Skip to main content
Kiinnitetty keskusteluF.A.Q.

Kuituliittymien lähetysnopeudet nousee!

Kuituliittymien lähetysnopeudet nousee!
Oliko tästä hyötyä?
Näytä ensimmäinen kirjoitus

132 kommenttia

  • Tulokas
  • 2 kommenttia
  • 14. tammikuuta 2025
sakarialanne kirjoitti:
f_rele kirjoitti:

Mistä näkee olenko alueella, jolla on verkkorauta Eliisalla GPON vai XGSPON. Meillä on FTTH okt seinään 01450 alueella. Mietin onko toivoa saada jossain vaiheessa nopeampaa kuin 1000/1000.

 

Jos alue on alunperin rakennettu 2024 vuonna, kyseessä on XGSPON. Kuitupäätteen mallinumerosta voi päätellä onko kyseessä XGSPON vai GPON laite.

Jos ei selviä omatoimisesti, laita minulle yksityisviestillä vaikka katuosoite niin tarkistan, sillä postinumeroalueen tarkkuus ei välttämättä ole riittävä.

 

 

1G kuitupääte on meillä, dkt 79742 comega, eli luultavasti ollaan vanhemman tekniikan alueella.


sakarialanne
Elisalainen
Forum|alt.badge.img+24
  • Elisalainen
  • 3824 kommenttia
  • 14. tammikuuta 2025
f_rele kirjoitti:
sakarialanne kirjoitti:
f_rele kirjoitti:

Mistä näkee olenko alueella, jolla on verkkorauta Eliisalla GPON vai XGSPON. Meillä on FTTH okt seinään 01450 alueella. Mietin onko toivoa saada jossain vaiheessa nopeampaa kuin 1000/1000.

 

Jos alue on alunperin rakennettu 2024 vuonna, kyseessä on XGSPON. Kuitupäätteen mallinumerosta voi päätellä onko kyseessä XGSPON vai GPON laite.

Jos ei selviä omatoimisesti, laita minulle yksityisviestillä vaikka katuosoite niin tarkistan, sillä postinumeroalueen tarkkuus ei välttämättä ole riittävä.

 

 

1G kuitupääte on meillä, dkt 79742 comega, eli luultavasti ollaan vanhemman tekniikan alueella.

Joo, on point-to-point verkkoa. Ei ole siis ihan hetkeen yli gigaisia nopeuksia saataville, mutta tulevaisuudessa jossain kohtaa.

Nuo suuremmat nopeudet on tulossa XGSPON:lle, ei point-to-pointille tai GPON:lle.


  • 431 kommenttia
  • 14. tammikuuta 2025
sakarialanne kirjoitti:
f_rele kirjoitti:
sakarialanne kirjoitti:
f_rele kirjoitti:

Mistä näkee olenko alueella, jolla on verkkorauta Eliisalla GPON vai XGSPON. Meillä on FTTH okt seinään 01450 alueella. Mietin onko toivoa saada jossain vaiheessa nopeampaa kuin 1000/1000.

 

Jos alue on alunperin rakennettu 2024 vuonna, kyseessä on XGSPON. Kuitupäätteen mallinumerosta voi päätellä onko kyseessä XGSPON vai GPON laite.

Jos ei selviä omatoimisesti, laita minulle yksityisviestillä vaikka katuosoite niin tarkistan, sillä postinumeroalueen tarkkuus ei välttämättä ole riittävä.

 

 

1G kuitupääte on meillä, dkt 79742 comega, eli luultavasti ollaan vanhemman tekniikan alueella.

Joo, on point-to-point verkkoa. Ei ole siis ihan hetkeen yli gigaisia nopeuksia saataville, mutta tulevaisuudessa jossain kohtaa.

Nuo suuremmat nopeudet on tulossa XGSPON:lle, ei point-to-pointille tai GPON:lle.

