Kupariverkosta sähköverkkoon?

Nämä Zyxelin PLA_sovittimet ovat olleet ihan toimivia, 10 vuotta ollut meillä käytössä ulkorakennuksen ja asunnon välillä. 

Voit verrata noita ajatukseen, että kahden laitteen välillä olisi ethernet-kaapeli.

Jos uusi reititin tulee sulla läkertaan, sen LAN-porttiin PLA-sovitin, kellariin kytkin

ja johonkin porttiin toinen PLA-sovitin. Lopputuloksena kellari ja yläkerta ovat samassa 

langallisessa lähiverkossa keskenään. Nopeudet eivät ole gigaluokkaa, mutta toimii.

Miten noi datasähkörasiat edes toimii, jos ovat erivaiheiden takana rasiat. Nolla on silloin ainoa joka on yhdessä näiden välillä (paitsi jos sekin on erotettu vvs:lla), mutta ei kait se niin toimi? Samassa vaiheessa jos sattuu löytymään sopivasti rasiat, pitäisi ainakin toimia ihan kohtuudella.

Vanhojen puhelinpiuhojen kautta voi saada askarreltua 4 johtimella 100 megasen verkon. Itselläni oli tallin ja talon välillä tälläinen viritys monta vuotta (ennenkuin kaivoin ethernetin maahan).

Mistä tiedän, onko rasiat eri vaiheiden takana ? 10 vuotta toimineet. Samassa sulaketaulussa ovat.

Sovittimet vaativat ns. galvaanisen yhteyden ja se syntyy eri vaiheiden välille muuntamon kautta tai lähempänä , jos kiinteistöllä on koko ajan käynnissä oleva 3-vaiheinen kulutuslaite kuten esim. jokin sähkömoottori.

Nollajohtimet ovat niputettu yhteen jokaisessa kiinteistössä , mutta vaihejohtimet eivät ole eikä voikaan olla , sillä se on oikosulku. 😉

No joka tapauksessa eri vaiheiden välisen signaalin kelvollisuus on sattuman kauppaa , enkä suosittele.

Jakokeskuksessa  saman vaiheen sulakkeet/varokeautomaatit ovat tavallisesti pystysuorassa rivissä tai vaakasuorassa rivissä riippuen mitenpäin taulu on asennettu. No 3-vaiheverkossa niitä rivejä on kolme.

Sitten vain ottamaan sulakkeita pois yksi kerrallaan ja tutkimaan milloin ne PLA:t sammuvat , jos sähkötaulun merkinnöistä asia ei selviä.

Juu, merkinnöistä helpoin katsoa. Voivat olla myös samassarivissä peräkkäinen kolmensarjoissa johdonsuojat (L1,L2,L3 - L1L,2L,3...), jolloin joka kolmas on siis samassa vaiheessa aina.

Yleensä jotain merkintää sentään löytyy avaamattakin, miten keskus kasattu. 

Niiden käyttämät taajuudet ovat radiotaajuuksia. Signaali vuotaa ympäristöönsä. Muiden vaiheiden johtimet toimivat vastaavasti antenneina.

Hyvin se ei kuitenkaan toimi. Naapurin kämpässä yhteys muodostui, mutta pakettihukka oli liian suuri, jotta noita olisi voinut käyttää.

Oikeastaan jo siitä, että ne ylipäätään toimivat kunnolla.

Mikäli ne olisivat olleet eri vaiheissa, yhteys olisi pätkinyt ja hidastellut. 20 vuotta vanha WiFi-purkki peittoaa suorituskyvyllään eri vaiheisiin kytketyt sähköverkkosovittimet.

Jos saat vedettyä jatkojohdon pistorasioiden välille, sähkömies voi helposti käydä mittaamassa onko pistorasioiden välillä 0 V jännite-ero, jolloin ne ovat samassa vaiheessa. Vai onko niiden välillä 400 V jännite-ero, jolloin ne ovat eri vaiheissa.

Hyvään toimivuuteen kyllä. Sen sijaan naapurisi saa kyllä ilman galvaanista yhteyttäkin selville, että olet hankkinut PLC-laitteita.

Hyviä huomioita PLA-sovittimien kytkemisestä sähhköverkon vaiheisiin ja ryhmiin, kiitos niistä! On toki olemassa yli 100 MHz taajuudella toimivaa tekniikkaa, missä nollajohdin toimii “aaltoputkena” eikä ryhmistä ja vaiheista tarvitse huolta kantaa. Mutta nämä koteihin tarkoitetut sovittimet eivät kuulune siihen kategoriaan.

Interferenssi muiden tietotekniikalaitteiden kanssa ei liene ongelma, kun kukaan ei niistä raportoinut. Eipä siis muuta kuin kokeilemaan...

Joo kyllähän se signaali hiukan “falskaa” johtojen hajakapasitannssienkin kautta , mutta aika onnetonta se on , vaikka radiotaajuuksista onkin kyse. Enemmän WiFin kuulumisesta naapuriin pitää olla huolissaan.

PS. Meillä on ollut sisäverkkona 1Gbit/s ethernet jo vuosikausia ja WiFi ei ole käytössä , joten eipä huolta naapureista. 😉

Tekisin tuon minäkin, jos olisi putket mitä hyödyntää. Mitään repsottamaan alkavia kouruja en rupea metritolkulla liimailemaan ympäri kämppää tai läpivientejä porailemaan. Wifi on onneksi riittänyt. Piuhalla liitettyjä laitteita on vaihtelevasti 0-1 kpl.

Vanhassa omakotitalossa on toki muitakin “haasteita” mutta eipä tarvitse naapureiden kanssa mistään sopia.

Sittenhän on myös olemassa sellainen järjestelmä, jossa tv-antennikaapleita hyödynnetään lähiverkkokäytössä eli MoCA. Se ei häiriinny niin helposti eikä häiritse muita laitteita niin paljon, koska tv-kaapelit on tarkoitettukin suuritaajuuksisen signaalin siirtoon. Laitteet joutunee tilaamaan netistä.

Tavallisessa asunnossa niitä antennikoaksiaaleja ei ole joka huoneessa yleensä , mutta sähköt useimmiten on. 😉

Eikö edes mahdollisen raja-aidan leikkauksesta tarvitse neuvotella?

Johtouralista. Ei repsota.

Ei tarvitse enää neuvotella, naapuri hoitaa koko aidan.

Siinä vaiheessa kun rakentaa jotain (muutakuin sisälistoja), pitää lähteä matelemaan naapurin suuntaan, että saa nimiä paperiin. Itselläni naapurina 500ha metsää, mutta silti piti omistajalta (UPM) kysyä, että vastustavatko autotallin rakentamistani 🙄

Tämähän onkin fiksu ratkaisu, kun tv-verkko on jaettu "kerroksiin", eikä maksa kohtuuttomasti. Signaali taitaa tosin lähteä antennista myös taivaan tuuliin, vaikka talon sisällä pysyy hyvin "koksissa".

Passiivisen sisäverkon tapauksessa EoC- ja MoCA-käytössä antennin ja sisäverkon väliin tulee asentaa suodatin.

Antennivahvistin torppaa väärään suuntaan yrittävän signaalin oletusarvoisesti. Sitä käytettäessä ei tarvitse tehdä välttämättä mitään muutoksia antennisisäverkkooon.

Esimerkki DTK Comega IPLoC D2-POM-n käyttöohjeesta: