Uusi uljas 5g-verkko kyykkää jo kuorman alla Kellokoskella

Sitä mukaa kun kapasiteettia lisätään kasvaa myös asiakkaiden tiedonsiirtomäärät jolloin tilanne on pian sama. Näin mobiilissa.

Kuulostaa enemmänkin siltä, että 5G-signaali ei ole alunperinkään hyvä, jos heiluu sitten 4G:n ja 5G:n rajamailla. 100 Mbps ei kuulosta oikein hyvältä 5G-yhteydeltä. Mikä 5G-modeemi käytössä ja miltä signaaliarvot näyttävät?

@ko2610 Ikävä kuulla ongelmista. 
Onko samanlaista ongelmaa nyt kuinka kauan esiintynyt? Ja palautuuko nopeudet sitten ihan itsestään?

H312-371 kertoo kovin vähän signaalin voimakkuudesta tai laadusta. Täydet palkit se näyttää sekä 4g- että 5g-yhteydelle.

MC801A kertoo seuraavaa:

Signaalin voimakkuus  -100 dBm

Yhdistetty kaista  1800MHz(B3)

PCI  43

eNB ID/Cell ID. 832006

CA tila. Ei varmenteita

5G-signaalin voimakkuus. -104 dBm

5G -yhteyteen yhdistetty kaista. N78

5G PCI. 143

5G SINR. 19.0 dB

5G RSRP.  -104 dBm

Se on vähän huonommassa paikassa, mutta download-nopeuksissa ei laitteiden välillä ole juuri eroa. Uploadissa Huawei voittaa paremman sijaintinsa vuoksi, mutta silläkin huiput ovat vain 30M luokkaa. Download vaihtelee yön 285M:n ja (normaalioloissa) 100M:n välillä 300M liittymällä. Päiväsaikaan useimmiten vauhti on yli 150M. Eilen vauhdit kyykkäsivät niin, että hyvä tulos oli 30 ja huono n. 15 kummallakin. On se kuitenkin selvästi enemmän kuin 4g:n 2/0,2 huonoimpina aikoina ennen 5g:n tuloa. :P

5G:n RSRP lukemat ovat tuossa kyllä turhan heikot, jotta yhteys olisi toimintavarma. Laitteen suuntailua kannattaa vielä tarkistella ja testata josko parempaa signaalia olisi tarjolla. Harmi ettei tuossa RSRQ arvoa ollut näkösällä. 

Ulkomodeemin suuntaus on tarkalleen siihen tukiasemaan, joka on paremmin meille päin suunnattu niistä kahdesta samalla etäisyydellä olevasta vaihtoehdosta. Tuo ZTE on noista tosiaan se huonommin sijoitettu ja suunnattu eikä saa aivan saman tasoista signaalia kuin Huawei, mikä näkyy numeroissa. Juoksin kerran ZTE:n kanssa ympäri tonttia jatkojohdon ja läppärin kanssa, mutta tuota seinustaa parempaa paikkaa ei löytynyt. Mittaushetki on näköjään ollut erittäin otollinen, koska yleensä numerot ovat hiukan paremmat. Antaa oikein hyvän kuvan vallitsevasta tilanteesta. Kuuluvuuskartan mukaan tällä alueella on kattava 5g eikä olla edes lähellä reunaa. Arvatenkin ollaan siinä tilanteessa, että 5G on meillä nyt parhaimmillaan ja vain huononee käyttäjämäärän kasvaessa. 6G:tä odotellessa...

@ko2610 Kannattaa kysellä valokuitua eri operaattoreilta kuten Valokuituinen, Täyskuitu tai Finnetin omistamalta operaattorilta valokuitua. Se on vakaa eikä ruukaudu ja nopeus on kokoajan sama.

Iloisesti on annettu asiakkaiden kuvitella että tämä 5G olisi se oikea 5G SA, vaikka se on tällainen väliversio (5G NSA). Oikeassa 5G:ssä ei varman tule kaista ihan heti loppumaan. Tiedä sitten sen kantavuudesta ..

Tiedossa on siis taas liittymäruljanssi jahka oikea 5G verkko alkaa tulemaan kuluttajillekkin. Joka siihen siis haluaa lähteä, 4G:stä tulee vastaavasti vapautumaan sitten kaistaa sinne jääville.

5G SA käyttää alkuun ihan samoja taajuuksia kuin 5G NSA:kin. Vasta joskus tulevaisuudessa , kun operaattorit ottavat mmWaven käyttöön , kaistaa tulee lisää.

