Uskallanko ottaa Elisan mobiililaajakaistaa ADSL:n tilalle?

Morjens! Melkein veikkaisin että testiä hidasti tietokone/yhteystapa koneeseen. Älä tee tuota testiä puhelimella nettisivun kautta vaan asenna play-kaupasta sovellus speedtest. Oliko siellä minkälaista puhelinta? Kuvan mukaan siellä lte-yhteys, ei noin hitaaseen pitäisi päästä veikkaisin että joku muu nyt ei toiminut hyvin kun verkko.. 🤔

Ohessa Speedtest-sovelluksen kautta mitatut. Puhelimena Nokia 7.2. Kävihän tuo äsken peräti 38:ssa, mikä lie tilapäinen häiriö... Ja onko se vika vai ominaisuus, että upload on aina noin huono.

Kun sinulle tulee noinkin huonoja tuloksia, niin suosittelen vain sen kiinteän hommaamista eli tässä tapauksessa Telian KTV-verkon kautta. Jopa siellä toimivuus on aivan valovuosia edellä ja katsot Telian sivujen kautta kiinteän laajakaistan saatavuushaun kautta nopeudet + modeemin ja uppikin sulla on aivan eri luokassa sen jälkeen.

 Elisa lähestyi myös vastaavalla kirjeellään ja ilmoitti irtisanovansa kiinteän ADSL liittymän myös 31.1.2021, perustelunaan tekniikan vanhentuneen ja, ettei se vastaa tämän päivän käyttötarpeita. Tuo käytössäni oleva liittymä on ollut luotettava ja vakaa sekä toimiva 10/1 Mb liittymä. Nopeus on ollut käytännössä juuri tuota luokkaa ja pingit alle 22 ms. Elisan 4G 100 Mb liittymällä nopeudet vaihtelevat 4,7 - 32 Mb keskimäärin 18 Mb luokkaa pingin hyppiessä 45-200 ms välillä. Yhteenvetona voi sanoa kyllä , että vanhentunut tekniikka päihittää Elisan uudemman mennen tullen tuotettavuudessaan ja toimivuudessaan. Alueelle uusittiin vähän aikaa sitten katuvalaistus ja talojen sähkösyötöt, operaattoreilla olisi ollut hyvä mahdollisuus laittaa samaan kaivantoon kuidut niin olisi tuo laajakaistakin saatu päivitettyä nykyaikaan, vaan ei kuulema kiinnostanut operaattoreita. Testailu naapurin toisen operaattorin 100 Mb 4G liittymällä antoi nopeudeksi 104 / 43 Mb ja ping 23ms. Tosin nuo testit on vain yhdeltä illalta nyt. Elisan vastaavat vuoden ajalta. Joten täällä taitaa mennä operaattorin vaihtoon harkintaan. 5G verkkoa ei varmaan lähivuosina tule tänne alueelle tuon suuren ja mahtavan itäisen valtion johdosta.

Ilmeisen paljon vaikuttaa mittauksen ajankohta ja sijaintini asunnossa. Luulin, että parhaat lukemat tulisi isojen ikkunoiden ääressä, mutta melkeinpä pienessä, ikkunattomassa wc:ssa tuli parhaat lukemat… Tänään jo paljon parempia lukemia, mutta onhan se nyt ärsyttävää, jos vaihtelee välillä 1-60 Mb.

Mikä merkitys, vaiko mikään, on sillä nimellä, mikä milloinkin tulee tuossa nopeustestissä siihen maapallo-kuvakkeen kohdalle? Voiko siihen itse vaikuttaa?

Tarkoittanet maapallon kuvalla sitä kohtaa, jossa Speedtest by Ookla -sovellus näyttää, mihin palvelimeen (server) testidata lähetetään. Yleensä sovellus valitsee parhaan itse. Pääasia kuitenkin on, että palvelin sijaitsee Suomessa. 

Sitä maapallokuvakettta kun tökkäset , niin sieltä avautuu lista mittauspalvelimista. Valitse sinua lähinnä oleva tai oman operaattorisi palvelin ja sen kohdalia kolmesta pisteestä aseta ko. palvelin suosikiksi. Silloin Speedtest käyttää aina samaa palvelinta ja mittaustulokset ovat enemmän keskenään vertailukelpoisia.

Automaattisella valinnalla mittauspalvelin useimmiten vaihtuu ja tulokset sen mukana.

