valokuitua tai ethernetiä.

100M kuljetettuna 40 vuotta vanhojen puhelinpiuhojen ja hieman epäilyttävän vdsl-modeemin läpi tuottaa vielä reilu 90M molempiin suuntiin. Riittää minulle.


Eihän se nopeus vielä yksistään, mutta myös nettiyhteyden laatu ts. pätkimättömyys myös on yksi huomioitava seikka. Tuolla ne niin sanotut sisäkaapelit tulevat maan alla huoneistoihin ja sen 30 vuotta siellä ovat olleet. Rivitaloissa taidetaan harvemmin sisäverkkoa saneerata, vaikka tehtäisiin isokin remontti. Ja into sisäverkon parantamiseen jää remonttitilanteessa toiseksi kun pitää tehdä varaukset sähköautonlatauspisteille (lakimääräys).

Kerrostalossa asia sisäverkon osalta on toinen ja siellä ei kuitua tai ethernettiä pelkästään lähdetä vetämään vaan odotetaan isompaa remppaa (ja samalla niitä sähköautonlatauspisteitä).


Eihän se nopeus vielä yksistään, mutta myös nettiyhteyden laatu ts. pätkimättömyys myös on yksi huomioitava seikka. Tuolla ne niin sanotut sisäkaapelit tulevat maan alla huoneistoihin ja sen 30 vuotta siellä ovat olleet. Rivitaloissa taidetaan harvemmin sisäverkkoa saneerata, vaikka tehtäisiin isokin remontti. Ja into sisäverkon parantamiseen jää remonttitilanteessa toiseksi kun pitää tehdä varaukset sähköautonlatauspisteille (lakimääräys).

Kerrostalossa asia sisäverkon osalta on toinen ja siellä ei kuitua tai ethernettiä pelkästään lähdetä vetämään vaan odotetaan isompaa remppaa (ja samalla niitä sähköautonlatauspisteitä).

 

Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään. Kun/Jos käy näin, niin korjaus onkin sitten se hankalempi juttu, koska sisäverkko on taloyhtiön vastuulla. (ja taloyhtiöhän ei helposti piuhaa uusiksi vedä. toki voi saada luvan omalla rahalla se  tehdä.)

 

Isot operaattorit eivät vaan monesti suostu sitä kuitua vetämään muualle kuin teletilaan. Ymmärrän toki asian. Eikä osa pienemmistäkään. Tälläisiä asennuksia suostuu tekemään kuulemma ainakin lounea ja valokuitunen..

 

Eero


Elisa on itse pieni tekijä eurooppalaisessa mobiili-/nettimarkkinassa ja aika-ajoin ollut myös ostospekulaatioissa.

Katsellaan mitä tulevina vuosina tapahtuu ja miten mahdollisen Elisan oston jälkeen henkilöstön mielipiteet muuttuu.

Kun yrityksellä menee hyvin ja osakekurssi on korkealla, hillitsee se ostospekulaatioita. Vuoden 2007 islantilaisten “valtausyrityksen” jälkeen kurssi on tuplaantunut. Omistus on myös kovin “pirstaloitunut” tällä hetkellä. Ei se ostaminen mahdotonta ole, mutta vaikeaa se on. 

Kotimaista ostajaa tuskin helpolla löytyy ja ulkomaisille myydessä voisi valtiovaltakin puuttua “peliin”.


Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään.

Jos kaapelit eivät ole aiemmmin pätkineet , niin ei ne ihan noin vaan yllättäen ala sitä tehdä , vaan pikkuhiljaa alkaa virheily.

Kuten aiemmin kerroin , niin itselläni on ns. MultiWAN-ratkaisu eli voin käyttää useampaa yhteyttä samanaikaisesti. Sitä kutsutaan redundanssiksi ja yhden linkin pätkiminen tai katkeaminen ei välttämättä näy asiakkaalle kuin hienoisena nopeuksien putoamisena. Siis asioille on todellakin tehtävissä jotakin.

Kun huoneistoon tulee vain yksi kuituliittymä , niin sen katkeaminen onkin sitten suurempi ongelma ja korjaus ei tapahdu hetkessä , joten varajärjestelmä olisi siinäkin tapauksessa tarpeen.


Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään.