No mmWave ( Suomessa toimiluvat on 26 GHz kaistalle) ei tule kuin taajamiin ja sen kantomatka on vain satoja metrejä. Haja-asutusalueelle ei mmWavwea tule ja ylipäätään mmWAve on tulossa vasta vuosien päästä eikä myynnissä ole vielä edes sitä tukevia päätelaitteitakaan.

Joitakin vuosia sitten täällä kyseltiin kiinnostusta kuituun, mutta se ei saanut tarpeeksi kannatusta ja kuitu jäi kilometrin päähän. Sittemmin olen ilmaissut kiinnostukseni Valokuituselle, jolta tuli viestiä, että tällä alueella on kiinnostusta, mutta ilmeisesti ei tarpeeksi, koska asiasta ei ole sen koommin mitään kuulunut. 

Vaihtelee markkinassa yhtiöittäin, mutta yleisesti puhutaan, että kiinnostusta (=sitovia tilauksia) pitäisi olla 40-60% potentiaalista, että edes lähdetään rakentamaan. Odottavan aika on välillä pitkä.

Ei se toki kenenkään oma vika ole jos naapuri ei kuitua tarvitse, mutta itse siitä joutuu kärsimään. Toki voisi olla vaihtoehtona, että vähäisen kiinnostuksen alueella hinnat olisivat korkeammat mutta kyllä se kipuraja taitaa jossain 2000-3000 euron paikkeilla olla, vaikka esim. viiden vuoden osamaksulla voisi maksaakin.

Itseasiassa 5G SA tulee olemaan keskimäärin jopa hitaampi kuin NSA. Kaistan leveydessä ei ole eroa SA:n ja NSA:n välillä.

Näin on ainakin muutaman vuoden vielä , mutta mmWAve aikanaan tulee taajamissa tilannetta muuttamaan SA:n eduksi. Toki haja-asutusalueille mmWAvea ei tule ja siellä mennään nykyisillä kaistoilla.

mmWave toimii tälläkin hetkellä ihan mukavasti NSA:na ja huippunopeudet pyörivät yli 4 Gbps paikkeilla. mmWave jäänee harvojen paikkojen herkuksi. 

Tokihan se toimii myös NSA:n lisätaajuutena , mutta ei ole vielä laajemmassa kaupallisessa käytössä eikä tulekaan kuin vasta SA:n myötä. Aika harvassa on ne päätelaitteetkin , jotka yli 6 GHz taajuuksia tukevat.

PS. Suomessa mmWave-toimiluvat on myönnetty 26 GHz-kaistalle jo yli vuosi sitten , mutta kaupallinen käyttö siintää vasta tulevaisuudessa ja silloinkin vain taajamissa.

Ensivuonna tulee Qualcomilta ensimmäiset päätelaitteet jotka tukee FR1-FR2 eli Sub-6 ja mmWave Dual Connectivity:ä samaanaikaisesti - tällöin nähdään varmaan SA + mmWave:ä mutta meillä SA vielä hieman odottaa kaupallista käyttöönottoa. 

mmWave on jo kaupallisessa verkossa tarjolla ja voi käyttää jo mutta vaatii vaan päätelaitteen. Suurta iloa tietenkään ei ole kun maksiminopeus on 1Gbit/s liittymissä ja siihen päästään 3.5 GHz taajuudella ihan hyvin. 

Katsotaan koska operaattorit tuovat kiinteän langattoman palveluihin mmWave CPE:t niin alkaa joku hyöty taajamien omakotitaloasukkaille kun Sub-6 ei riitä. 

Sama hinta suunnilleen tulisi sen valokuidun vetämiseen koteihin kuin tuollaisen ultratiheän millimetriverkon rakentaminen.

Mutta koska suomalaiset on pölvästejä niin se millimetriverkko rakennetaan vaikka se kuluttaa paljon enemmän energiaa, on epäluotettavampi, vaatii taas uudet kalliit päätelaitteet eikä skaalaudu 2050 jälkeisiin tarpeisiin.

Kiitos tiedoista.

Olen kyllä ollut tietoinen , että mmWave-pilotteja on , mutta sekä päätelaitteiden puute että mmWaven laajamittaisemman käytön puute verkossa merkitsevät , että aika ei ole vielä sen perään haikailla. Ehkä sitten SA:n laajan lanseerauksen jälkeen.

PS. Minun käyttöpaikoilla ei ole kuin yhdessä saatavilla edes 3,5 GHz ja muissa mennään LTE:llä.