Ja samaan aikaan Elisa myy yritysliittymiin point-to-point verkkoa sinne 100/100Gbit/s asti tällä hetkellä. Mikä on oikein syy, ettei kuluttajalle myydä? Moduulia vaihtamalla vaikka 400/400Gbit/s


bindi
Forum|alt.badge.img+2
  • Aktiivinen keskustelija
  • 61 kommenttia
  • 30. tammikuuta 2025

Onko 2.5Gbit yhteyksiä jo saatavilla? Onko mitään aikataulua miten etenee vanhoihin kohteisiin? Koitin isännöitsijältä kysyä jos saataisiin asia etenemään, mutta ei ole tullut vastausta - pitää varmaan tökkiä lisää.

 

Tuleeko silloin portit olemaan 2.5Gbit vai 10Gbit? 


sakarialanne
Elisalainen
Forum|alt.badge.img+24
  • Elisalainen
  • 3824 kommenttia
  • 31. tammikuuta 2025
bindi kirjoitti:

Onko 2.5Gbit yhteyksiä jo saatavilla? Onko mitään aikataulua miten etenee vanhoihin kohteisiin? Koitin isännöitsijältä kysyä jos saataisiin asia etenemään, mutta ei ole tullut vastausta - pitää varmaan tökkiä lisää.

 

Tuleeko silloin portit olemaan 2.5Gbit vai 10Gbit? 

2.5G yhteyksiä on FTTB:lle ollut saatavilla jo jonkin aikaa. Kytkinportit ovat 2.5G. Saatavuus laajenee koko ajan. Yhteyttä vaan kiinteistöliittymämyyntiimme.  

10G yhteydet on FTTH:lle tulossa, toivottavasti ihan lähiaikoina. Asiakaspään kuitumuuntimessa on 10G LAN-portti. 10G-saatavuus on alussa rajallinen, alkaen 2024 vuoden aikana rakennetuista XGSPON-alueista.


jm82
Forum|alt.badge.img+14
  • OmaYhteisön luottojäsen
  • 978 kommenttia
  • 31. tammikuuta 2025
starfall kirjoitti:
sakarialanne kirjoitti:
f_rele kirjoitti:
sakarialanne kirjoitti:
f_rele kirjoitti:

Mistä näkee olenko alueella, jolla on verkkorauta Eliisalla GPON vai XGSPON. Meillä on FTTH okt seinään 01450 alueella. Mietin onko toivoa saada jossain vaiheessa nopeampaa kuin 1000/1000.

 

Jos alue on alunperin rakennettu 2024 vuonna, kyseessä on XGSPON. Kuitupäätteen mallinumerosta voi päätellä onko kyseessä XGSPON vai GPON laite.

Jos ei selviä omatoimisesti, laita minulle yksityisviestillä vaikka katuosoite niin tarkistan, sillä postinumeroalueen tarkkuus ei välttämättä ole riittävä.

 

 

1G kuitupääte on meillä, dkt 79742 comega, eli luultavasti ollaan vanhemman tekniikan alueella.

Joo, on point-to-point verkkoa. Ei ole siis ihan hetkeen yli gigaisia nopeuksia saataville, mutta tulevaisuudessa jossain kohtaa.

Nuo suuremmat nopeudet on tulossa XGSPON:lle, ei point-to-pointille tai GPON:lle.

Ja samaan aikaan Elisa myy yritysliittymiin point-to-point verkkoa sinne 100/100Gbit/s asti tällä hetkellä. Mikä on oikein syy, ettei kuluttajalle myydä? Moduulia vaihtamalla vaikka 400/400Gbit/s

Ei se nyt pelkällä moduulin vaihdolla mene. Ei noi kuluttajayhteyksille tarkoitetut laitteet ole mitään >40G laitteita. 


