Kotiakun hyötysuhde

Päivitetäänpäs tämä.

Sovelluksen "käyttö akusta" ei sisälläkään akusta myytyä energiaa. Lisäksi sovelluksessa esitetyt luvut paneelien tuotannosta ja siirrosta akkuun ei täsmää csv-dataan.

Laskin uudelleen, niin näyttäisi 81%.

Tuo 80 % on oikeaa suuruusluokkaa. Mittasin talvella omalla energiamittarilla invertteriin menevää ja tulevaa energiaa ja hyötysuhde näytti olevan vähän alle 80 %. Siinähän oli silloin mukana myös laitteiden oma sähkönkulutus sisältäen mahdollisen akun lämmityksen. (Nyt kesällähän en tuosta mittarista sitä näe, kun aurinkotuotanto tulee mittaukseen mukaan.)

Miten meni kulutus tänään? Minulla alkoi jo 4 aikaa tuhlaan sähköä?

Kotiakku asennettu äskettäin ja vasta yhden täyden kuukauden ollut käytössä. Tarkastelin omaa tammikuun 2026 dataa ja hyötysuhde näyttää olevan todella heikko 66.6%. Onkohan tämä normaalia? Onko muilla tosiaan 80%?

SUM of grid_to_battery_kw = 330.191405 kWh

SUM of battery_to_house_kw = 216.5740975 kWh
SUM of battery_to_grid_kw = -14.025 kWh

MEDIAN of battery_temperature_c = 11.300

Tarkastelin akkuun ladattuja ja purettuja määriä viime heinäkuusta helmikuuhun ja näyttäisi prosentteja näin per kk: 83%, 84%, 77%, 73%, 64%, 61%, 76% ja 77%.

Osaisiko joku valaista, mistä moinen vaihtelu johtuu? Jos akun hyötysuhde on 60% luokkaa, taitaa hyödyt olla jo kyseenalaisia?

Akut ovat lämpimässä tilassa, joten ei pitäisi mennä akkujen lämmitykseen energiaa.

Helmikuussa hyötysuhde myöskin 66%.

• grid_to_battery_kw = 318.85
• battery_to_house_kw - battery_to_grid_kw = 208.65

Jos hyötysuhde on näinkin heikko tällä järjestelmällä niin säästöä ei taida tulla edes 5snt/kWh pörsissähkön vaihtelulla.

Invertterin sähkönsyöttöön kytketyllä energiamittarilla mitattuna minulla on joulukuun alun ja helmikuun lopun välillä mennyt invertteriin päin 1973 kWh ja palautunut 1515 kWh. Kokonaishyötysuhde on näin ollen ollut 76,8 %. Tuossa on siis mukana lataus- ja purkuhäviöt, invertterin ja akuston oma sähkönkulutus sekä mahdollinen lämmitystarve. Sijoitus lämpimässä autotallissa, mutta välillä lämpötila on hieman laskenut kovimmilla pakkasilla. Tällä välillä ei ole ollut aurinkotuotantoa.

Onkohan tuo laskusi oikein? Eikö hyötysuhteen pitäisi olla hyötyenergia jaettuna järjestelmään syötetyllä kokonaisenergialla? Eli battery_to_house_kw + battery_to_grid_kw, koska akusta verkkoon on toki myös hyötyenergiaa. Noilla luvuilla se olisi 69,8 % eli noin 70 %. Akkusi lämpötila on ollut melko alhainen, joten lämmitykseen on saattanut kulua jonkin verran energiaa.

Mutta en osaa sanoa tuon datan paikkansapitävyydestä. Itselläni tosiaan ulkoisella mittarilla mitattuna kokonaishyötysuhde on n. 77 %.

Nyt kun tuo API on avattu, niin tein homeassistanttiin template sensorin joka laskee tuota hyötysuhdetta, sen mukaan mentäis hiukan vajaassa 80% lukemissa. 