Tästä olen samaa mieltä. Kotona minulla on kiinteä netti. No se on VDSL , mutta riittää minulle. Toki minulla on kuormanjakoa tukeva MultiWAN-reititin , jolla voin käyttää sekä VDSL:ää että kahta erillistä mobiililiittymää samanaikaisesti ihan oikeasti nostamaan nopeuksia eikä vain vuorotellen. Silloin ei yhden yhteyden kiukuttelu suuremmin haittaa.

Suomenkin peltolakeuksilla 5G mmWave tullee tarjoamaan suuria nopeuksia pitkillä etäisyyksillä

Nokia, Qualcomm, and UScellular hit 750Mbps over 11kms with mmWave 5G

Ja kun lumisade iskee niin katkeaa yhteys.

Jeps ja märkä räntä on vielä vaimentavampaa.

Jos kirkkaassa auringonpaisteessa päästään 28 GHz taajuudella 10 km etäisyyksiin , niin ei se riitä Suomen olosuhteissa. Jo pelkkä vesisade pienentää toimivuuden murto-osaan , maastonmuodoista puhumattakaan.

Ei ne operaattorit ja laitevalmistajat ihan tuulesta ole temmanneet niitä muutaman sadan metrin toimintaetäisyyksiä. Tosin pitää muistaa , että kun tavotellaan giganopeuksia ja suurta samanaikaista käyttäjämäärää , niin solukokoa on ihan pakko pienentää ja se samalla tarkoittaa pienempiä lähetintehoja. Myös päätelaitteiden lähetysteho on jo pelkästään terveyssyistä rajoitettu niin alas , että niillä ei huonossa säässä pitkälle pötkitä. Pitää muistaa , että yhteys on kaksisuuntainen ja pelkkä tukiaseman lähetysteho ei ole koko totuus.

Onko tuolle tietolähteitä? Vaikuttaisi itse asiassa nimittäin, että räntä (tai lumi) sinänsä ei niinkään vaimenna signaaleja, mutta se voi lähettimiin runsaammin kertyessään aiheuttaa muutoksia kuuluvuuskeiloihin. Silloin siellä, missä muutoin on pääsääntöisesti totuttu yhteyksien parempaan toimivuuteen, voidaan havaita yhteyksien heikentymistä.

Asiaa on valottanut esimerkiksi radiotekniikan professori Antti Räisänen tässä MTV:n artikkelissa: https://mtvuutiset.fi/artikkeli/patkiiko-tv-kuva-tai-haipyyko-kannykan-aani-syy-voi-yllattaa/4287460

Mitä suurempiin taajuuksiin mennään , niin sitä nopeammin ne vaimenevat ilmakehässä. Radiotekniikan perussääntö.

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiPzMftz6v0AhXusosKHSQ1CasQFnoECAMQAQ&url=https%3A%2F%2Fjyx.jyu.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F123456789%2F64032%2F1%2FURN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201905172659.pdf&usg=AOvVaw00mic_gwdDcKKapjMlkPVc

https://fi.qiq.wiki/wiki/Millimeter_wave

Ei ole nyt heittää @sjuhani suoraan kirjallista lähdettä, mutta perustuu omiin kokemuksiini 7km välimatkasta 1800/2100 MHz tukiasemaan. Sadesää vaikuttaa aina negatiivisesti kuuluvuuteen ja erityisesti lähetysnopeuksiin. Yleisradiolähetyksissä käytettävät taajuudet ja tehot ovat aivan toista luokkaa matkapuhelinverkkoihin. UHF-lähettimet paahtavat DVB-T lähetettä kilowattien teholla kun taas kännykkäverkon tukiasema saattaa olla vain muutaman sata wattia aivan maksimissaan (maMIMO ja jaettu useampaan antenniin toki), yleensä alle sen.

Pari päivää sitten eräässä toisessa paikassa jossa Elisan 3,5 GHz 5G SA verkkoa on, kokeilin yhteyttä lumisateen ja kirkkaan sään välillä. Lumisateessa signaalinvoimakkuus oli tasoa -95 RSRP ja hyvällä säällä -82 RSRP. Tukiaseman päässä passiiviantenni, ei maMIMO -antenni. Päätelaitteena ZTE MC 7010 ja matkaa noin kilometri, ei mitään estettä välissä. Radikaalein pudotus tuli lähetysnopeuteen, sillä sateen aikana se oli vain n. 10 Mbps ja hyvällä säällä jopa 40 Mbps.

SA-verkot ovat vielä alkutaipaleellansa, joten ei mitään kiirettä. Siksi nyt mittaamani suorituskyky voi olla jo kohta jotain aivan muuta, mutta fysiikan lakeja signaalin vaimetumisesta ei paraskaan ohjelmisto voi murtaa.