Jos kaapelit eivät ole aiemmmin pätkineet , niin ei ne ihan noin vaan yllättäen ala sitä tehdä , vaan pikkuhiljaa alkaa virheily.

Kuten aiemmin kerroin , niin itselläni on ns. MultiWAN-ratkaisu eli voin käyttää useampaa yhteyttä samanaikaisesti. Sitä kutsutaan redundanssiksi ja yhden linkin pätkiminen tai katkeaminen ei välttämättä näy asiakkaalle kuin hienoisena nopeuksien putoamisena. Siis asioille on todellakin tehtävissä jotakin.

Kun huoneistoon tulee vain yksi kuituliittymä , niin sen katkeaminen onkin sitten suurempi ongelma ja korjaus ei tapahdu hetkessä , joten varajärjestelmä olisi siinäkin tapauksessa tarpeen.

 

Kun VDSL2 keskitin on päivitetty G.Fastiin niin huomataan, että eipä toimikkaan kunnolla. Sitten tulee se ongelma, että homma (sisäverkko eli kupariparit) ei ole teleoperaattorin vaan taloyhtiön vastuulla. Näissä linjan häiriöissä yleensä vaan lasketaan sitten nopeuksia. Sitten tulee se ongelma, että luvattu tai markkinoitu yhteysnopeus ei toimikkaan.

 

Ongelman korjaaminen on tässä tapauksessa melko haasteellista.

 

Eero


Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään.

Jos kaapelit eivät ole aiemmmin pätkineet , niin ei ne ihan noin vaan yllättäen ala sitä tehdä , vaan pikkuhiljaa alkaa virheily.

Kuten aiemmin kerroin , niin itselläni on ns. MultiWAN-ratkaisu eli voin käyttää useampaa yhteyttä samanaikaisesti. Sitä kutsutaan redundanssiksi ja yhden linkin pätkiminen tai katkeaminen ei välttämättä näy asiakkaalle kuin hienoisena nopeuksien putoamisena. Siis asioille on todellakin tehtävissä jotakin.

Kun huoneistoon tulee vain yksi kuituliittymä , niin sen katkeaminen onkin sitten suurempi ongelma ja korjaus ei tapahdu hetkessä , joten varajärjestelmä olisi siinäkin tapauksessa tarpeen.

 

Kun VDSL2 keskitin on päivitetty G.Fastiin niin huomataan, että eipä toimikkaan kunnolla. Sitten tulee se ongelma, että homma (sisäverkko eli kupariparit) ei ole teleoperaattorin vaan taloyhtiön vastuulla. Näissä linjan häiriöissä yleensä vaan lasketaan sitten nopeuksia. Sitten tulee se ongelma, että luvattu tai markkinoitu yhteysnopeus ei toimikkaan.

 

Ongelman korjaaminen on tässä tapauksessa melko haasteellista.

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉


Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään.

Jos kaapelit eivät ole aiemmmin pätkineet , niin ei ne ihan noin vaan yllättäen ala sitä tehdä , vaan pikkuhiljaa alkaa virheily.

Kuten aiemmin kerroin , niin itselläni on ns. MultiWAN-ratkaisu eli voin käyttää useampaa yhteyttä samanaikaisesti. Sitä kutsutaan redundanssiksi ja yhden linkin pätkiminen tai katkeaminen ei välttämättä näy asiakkaalle kuin hienoisena nopeuksien putoamisena. Siis asioille on todellakin tehtävissä jotakin.

Kun huoneistoon tulee vain yksi kuituliittymä , niin sen katkeaminen onkin sitten suurempi ongelma ja korjaus ei tapahdu hetkessä , joten varajärjestelmä olisi siinäkin tapauksessa tarpeen.

 

Kun VDSL2 keskitin on päivitetty G.Fastiin niin huomataan, että eipä toimikkaan kunnolla. Sitten tulee se ongelma, että homma (sisäverkko eli kupariparit) ei ole teleoperaattorin vaan taloyhtiön vastuulla. Näissä linjan häiriöissä yleensä vaan lasketaan sitten nopeuksia. Sitten tulee se ongelma, että luvattu tai markkinoitu yhteysnopeus ei toimikkaan.

 

Ongelman korjaaminen on tässä tapauksessa melko haasteellista.