Gemini on asian suhteen huomattavasti optimistisempi : 

1. Kokonaishyötysuhde (Round-trip efficiency)

Elisan käyttämän akkuteknologian (LiFePO4 eli litiumrautafosfaatti) ja siihen liittyvän invertterin yhteinen hyötysuhde on yleensä noin 90–95 %.

Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

• Jos paneeleista ladataan akkuun 10 kWh sähköä.

• Saat sieltä myöhemmin purettua käyttöön noin 9,0–9,4 kWh.

• Häviö on siis noin 6–10 % per lataus-purkusykli.

Korjasin hiukan omaa hyötysuhde laskentaani, se on nyt 30päivän keskiarvo ja on 72% nurkilla .. Ei kovin mairittelevaa. Akkua pitäisi käyttää enemmän jotta hyötysuhde nousisi, jatkuva tyhjäkäynnillä seisominen pudottaa hyötysuhdetta.

Csv datoista laskettuna hyötysuhde kuvan mukaisesti, missä huomioituna myös minkä verran akussa oli varausta kun kk loppui vs. kun se alkoi.

Onko tuossa battery_to_grid_kw kaikki mukana, myös reservimyynti ? ​@Akku-ukko 

Reservin palvelu on energian osalta niin mitätön ettei asialla ole merkitystä muutenkaan, mutta kyllä nuo luvut riittävän hyvin kutinsa pitää.

Esim tässä batt to house +
batt to grid vs shelly (kuvassa tuotanto/akku) ja niiden erotus.

Onko tuossa battery_to_grid_kw kaikki mukana, myös reservimyynti ? ​@Akku-ukko 

Reservin palvelu on energian osalta niin mitätön ettei asialla ole merkitystä muutenkaan, mutta kyllä nuo luvut riittävän hyvin kutinsa pitää.

Esim tässä batt to house +
batt to grid vs shelly (kuvassa tuotanto/akku) ja niiden erotus.

 

 

Sillä kysyin koska mun p1 joka on kytketty talon sähkömittarin HAN porttiin näyttää välillä puolta isompia verkkoon suuntautuneita piikkejä kuin kotiakun oma battery to grid.

Edit: jaaha, tuo onkin graafiharha, tiedoissa on joitakin millisekuntteja tms. eroa raportointien välillä, zoomattuani graafia ne onkin samalla tasolla mutta ajallisesti hiukan eri kohdassa joten sen takia näyttää kuvan tavalla..

Onko tuossa battery_to_grid_kw kaikki mukana, myös reservimyynti ? ​@Akku-ukko 

Reservin palvelu on energian osalta niin mitätön ettei asialla ole merkitystä muutenkaan, mutta kyllä nuo luvut riittävän hyvin kutinsa pitää.

Esim tässä batt to house +
batt to grid vs shelly (kuvassa tuotanto/akku) ja niiden erotus.

 

 

Sillä kysyin koska mun p1 joka on kytketty talon sähkömittarin HAN porttiin näyttää välillä puolta isompia verkkoon suuntautuneita piikkejä kuin kotiakun oma battery to grid.

 

Mikäs lukutaajuus käytössä?

Reservi ao. kuva  kaltaista ja lähes poikkeuksetta aina alassäätöä. Csv datan Keskiarvot eivät ole absoluuttisen tarkkoja ja heittoa tulee jos suuri kuorma räpsyy on/off esim 9kW kiuas termostaatin perässä. 

Joo korjasinkin tuota omaa postaustani juuri kun vastailit, kuvani tilanne oli siis graafiharha..

Sain tähän vastauksen, että on kaikki mukana. 😊

Akku on nyt ollut päällä täysi pari kuukautta meillä. Meiilä on se 21 kW versio, paneelit on tulossa myöhemmin niin kaikki mitä akku on ladannut on tullut verkosta.