Anteeksi, kun kyselen varmaan tyhmiä, mutta jos jollain tietyllä serverillä saa parempia mittaustuloksia, niin miten se mahdollinen mobiililaajakaista sen sitten valitsee? Eli voiko sen jotenkin lukita käyttämään aina jotain tiettyä, jotta nopeus olisi aina paras mahdollinen vai onko se nyt sitten ihan eri asia kuin näiden nopeusmittausten suorittaminen? Eli jos päädyn mobiililaajakaistaan, niin voiko sitä jotenkin optimoida, jotta nopeus olisi aina paras mahdollinen, eikä jotain välillä 1-60 Mb? Laitteisto yms?

Kiitokset neuvoista! 🙂

Tuo palvelimen lukitus koskee ainoastaan tuota nopeustestiä, eikä se vaikuta millään tavalla mobiililaajakaistasi yleiseen nopeuteen muun käytön aikana. Kun lukitset nopeustestin lähettämään testidata aina tiettyyn palvelimeen (server), saat jatkossa nopeustestillä yhteneväisempiä mittaustuloksia.

Kun käytät nettiyhteyttä vaikka lukeaksesi iltapäivälehteä niin, laitteesi huhuilee ensin nimipalvelimelle ja sieltä sitten kyseisen iltapäivälehden omalle palvelimelle, etkä voi sitä millään tavalla vaihdella.

Mobiililaajakaistayhteyden nopeuteen ja laatuun vaikuttavat monet seikat, mutta tärkein tieto on mielestäni se, että vielä nykyisin elisan myymät mobiilidatat ovat jaettua datayhteyttä muiden käyttäjien kanssa, jonka huomaat parhaiten iltaisin, kun käyttäjiä on verkossa enemmän. Tulevaisuudessa 5G-verkko mahdollistanee sen, että elisakin voi myydä rajatun kaistan juuri sinulle ja saat sen käyttöösi aina, kun olet sitä käyttämässä. Tästä perittänee maksu, jonka suuruudesta minulla ei ole tietoa. Pinkki teletoimija myy joillakin paikkakunnilla tällaista “allokoitua” kotidataa.

Mobiililaajakaista käyttää aina oman operaattorisi verkkoa ja luonnollisinta on mittailla nopeuksia juurikin sinne. Silloin tuloksien vaihtelu on vertailukelpoisempaa ja tulos kertoo oman operaattorisi verkon nopeuden sillä hetkellä. Mittaustulokset kertovat vain nopeuden tietylle mittauspalvelimelle , ei muualle. Toki voithan sinä mittailla Speedtestillä nopeuksia vaikka USA:han , jos esim. käytät USA:ssa olevaa pelipalvelinta. Silloin selviää nopeus sinne. No ylipäätään mittaustulokset ovat vain suuntaa antavia , kun jonkun usein käyttämäsi palvelun nopeutta ei aina voi suoraan mitata , voi mitata vain nopeuden mittauspalvelimelle ja se on eri asia. Joskus on mahdollista jostain käyttämästäsi palvelusta ladata selaimella jokin isohko tiedosto ja selain näyttää yleensä latausnopeuden MB/s ( megatavua per sekunti). Mittauspalvelimet tavallisesti näyttävät nopeuden muodossa Mbit/s ( megabittiä per sekunti). Mbit/s = 8 x MB/s.

Mittaus on eri asia kuin mobiililiittymän käyttö ja modeemi käyttää aina SIM-kortin mukaan määräytyvää verkkoa.

Tästä olisi kiva tietää, miten on teknisesti toteutettu vai onko pelkkää sanahelinää. 

Mitään “5G network slicingia” tuskin käyttävät, se ei ole tarkoitettu tällaiseen kuluttaja-asiakkaiden liittymien “allokointiin’”.

Kyllä sen Network slicingin käyttö kuluttajillakin on mahdollista. Se on vain haluamiskysymys.

Eikös se FWA:n idea juurikin ole tarjota kotiasiakkaille kiinteän verkon kaltaista yhteyttä mobiiliverkon kautta. Siis taattua kaistaa.

Varmaan sitä jälkimmäistä enimmäkseen. Tiettävästi mikään lainsäädäntö ei estä oikeassa 5G-verkossa “network slicing” priorisointia kuvaamallani tavalla. Hallintaohjelmistollahan sitä helposti muutamassa sekunnissa kaventaisi kakkosluokan säätäjien kaistaa kapeammaksi, jotta VIP-palvelusta maksava saisi oman kaistansa käyttöön silloin, kun sitä tarvitsee. Siitähän saisi nyhdettyä taas muutaman euron tosiharrastajalta. Onko allokointi ajateltu enemmän yritysverkkojen käyttöön?