Forum|alt.badge.img+2
  • Avulias
  • 53 kommenttia
  • 7. helmikuuta 2025
zoppendorf kirjoitti:

Entisen presidentin sanoin: “Hold your horses”

“Kaapelinetin (DOCSIS-verkkojen) upload-kaistan (lähetysnopeuden) hitaampi nopeus verrattuna download-kaistaan (latausnopeuteen) johtuu useista teknisistä ja historiallisista syistä, jotka liittyvät verkon suunnitteluun:

1. Asymmetrinen suunnittelu

  • Kaapelitelevisioverkkoja (joihin kaapelinetti perustuu) suunniteltiin alun perin yksisuuntaiseen tietoliikenteeseen, eli ohjelmien lähettämiseen koteihin päin. Kun näitä verkkoja alettiin käyttää internet-liikenteessä, infrastruktuuri suunniteltiin siten, että suurin osa kaistanleveydestä varattiin latauksille (download), koska käyttäjät tyypillisesti lataavat enemmän dataa kuin lähettävät. Tämä johtaa asymmetriseen kaistan jakoon, missä latausnopeus on korkeampi kuin lähetysnopeus.

2. Taajuuskaistan rajoitteet

  • Kaapeli-internet käyttää koaksiaalikaapeleita, joissa signaali jaetaan eri taajuusalueille. Taajuuskaista on jaettu kahteen osaan:
    • Alaspäin suuntautuva kaista (download): Suurin osa kaistanleveyttä varataan tiedon siirtämiseen palvelimilta käyttäjille.
    • Ylöspäin suuntautuva kaista (upload): Pienempi osa kaistasta varataan tiedon lähettämiseen käyttäjältä palvelimille. Tämä on fyysinen rajoite kaapelin käytössä.

3. Käyttäjäkäyttäytyminen

  • Suunnittelussa on otettu huomioon tyypillinen käyttäjäkäyttäytyminen, jossa ladataan suuria määriä sisältöä, kuten videoita ja tiedostoja, mutta lähetetään suhteellisesti pienempiä määriä dataa (esim. verkkoselaustiedot tai sähköpostit). Tästä syystä download-nopeus on priorisoitu.

4. Kaistan jakaminen useiden käyttäjien kesken

  • Kaapelinetti jakaa kaistan useiden käyttäjien välillä, jotka ovat samassa verkko-osassa. Tämä tekee lähetysnopeudesta haasteellisemman, koska kun useat käyttäjät lähettävät dataa, ylöspäin suuntautuvalla kaistalla voi syntyä ruuhkaa. Download-nopeus on varattu suuremmalla prioriteetilla, koska useimmat käyttäjät lataavat sisältöä enemmän kuin lähettävät.

5. Tekniset rajoitukset (DOCSIS-standardit)

  • DOCSIS (Data Over Cable Service Interface Specification) on standardi, jota käytetään kaapeli-internetissä. Varhaiset versiot DOCSIS-standardista, kuten DOCSIS 2.0, tukivat vain pieniä upload-nopeuksia. Vaikka uudemmat versiot, kuten DOCSIS 3.1, tarjoavat parempia lähetysnopeuksia, latauskaista on silti selvästi suurempi kuin lähetyskaista.

6. Modernien tarpeiden kehitys

  • Vaikka tarve nopeammille lähetysnopeuksille on kasvanut esimerkiksi pilvipalveluiden, videopuhelujen ja suoratoiston vuoksi, monet verkot on yhä rakennettu oletuksella, että lataus on ensisijainen tarve. Tämä trendi on muuttumassa, mutta infrastruktuurin päivitys vaatii aikaa ja investointeja.

Yhteenveto:

Kaapelinetin upload-nopeus on hitaampi kuin download-nopeus, koska verkot on suunniteltu latauksia painottaen, ja fyysiset taajuusrajoitteet sekä käyttäjäkäyttäytyminen ovat johtaneet siihen, että download-kaistalle on annettu suurempi osuus käytettävissä olevasta kaistanleveydestä.”

niin mutta kuitenkin kilpailijoilta onnistuu nopeuden nosto. esim dnalta saa kyllä sen sata megaa. eihän nykyään ole enää mitään aitoja kaapeliyhteyksiä vaan kuitu tulee kellariin ja siellä on joku romu joka jakaa kaapelia sisäverkkoon