Lataus helmikuussa oli 187 kWh ja omaan käyttöön 144 kWh. Myyntiä oli 4.5 kWh. Verkkoon takaisin HomeWizardin mukaan on mennyt 34 kWh. Oletan siis että 29,5 kWh on resevimarkkinaan menyttä sähköä. Näin olleen hyötysuhde helmikuussa oli 95 posenttia.

Maaliskuussa sähköä ladattiin 182 kWh, kulutus oli 120 ja myynti 2,7 kWh. Verkkoon meni  taas Homewizardin mukaan kokonaisudessaan 29 KWh. Hyötysuhde näin olleen olis 82 prosenttia. Pieni ero helmikuun ja maaliskuun välillä kertonee että akun mitoitus on vaikea. Helmikuussa olisi ollut käyttöä isompaan akkuun ulkolämpötilaa ollessa noin 16 astetta kylmempi maaliskuun verattuna. Suositus meille oli 16 kW:n akku meidän vuosikulutuksella. Valitsin isomman 21 kW akku koska talouteen tulee jossain vaiheessa varmasti sähköauto. Hinta per kW on myös siinä parempi kuten myös resevikorvaus per kW. Jää nähtäväksi mihin nämä resevikorvaukset menee. Tällä hetkellä suunta taitaa olla alaspäin. Teollisia akkuja tulee varmasti lisää vielä näillä hinnoilla kun vielä on olemassa tilaa myös varsinaiseen varastointi käyttöön. Niitten kustannus per kW on noin puolet kotiakkuihin verrattuna mittakaavaetujen takia, riippuen tietysti koosta. Hinnat ja teknologiakehitys puhuu myös sen puolesta että resevimarkkinoiden kannatvuus heikkenee. Datakeskukset taas sen puolesta ettei menee ihan nollaan ja kannattaa pysyä mukana, mene ja tiedä.

Nämä  luvut eivät ole tarkkoja koska kuukausi on voitu aloittaa tai päättää tyhjällä tai täydellä akulla, eli heitto kulutuksen ja latauksen välillä voi olla isoimillaan noin 33 kWh ottaen huomioon 20 prosenttia kapasiteetista jää käyttämättä.

Hyötysuhde on varmasti siinä 85-90 prosentin välillä. Huawein ilmoittaa akustolle RTE on 95%, ja invertterin 96,5%. Näin olleen kokonais RTE olisi teoriassa 91,6%. Tähän vaikuttaa kaapilevedon pituus invertterin ja akun välillä ja lämpötila missä vehkeet on asennettu. Meillä on +13 astetta autotallissa. Akku ja ja invertteri on verekkäin samalla seinällä eli hyvin lyhyt kaapeliveto.

akun lämpötila nousee noin 5 astetta lataessa. Energia ei häviää mihinkään vaan see muuttaa ainostaan muotoa. Tässä tapauksessa akun lämmittämisestä on talvisin kotiinpäin eli häviö on silloin käytänössä olematon. Kesällä häviö on sitten se luokkaa 10-15 prosenttia. Optimaalinen käyttölämpötila akulle ja invertterille taitaa olla plus 20-30 astetta. Talvella jos on 13 astetta tallissa ja kesällä kun vehkeet varmasti lämpenee huomattavasti enemmän ei aina pysytellään optimaalilämpötilassa vaikka lähellä.

näin itse olen arvioinut asiaa ja se on kyllä ihan speksien ja odotuksien mukaan.

Jos näin on joko HomeWizard tai Elisa appi on väärässä. Maaliskuussa meillä Elisa appi näyttää  2.7 kW ja HomeWizard näyttää 29 kWh. Ainoa syy tähän mitä voisin keksiä olisi että Elisa appi laskee kaikki vaihteet yhteensä ja Homewizard ei. Eli akkua käyttäessä yhdellä tai kahdella vaiheella sähköä menee aina takaisin jonkun verran sähköä verkkoon että saadaan tasoitettu kokonaiskulutus verkosta lähellä nollaa.

Lisäys: Sähköyhtiön mukaan meidän kulutus maaliskuussa oli 1163 kWh. Homewizardin mulaan meidän kulutus on sama eli 1163 kWh. Sen lisäksi Homewizardin mukaan on lähtenyt 29 KWh. Eli, Homewizard olevan sama mieltä sähköyhtiön kanssa. Verkkoyhtiö on myös sama mieltä. Jotain siis ei  täsmää näitten lukujen kanssa Elisan apissa.

Minulla ei ollut vielä maaliskuussa myyntisopimusta sähköyhtiön kanssa. Se kesti pari kuukautta saada. (Teidän asentaja  ei ilmoittanut minulle että minun piti toimittaa mittausdokumentti verkkoihtiölle. Luulin että hän sen oli tehnyt kun näppäsi lukuja verkkoyhtiön järjestelmään. Näköjään se ei riittänyt meidän verkkoyhtiölle vaan tarvittiin ihan kopio siitä).

Tältä näyttää sähkön käyttöä Homewizardissa eri vaiheella esimerkkipäivänä. Eli pari vaiheella akku työntää sähköä takaisin verkkoon saadakseen kokonaiskulutuksen lähellä nollaa. Tämä johtuu tietysti siitä että vehkeet on kytketty kiinteästi eri vaiheisiin. Vosin kuvitella että tässä voi olla syy eri lukuihin Elsa apin ja Homewizardin välillä. On toki outoa jos Elisan appi näyttää myös reservimarkkinaan käytetty sähkö. On nimittäin aika iso ero 2.7 kWh ja ja 29 kWh : n välillä mitä meillä oli maaliskuussa. Epäilen että Elisa soveluksessa resevimarkkinaan menyttä sähkä ei näy. Voi toki olla että Elsian apin kautta näitä lukuja voidaan saada esimerkiksi Home Assistantiin näkymään.

Akku tai Elisan ohjaus näköjään ei katso eri vaiheiden kulutus erikseen vaan kokonaiskulutus. Tässä kuussa minulla on myyntisopimus sähköyhtiön kanssa ja heidän mukaan en ole myynyt heille mitään sähköä koska he summaavat kaikki vaiheiden käyttöä ja se on ollut nolla. Reservimarkkinalle menevä sähköä ei tietenkään näy heidän erittelyssä koska ei kuuluu heille

. Reservimarkkinalle menevä sähköä ei tietenkään näy heidän erittelyssä koska ei kuuluu heille

Kaikki energia mitä ostat verkosta tai myyt verkkoon näkyy fingrid datahubin luvuissa oli tarkoitus kiinteistön oma käyttö tai taajuusaktivoitu alassäätö eli akun lataus.

Netotus tulee huomioida, samoin nettojakson pituus tunti/vartti. Eli kaikki energia mitä ostat näkyy laskulla ja samoin kaikki mitä myyt näkyy pientuotantosopimuksen luvuissa.
 

Inu on vaihden suhteen symmetrinen, mistä johtuu vinokuorman kanssa se tilanne että osa vaiheista myy ja yksi ostaa. Netotuksen vuoksi tuosta ei ole haittaa, koska vaiheet summataan yhteen. Yhdellä

vartilla/tunnilla voi olla ainostaan ostoa tai myyntiä, muttei molempia.

Datahubista löytyy myös ne lukemat ennen netotusta.

Kiitos, hyvä vinkki. En ole käynyt Fingridin hubissa katsomaan pitkästä aikaan. Tein aikonaan mallinuksen sähkönkulutuksesta kun vaihdoin maalämpöpumppua. Halusin verrata jos niissä oli eroja tehokkuudessa. Ei ollut tilastollisesti merkittävä eroa nykyisen ja 20 vuotaa vanhan pumpun välillä. Pitää käydä katsomassa jos siellä tosiaan löytyy myös nämä reservimarkkina tietoja eritelty.