En tiedä tekniikasta tarkemmin, mutta DNA lupaa asian näin: "Oma kaista ja takuunopeus varmistetaan kapasiteetinhallinnalla, ja kaistoja saatavilla alueittain vain rajoitettu määrä." Omaan osoitteeseen ei valitettavasti ole vielä saatavilla, vaikka DNA:n 5G-verkko paikkakunnalla onkin. Ottaisin tuon heti. Nyt siis arvon muiden vaihtoehtojen välillä... 

Telian testipalvelin on yleensä se nopein. Kaikenlaiset kyläkuituosuuskunnat aina välillä yrittää automaatilla kaapata nopeustestin, mutta ne yleensä ovat hitaita palvelimia. Monella pienellä saatta olla vain 1Gbps linkki eikä se jaksa kovinkaan montaa samanaikaista testaajaa.

No hehheh. Onkos Elisa taaskin lähtenyt eri teille ja 5G Network slicingia tarjotaan vain yritysasiakkaille???

Mikä paikkakunta kyseessä (molemmissa tapauksissa) ja kenen omistuksessa puhelinjohdot?

Jos jonkin toisen operaattorin omistuksessa puhelinjohdot, niin kannattaa siltä operaattorilta kysyä, yleensä kaikki muut tarjoaa vielä ADSL:ää jos verkko säilyy.

Kyseessähän voi olla vuokrayhteys ja jos Telian kaapeli on vaihtoehto, niin mahdollisesti puhelinkaapelitkin Telian. Yleensä vuokrayhteyden kautta yhteyksien tuottaminen on kannattavuuden rajoilla kuluttajille, niin voivat siksi haluta eroon.

Laki määrittelee, että vastaava yhteys pitää saada tilalle, 4G (kaikki langattomat) eivät ole koskaan kiiteää vastaavaa, koska niissä kapasiteetti ja viive ei ole taattu (jos on taattu voisi ehkä ollakkin korvaava). Suurin ero ADSL ja 4G:n välillä on yleensä viive, yhteyden vakaus, julkisten IP-osoitteiden määrä. Ja se, että langaton saattaa vaatia lisäantenneja, vakauden saavuttamiseksi (ja niiden aiheuttamat kustannukset kuuluvat operaattorille, jos operaattori on tarjoamassa vastaavaa yhteyttä)

Erään suosituksen mukaan kuluttajapuolella, voidaan 4G hyväksyä vastaavaksi, jos se riittää asiakkaan käyttötarkoitukseen ja tyydyttää asiakkaan tarpeet. Yritysasiakkaiden osalta lähtökohta on, että 4G ei korvaa ADSL yhteyttä.

Näin itse lähtisin liikkeelle (helppous järjestyksessä):

1. Selvitän tarjoaako muut operaattorit kiinteää yhteyttä ja kenen omistuksessa kaapelit.
2. A) Jos kiinteän yhteyden saa lähes vastaavaan hintaan ja toiselta operaattorilta, otan sen ja irtisanon kaikki Elisan palvelut.

2. B) En halua kuluttaa asiaan omaa aikaani, otan kilpailijan 4G yhteyden ja irtisanon kaikki Elisan palvelut. Syyksi ilmoitan (jos Elisa kysyy), että Elisa ei tarjoa korvaavaa yhteyttä tilalle.

2. C) Kiinteää yhteyttä ei saatavilla ja puhelinkaapelit Elisan. Otan yhteyttä Elisaan ja vaadin korvaavaa yhteyttä (eli valokuitu). Oletettavasti eivät tarjoa ja tarjoavat 4G:tä, kysyn pystyvätkö takaamaan yhtä hyvän yhteyden kuin vanhalla (ADSL:ällä) jos lupaavat, kysyn, että miten asia hoituu toimittavatko laitteet testiin ennen ADSL:än loppumista ja kuuluuhan siihen lisäantennit ja niiden asennus? ja säilyykö kk-maksu samana? Oletettavasti ei mitään sisälly, niin voi sanoa, että voin testata pelkkää laitetta ja liittymää ja jos ne eivät vastaa ADSL yhteyttä voinko ne palauttaa kuluttomasti (ja saada vastaavan yhteyden takaisin) tai tuletteko laittamaan lisäantennit ilman kuluja? Jos nämä ehdot tuntuvat passaavaan, ottaisin testiin. Toki ilmottaisin kysyväni neuvoa kuluttajansuojasta.
3. Otan yhteyttä kuluttajan suojaan ja kerron Elisan päättävän ADSL-sopimukseni ja tarjoavan tilalle 4G yhteyttä, joka ei mielestäni vastaa ADSL yhteyttä (viive isompi 4G:ssä, nopeus liian vaihteleva 4G:ssä (välillä käyttökelvoton), vain yksi julkinen IP 4G:ssä ja ADSL:ässä niitä on 5kpl) . Kysyn miten asian kanssa kannattaa edetä. Lisäksi kysyn, jos 4G:hen joutuu siirtymään niin eikö operaattorin silloin kuulu tarjota laitteet, antennit ja asennukset veloituksetta? (Mielestäni pitää tai ainakin antaa huomattava hyvitys)

