Skip to main content

Ajankohtaista tietoturva-asiaa

  • 3. toukokuuta 2024
  • 3 kommenttia
  • 125 katselukerrat

 

Julkaistu 03.05.2024

Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaus - 18/2024

Pankkitietoja varastetaan uudella Android-haittaohjelmalla

Liikkeellä on haittaohjelman levitykseen pyrkiviä suomenkielisiä tekstiviestejä. Tekstiviesteissä pyydetään soittamaan palvelunumeroon, josta käyttäjää ohjataan asentamaan Android-laitteelle haittaohjelma. Puhelinnumero vaikuttaa kotimaisen teleoperaattorin tai paikallisverkon numerolta.

Haittaohjelma on kohdistettu Android-laitteille ja sen tavoitteena on viedä rahaa uhrin verkkopankista. Tekstiviestit saapuvat myös muihin laitteisiin, mutta sovelluksen asennus ei toimi esimerkiksi iPhonella.

Älä reagoi viestiin tai asenna laitteellesi sovelluskaupan ulkopuolista sovellusta. Jos asensit kyseisen sovelluksen, ota heti yhteys pankkiisi vahinkojen rajaamiseksi ja tee sen jälkeen rikosilmoitus.

Mistä on kyse?

Useiden yritysten nimissä on lähetetty tekstiviestejä, joiden mukaan viestin vastaanottajalla on perintävaatimus tai outoja tilitapatumia. Viesteissä on pyydetty soittamaan annettuun palvelunumeroon.

Palvelunumeroon soittaneelle on kerrottu, että kyseessä on todennäköisesti petos ja laitteelle tulisi tehdä suojaustoimenpiteitä. Soittajalle on puhelun aikana lähetetty toinen tekstiviesti, jonka linkistä tarjotaan ladattavaksi virustorjuntaohjelmistoksi naamioituva haittaohjelma. Kyberturvallisuuskeskuksen saamien ilmoitusten mukaan kohteita on kehotettu lataamaan McAfee-sovellus. Latauslinkki tarjoaa Android-laitteille tarkoitetun, sovelluskaupan ulkopuolelta ladattavan .apk-sovelluksen asentamista.

Kyseessä ei kuitenkaan ole virustorjuntaohjelmisto vaan puhelimeen asennettava haittaohjelma. Haittaohjelman avulla rikollinen pääsee käsiksi puhelimen sovelluksiin ja viesteihin, myös verkkopankkiin. Rikollinen pyrkii haittaohjelman avulla varastamaan uhrin verkkopankista rahaa.

 

EDIT: 3.5.2024 // Muokattu otsikkoa kuvaavammaksi. -Jaakop

Kiinnitetty vastaus

4. toukokuuta 2024

lasselusse kirjoitti:
olkitu kirjoitti:

Sama koskee Applen iOS laitteita eli iOS 17.4 lähtien on ollut mahdollista asentaa kolmansien sovelluskauppojen kautta sovelluksia. Lisäksi on mahdollista ns. Organisaatiosovelluksia asentaa käyttäen profiileja joiden kautta voi mahdollista antaa kolmannelle osapuolelle yllättävän korkeat pääsyoikeudet. 

Tarkkana siis mitä asentaa päätelaitteelle ja mitä pääsyoikeuksia antaa sovelluksille. 

tuossa kolmannen osapuolen kaupoissa taitaa olla niin että apple ei myönnä niitä kelle huvittaa. voi silti haittaohjelmia olla.

 

Oikeastaan on tapa huijata asentamalla sovellus ns. devausmoodissa jolloin sovellus on kuin itse kehittäisi sitä vaikka olisi kolmannenosapuolen sovellus. 

Oliko tästä hyötyä?

3 kommenttia

olkitu
Forum|alt.badge.img+11
  • Tietäjä
  • 324 kommenttia
  • 4. toukokuuta 2024

Sama koskee Applen iOS laitteita eli iOS 17.4 lähtien on ollut mahdollista asentaa kolmansien sovelluskauppojen kautta sovelluksia. Lisäksi on mahdollista ns. Organisaatiosovelluksia asentaa käyttäen profiileja joiden kautta voi mahdollista antaa kolmannelle osapuolelle yllättävän korkeat pääsyoikeudet. 

Tarkkana siis mitä asentaa päätelaitteelle ja mitä pääsyoikeuksia antaa sovelluksille. 


lasselusse
Forum|alt.badge.img+12
  • Tietopankki
  • 702 kommenttia
  • 4. toukokuuta 2024
olkitu kirjoitti:

Sama koskee Applen iOS laitteita eli iOS 17.4 lähtien on ollut mahdollista asentaa kolmansien sovelluskauppojen kautta sovelluksia. Lisäksi on mahdollista ns. Organisaatiosovelluksia asentaa käyttäen profiileja joiden kautta voi mahdollista antaa kolmannelle osapuolelle yllättävän korkeat pääsyoikeudet. 

Tarkkana siis mitä asentaa päätelaitteelle ja mitä pääsyoikeuksia antaa sovelluksille. 

tuossa kolmannen osapuolen kaupoissa taitaa olla niin että apple ei myönnä niitä kelle huvittaa. voi silti haittaohjelmia olla.

 


olkitu
Forum|alt.badge.img+11
  • Tietäjä
  • 324 kommenttia
  • 4. toukokuuta 2024
lasselusse kirjoitti:
olkitu kirjoitti:

Sama koskee Applen iOS laitteita eli iOS 17.4 lähtien on ollut mahdollista asentaa kolmansien sovelluskauppojen kautta sovelluksia. Lisäksi on mahdollista ns. Organisaatiosovelluksia asentaa käyttäen profiileja joiden kautta voi mahdollista antaa kolmannelle osapuolelle yllättävän korkeat pääsyoikeudet. 

Tarkkana siis mitä asentaa päätelaitteelle ja mitä pääsyoikeuksia antaa sovelluksille. 

tuossa kolmannen osapuolen kaupoissa taitaa olla niin että apple ei myönnä niitä kelle huvittaa. voi silti haittaohjelmia olla.

 

Oikeastaan on tapa huijata asentamalla sovellus ns. devausmoodissa jolloin sovellus on kuin itse kehittäisi sitä vaikka olisi kolmannenosapuolen sovellus. 


Osallistu keskusteluun