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉

 

Kuitu on saatu korjattua kyllä melko nopeastikkin. Tämä VDSL2 → G.Fast ongelma on kaverin taloyhtiössä päällä. Ratkaisua ei siis ole tiedossa.

 

Mitä ehdotat korjaukseksi

  • osakas maksaa omasta piikistään paremman kaapelin vedon
  • taloyhtiö maksaa rahoistaa paremman kaapelin vedon
  • jotain muuta? (teleoperaattori ei siis maksa sisäverkon kaapelointia vaikka puoli toimivan g.fasti on sinne tuonut)

 

Eero


Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään.

Jos kaapelit eivät ole aiemmmin pätkineet , niin ei ne ihan noin vaan yllättäen ala sitä tehdä , vaan pikkuhiljaa alkaa virheily.

Kuten aiemmin kerroin , niin itselläni on ns. MultiWAN-ratkaisu eli voin käyttää useampaa yhteyttä samanaikaisesti. Sitä kutsutaan redundanssiksi ja yhden linkin pätkiminen tai katkeaminen ei välttämättä näy asiakkaalle kuin hienoisena nopeuksien putoamisena. Siis asioille on todellakin tehtävissä jotakin.

Kun huoneistoon tulee vain yksi kuituliittymä , niin sen katkeaminen onkin sitten suurempi ongelma ja korjaus ei tapahdu hetkessä , joten varajärjestelmä olisi siinäkin tapauksessa tarpeen.

 

Kun VDSL2 keskitin on päivitetty G.Fastiin niin huomataan, että eipä toimikkaan kunnolla. Sitten tulee se ongelma, että homma (sisäverkko eli kupariparit) ei ole teleoperaattorin vaan taloyhtiön vastuulla. Näissä linjan häiriöissä yleensä vaan lasketaan sitten nopeuksia. Sitten tulee se ongelma, että luvattu tai markkinoitu yhteysnopeus ei toimikkaan.

 

Ongelman korjaaminen on tässä tapauksessa melko haasteellista.

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉

 

Kuitu on saatu korjattua kyllä melko nopeastikkin. Tämä VDSL2 → G.Fast ongelma on kaverin taloyhtiössä päällä. Ratkaisua ei siis ole tiedossa.

 

Mitä ehdotat korjaukseksi

  • osakas maksaa omasta piikistään paremman kaapelin vedon
  • taloyhtiö maksaa rahoistaa paremman kaapelin vedon
  • jotain muuta?

 

Eero

Se ratkaisu on redundanssi kuten edellä olen kertoillut. Ei kannata jäädä yhden yhteyden varaan.

PS. Mitä tulee taloyhtiön kaapeleihin , niin niistä vastaa taloyhtiö yksiselitteisesti.


Ns. paukkulangan kanssa pelatessa voi saada joskus mustanpekan eli jos bitti pätkii tai häröilee, niin ei voi mitään.

Jos kaapelit eivät ole aiemmmin pätkineet , niin ei ne ihan noin vaan yllättäen ala sitä tehdä , vaan pikkuhiljaa alkaa virheily.

Kuten aiemmin kerroin , niin itselläni on ns. MultiWAN-ratkaisu eli voin käyttää useampaa yhteyttä samanaikaisesti. Sitä kutsutaan redundanssiksi ja yhden linkin pätkiminen tai katkeaminen ei välttämättä näy asiakkaalle kuin hienoisena nopeuksien putoamisena. Siis asioille on todellakin tehtävissä jotakin.

Kun huoneistoon tulee vain yksi kuituliittymä , niin sen katkeaminen onkin sitten suurempi ongelma ja korjaus ei tapahdu hetkessä , joten varajärjestelmä olisi siinäkin tapauksessa tarpeen.

 

Kun VDSL2 keskitin on päivitetty G.Fastiin niin huomataan, että eipä toimikkaan kunnolla. Sitten tulee se ongelma, että homma (sisäverkko eli kupariparit) ei ole teleoperaattorin vaan taloyhtiön vastuulla. Näissä linjan häiriöissä yleensä vaan lasketaan sitten nopeuksia. Sitten tulee se ongelma, että luvattu tai markkinoitu yhteysnopeus ei toimikkaan.

 

Ongelman korjaaminen on tässä tapauksessa melko haasteellista.

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉

 

Kuitu on saatu korjattua kyllä melko nopeastikkin. Tämä VDSL2 → G.Fast ongelma on kaverin taloyhtiössä päällä. Ratkaisua ei siis ole tiedossa.

 

Mitä ehdotat korjaukseksi

  • osakas maksaa omasta piikistään paremman kaapelin vedon
  • taloyhtiö maksaa rahoistaa paremman kaapelin vedon
  • jotain muuta?

 

Eero

Se ratkaisu on redundanssi kuten edellä olen kertoillut. Ei kannata jäädä yhden yhteyden varaan.

PS. Mitä tulee taloyhtiön kaapeleihin , niin niistä vastaa taloyhtiö yksiselitteisesti.

 

Jos olet taloyhtiön kanssa asioinut, niin tiedät, että asia ei ole kovin triviaalia vaikka vastuu onkin, niin maksaja ei ole monesti kovin halukas käyttämään sitä yhteistä rahaa asiaan vaikka periaatteessa näin pitäisi olla. 

 

Tämän lisäksi hallintomalli on melko hidas. Ei ole mikään uutinen jos asiaa aletaan pohtia ja vuoden päästä asialle tehdään jotain jos pj ei ole sitä mieltä, että emme tee mitään.

 

Eero


Jos olet taloyhtiön kanssa asioinut, niin tiedät, että asia ei ole kovin triviaalia vaikka vastuu onkin, niin maksaja ei ole monesti kovin halukas käyttämään sitä yhteistä rahaa asiaan vaikka periaatteessa näin pitäisi olla.

Tuosta olen ihan samaa mieltä ja se vain vahvistaa sen redundanssin merkitystä. Toki jos hätä on jo kädessä , niin tilanne on ikävä.

Suosittelen hakemaan kaupasta mobiilireitittimen ja liittymän väliaikaiseksi ratkaisuksi , jos yhteydet ovat jo kokonaan käyttökelvottomassa kunnossa.

Taloyhtiön hallituksen jäsenenä tiedän kyllä , että ei sellaisessa yhteisössä mitään tapahdu ihan hetkessä.

PS. Redundanssi = toiminnon varmentaminen varaamalla useampia toimintavalmiita, toisistaan riippumattomia laitteita tai järjestelmiä kuin toiminnon suorittamiseksi on välttämätöntä


Tämän lisäksi hallintomalli on melko hidas. Ei ole mikään uutinen jos asiaa aletaan pohtia ja vuoden päästä asialle tehdään jotain jos pj ei ole sitä mieltä, että emme tee mitään.

Vuodessa ehtii hankkiutua itse pj:n paikalle hoitamaan asioita.

Taloyhtiön toimintamalliin nyt vaan sattuu kuulumaan se, että asioita ei päätetä yhden asukkaan mielen mukaan. Jos tämä ei miellytä, kannattaa harkita jotain muuta asumismuotoa.

 

 

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉

Tässä nyt tuntuu aika moni kirjoittajista pyrkivän yleistämään minä-minä-minä-moodin koskemaan kaikkia muitakin.


Tämän lisäksi hallintomalli on melko hidas. Ei ole mikään uutinen jos asiaa aletaan pohtia ja vuoden päästä asialle tehdään jotain jos pj ei ole sitä mieltä, että emme tee mitään.

Vuodessa ehtii hankkiutua itse pj:n paikalle hoitamaan asioita.

Taloyhtiön toimintamalliin nyt vaan sattuu kuulumaan se, että asioita ei päätetä yhden asukkaan mielen mukaan. Jos tämä ei miellytä, kannattaa harkita jotain muuta asumismuotoa.

 

 

Jos nyt ollaan kummiskin realisteja, niin taloyhtiön tulisi korjata heidän vastuulleen kuuluvat asiat.

 

 

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉

Tässä nyt tuntuu aika moni kirjoittajista pyrkivän yleistämään minä-minä-minä-moodin koskemaan kaikkia muitakin.

 

Monella ei aina ole mahdollista rakentaa kolmennettuna yhteyksiä varsinkaan kun kyseisessä paikassa ei välttämättä varayhteyksiä pilvin pimein ole tarjolla. Kaikilla ei myöskään ole halua maksaa lisää sellaisesta, jonka nyt kummiskin pitäisi toimia..