4. A) Elisa tarjoaa valokuidun (veloituksetta tai enintään tonnilla) ja jään tyytyväiseksi asiakkaaksi.

4. B) Elisa tarjoaa laitteet ja antennit veloituksetta ja mahdollisen asennuksen, jään Elisan asiakkaaksi, jos 4G yhteys on käyttötarpeisiini sopiva. (voin tarvikkeista maksaa enintään puolet markkinahinnasta, huom. markkinoiden keskimääräisestä hinnasta ei Elisan listahinnoista)

4. C) Elisa ei tarjoa korvaavaa yhteyttä ja ei ole valmis tarjoamaan mitään sellaista etua, jota ei saisi Elisan uusi asiakas. En ota Elisan 4G:tä ja sanon vieväni asian kuluttajansuojaan. Kuluttajan suojasta kysyn lopullisen ratkaisun ja miten asian kanssa kuuluu toimia. Mahdollisesti vien asian kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn ja sinä aikana irtisanon kaikki muut Elisan palvelut patsi ADSL-yhteyden.

Useampi tapaus ollut, että Elisa on lopettanut ADSL yhteyden ja korvaava yhteys on ollut mobiili, täsmälleen samoilla alennuksilla kuin nettisivuilla uusille asiakkaille. Laitetta ja mitään ei ole saanut korvaukseksi.

Siihen aikaan ei ollut tietämystä, että vastaava yhteys olisi pitänyt saada veloituksetta (samalla kk-maksulla) tilalle. Toki Elisalta kysyttiin parempaa tarjousta ja sitä ei annettu. Siihen aikaan muuttui eräs 2M adsl yhteys 3G 0.5-2,5/0,02-2 nopeuksiseksi, joka ei kyllä vastannut ollenkaan ADSL:ää ja Elisalla ei edes tainnut olla kunnollista 3G kuuluvuutta. Tapauksessa ei auttanut kuin kärsiä ja irtisanoa kaikki Elisan yhteydet, vaikka kuluttajan suojan kautta olisi varmasti saanut asiaan tukea ja korvaavan yhteyden. Käyttötarkoituskin oli vielä sellainen, jossa vakaata yhteyttä tarvittiin.

Kyseessä Hämeenlinna. Telia omistaa puhelinkuparit, Elisa vuokralla. Mikään operaattori ei tarjoa osoitteeseeni enää kiinteää yhteyttä (Telialta saisi kaapelinetin ja se meillä onnistuisi, koska kaapeli-tv on). Tietyin paikoin Hämeenlinnaan uusia Elisan VSDL2_CO-yhteyksiä vielä myydään, jopa 24 kk:ksi eli eivät selvästikään irtisano kaikilta kiinteää nettiä. DNA myy Koti5G-nettiä takuunopeudella ja varatulla kaistalla, mutta DNA:n 5G-verkko ei Hämeenlinnassa vielä meille asti ylety. Valokuitua ei tule, koska riittävän moni ei Elisan tarjoukseen tarttunut, jotta olisi toteutunut. Tällä alueella vielä tosi vaihtelevasti toimii eri operaattorien tuotteet, mitä olen paikallisessa fb-ryhmässä seurannut eli ei ole edes jotain selvästi ylivoimaista, jonka voisi ottaa, vaan tuntuu olevan ihan tuuripeliä. Hermot menee, kun mä vaan haluaisin varman, toimivan netin (Elisa ADSL ehti olla 17 vuotta), enkä puljata sellaisten asioiden kanssa, joista en mitään oikein ymmärräkään.

Kiitti kattavasta selvityksestä.

Oman käsityksen mukaan Telia tarjoaa ensisijaisesti kaapelinettiä, koska sillä saa paremmat nopeudet yleensä kuin ADSL yhteydellä. ADSL voi olla valikoimissa, jos ei ole kaapeli-tv:tä (tai jos asiakaspalvelulta sen tinkaa, yleensä sen saa jos kaapelinetissä liikaa käyttäjiä ja nopeudet alhaiset). Itse ottaisin kaapelinetin Telialta, on kuitenkin kiinteä ja oletettavasti parhaiten toimii ja saa nopeammat yhteydet kuin ADSL:ällä. Samalla toki vaihdan puhelinliittymät johonkin toiseen kuin kuin Elisa, koska Elisa halusi eroon asiakkaistaan.

Tällä toisella ketjuun kirjoittajalla @PaMaVe1999 taitaa ollakkin hankalempi tilanne kun oletettavasti ei ole kaapeli-tv:tä, mutta uskoisin, että silloin on Telialta ADSL eli hybridilaajakaista saatavuus. Vaihtakoot siihen.

Mielenkiinnosta kysyn että mistä olet saanut tiedon että Telia omistaa kuparit ? Mulla ei ainakaan oman alueen kupareista ole varmaa tietoa, luulisin että ne muinoin asensi joku puhelinosuuskunta jota ei enää ole ja en tiedä (tai jaksanut/viitsinyt selvitellä) mitä periytyminen on siitä eteenpäin. Onko joku tietokanta ja/tai web-sivu olemassa, mistä tuon kuparijohtojen omistussuhteen näkee helposti ?

HPO > Ainacom > Telia. Eli nykyinen omistaja on Telia.

En tiedä onko tuollaista olemassa, mutta kuka tahansa operaattori osaa kertoa, onko kuparit omia vai naapurin omistamia, eli kuka operaattori on “verkko-operaattori” -roolissa ja kuka “palveluoperaattori” -roolissa.

Joissain kaupungeissa on useamman operaattorin omistamia kaapeleita eri kaupunginosissa. Pienemmät operaattorit ovat rakentaneet omaa verkkoa isomman operaattorin alueella menneisyydessä. Esimerkkinä vaikka Kouvola, jossa on sekä Telian, että Elisan (ex-KYMP) omistamia kaapeleita.

Kysymällä selviää. Myyntisaatavuuksista ei omistajuutta voi päätellä, eikä sillä loppuasiakkaalle ole merkitystä, hän asioi vain palveluoperaattorin kanssa. Toki se auttaa ymmärtämään, onko palveluoperaattori “riippuvainen” verkko-operaattorista vai “omillaan”.

Tuo koskee vain kupariverkon tilaajayhteyksiä. Kuituja on ristiin rastiin monissa kaupungeissa kaikilla isommilla operaattoreilla ja omia kytkimiä kellareissa.

Kuuluu DNA:lla liikesalaisuuden piiriin, miten toteutettu, mutta helpostihan tuo on pääteltävissä. DNA ilmoittaa, että myy vain tietyn määrän 5G FWA liittymiä alueelle. Eli rajoittavat asennettavien FWA-liittymien määrää per tukiasemasektori. 

Millä tuo varsinainen 100 Mbit/s nopeuslupaus tehdään on tukiasemassa määritelty konffaus, jossa 5G FWA liittymät hoidetaan vähän QoS-tyyppisellä ratkaisulla. Kyseessä on Huawein softaratkaisu tukiasematasolla. Nopeuslupaus on kuitenkin edelleen best effort-tyyppinen.

Oikeaa network slicingia saa odotella käytännössä aikaisintaan ensi vuonna. Pilottejahan on ollut jo pidempään. Jossain määrin Network Slicing tulee myös mahdolliseksi 4G:lle.

Aika näyttää miten se yleistyy kuluttajaverkoissa vai jääkö enemmän privaverkkojen ominaisuudeksi Suomessa.

Vaikuttaa heikolta signaalitasolta, kun upload jää noin vaatimattomaksi. Kaapelimodeemi käyttöön vaan, loppuu nuo ongelmat kertalaakista ja lopullisesti.

Jos ite oisin tossa tilanteessa ottaisin sen kaapelin mikä on luultavasti paljon parempi, kuin mikään mobiilinetti. Kaikki mikä tulee kiinteitä lankoja, kappeleita yms…pitkin on käytännössä aina vakaampia kuin mitkään mobiilit.

Itsellä kävi mäihä, kun kuparit lähtee niin sain valokuitua tilalle oli onneks tarpeeksi ottajia, että toteutui ja tosiaan pilottihankkeella täällä menty miten caruna ja elisa saa samaan monttuun ne piuhat et jotain edistystä kuitenkin. Tosin hyödytä niitä keiden sähkökaapelit on jo kaivettu maahan.

Hintakaan ollu paha 1200€ ja kaivuut pihalla kuului hintaan niin tyhmäähän se vaan olis ollu olla ottamatta