 

Eero


 

 

Etpä tainnut lukea mitä kirjoitin edellä. Meillä on herttaisien yhdentekevää , vaikka se VDSL katkeasi kokonaan , kun se on vain yksi kolmesta yhteydestä. Toisekseen ei meillä ole mitään G.fastia eikä tule. Siis ongelmiin on varauduttu jo etukäteen redundanssin muodossa.

Enemmän sinun kannattaisi olla huolissasi kuidun katkeamisesta. 😉

Tässä nyt tuntuu aika moni kirjoittajista pyrkivän yleistämään minä-minä-minä-moodin koskemaan kaikkia muitakin.

 

Monella ei aina ole mahdollista rakentaa kolmennettuna yhteyksiä varsinkaan kun kyseisessä paikassa ei välttämättä varayhteyksiä pilvin pimein ole tarjolla. Kaikilla ei myöskään ole halua maksaa lisää sellaisesta, jonka nyt kummiskin pitäisi toimia..

Niinpä. Kommentti liittyikin siihen , että kyllä kaikkeen voi varautua , kun sitä vähän epäiltiin.

Eipä ne lisäinvestoinnit ole olleet kuin pari mobiilireititintä ja niihin prepaidliittymät. Aika harvassa on ne paikat , missä mobiiliverkkoja ei ole ollenkaan. Käyttökustannukset eivät ole säännöllisesti kuin sen VDSL:n verran ja pari kertaa kuukaudessa pari euroa niistä prepaideista , kun niitä käytetään vain tarvittaessa.

Väitän , että halvemmaksi tulee kuin kuituliittymä ja vikasietoa on ihan riittävästi.

 


Monella ei aina ole mahdollista rakentaa kolmennettuna yhteyksiä varsinkaan kun kyseisessä paikassa ei välttämättä varayhteyksiä pilvin pimein ole tarjolla. Kaikilla ei myöskään ole halua maksaa lisää sellaisesta, jonka nyt kummiskin pitäisi toimia..

Kyllä työssäkäyvällä ihmisellä pitäisi olla varaa maksaa 150-200 euroa vuodessa mobiilivarmennuksesta, jos nettiyhteyden toiminta on niin elintärkeä asia, että siitä aiheutuu ansionmenetyksiä tai muuta kriittistä ongelmaa itselle tai jollekin toiselle osapuolelle. 

Kun oli g.fastista kyse niin samoilla alueilla satavarmasti löytyy riittävän hyvä kuuluvuus mobiilibackupille. Harvemmin sen oikeasti tarvitsee olla “gigaluokan yhteys”. Tuskin sitä yhteyttä myöskään “kolmentaa” tarvitsee, kahdennuksella pääsee jo hyvin alkuun.

Backupista voi luopua kun taloyhtiö on hoitanut sisäverkkonsa kuntoon. Työnantajakin saattaa osallistua kustannuksiin.


Monella ei aina ole mahdollista rakentaa kolmennettuna yhteyksiä varsinkaan kun kyseisessä paikassa ei välttämättä varayhteyksiä pilvin pimein ole tarjolla. Kaikilla ei myöskään ole halua maksaa lisää sellaisesta, jonka nyt kummiskin pitäisi toimia..

Kyllä työssäkäyvällä ihmisellä pitäisi olla varaa maksaa 150-200 euroa vuodessa mobiilivarmennuksesta,

Kustannus riippuu siitä , kuinka kauan sitä backuppia tarvitsee.

Suosittelen prepaideja , niin ei sinakaan tarvitse turhasta maksaa.


Kyllä työssäkäyvällä ihmisellä pitäisi olla varaa maksaa 150-200 euroa vuodessa mobiilivarmennuksesta, jos nettiyhteyden toiminta on niin elintärkeä asia, että siitä aiheutuu ansionmenetyksiä tai muuta kriittistä ongelmaa itselle tai jollekin toiselle osapuolelle.

Aika monilla on riitävä varmennus puhelimen nettiyhteyden muodossa, eikä se aiheuta lisäkustannuksia kaikkien muiden kulujen päälle.

Sitä paitsi puhelimen netti + läppäri toimii jonkin aikaa silloinkin, jos huushollista on sähköt poikki. Erillislaitteet eivät toimi. Paitsi jos tekee taas yhden lisäinvestoinnin varavirtaan….