G.fast -laajakaistatekniikka on nyt osana tuoteperhettä!

Meinasin lähinnä sitä, että eipä teidän nettisivuillanne paljon g.fastia mainosteta. Pieni infopläjäys taloyhtiöille tarkoitetulle sivulle tästä mahdollisuudesta saattaisi ohjata muitakin vdsllän menettäviä asiakkaaksenne. Nyt tieto on haudattu yrityksille tarkoitetulle sivulle niin syvälle, että sinne ei löydä kuin googlella.

G.fastilla (todellisuudessa VDSL) pääse yli 100 megaa.. Haluaisin tuo kaapelimodeemin varayteydeksi jos sillä pääsis yli 100 megan.. Ei ole taloyhtiössä tapahtunut mitään ja jäöädään EU GIA kovastikkin jälkeen.

Taitaa olla tämä G.Fast melkoinen väliinputoaja. Saatavilla vain harvoissa paikoissa, modeemeita ei saa juuri muualta, kuin operaattoreilta ja sieltäkin todella suolaiseen hintaan. Tätä yritetään tarjota nyt siksi aikaa, kunnes saadaan talojen sisäverkot rakennettua ethernet kaapeloinneilla. Uudessa osakkeessani on tämä tekniikka ollut saatavilla jo hyvän aikaa, mutta en sitä itse tarvitse vaan VDSL2 -nopeus riittäisi mainiosti. 

Surullista kyllä, että kyseisessä taloyhtiössä on Elisan kaapeli ja ilmeisesti sitä kautta myös pakotetusti vain Elisan kiinteät laajakaistayhteydet eli eipä jää juuri kilpailua hintoja pudottamaan. Muistelen, että juuri tällaisen tilanteen piti lain estää eli taloyhtiöitä ei saanut lukita yhden laajakaistatoimittajan armoille vai muistelenko väärin?

G.fastia on Elisalta saatavissa tuhansissa kiinteistöissä ja määrä kasvaa koko ajan, kun VDSL2-laitteita vaihdetaan G.fastiin. Ei ne G.fast modeemit sen kalliimpia ole kuin 5G-reitittimetkään ja samalla laitteella pärjää monta vuotta.

Operaattorivaihdoissa pyritään Ficomin suosituksen mukaisesti pitämään tekniikka samana kuin aiemmalla operaattorilla, jotta vaihto on asukkaalle helppo, kun päätelaitetta ei tarvitse aina uusia.

Mikään ei estä taloyhtiötä tilaamasta kiinteistöliittymiä useammalta operaattorilta, joista yksi käyttää antenniverkkoa, toinen puhelinsisäverkkoa, jos ei ole ethernetiä tai kuitua olemassa.

Näkeehän sen jo modeemien saatavuudesta, että on harvinainen tekniikka eikä se kovaa vauhtia kyllä yleisty. Jos kysyntä laitteille olisi kovaa, niin niitä saisi muualtakin, kuin operaattoreilta. Kun tosiaan saadaan ethernet kaapeloinnit tehtyä, niin tämä tekniikka vetäisee muutoinkin jo viimeiset henkäyksensä. Näin se vaan on. En tosiaan ole tuon kiinteistön kokouksissa päässyt istumaan enkä tiedä millä logiikalla he G.Fastin sinne valitsivat.

Samalla laitteella voinee pärjätä vuosia, jos asuu pitkään samassa osoitteessa, mutta kun joutuu muuttamaan, niin suurella todennäköisyydellä uudessa kohteessa ei ole tätä harvinaista yhteystapaa ja sitten kaupataan sitä modeemia pilkkahintaan Torissa. Mutta mitä nyt olen lueskellut, niin VDSL2 modeemin pitäisi toimia myös G.Fast DSLAM :n kanssa. Olisi hienoa, jos tuo pitää paikkansa, niin ei tarvitse ostella kalliitta G.Fast modeemeita.

Näin pitäisi olla, että VDSL2-modeemi toimii G.fast -kohteessa, jos tarve on max 100M nopeudelle.

30A profiililla saa 200Mbit/s ja 35A profiililla sen 300Mbit/s. Elisalla saa 17A profiililla jo 150/50Mbit/s 

Virallisesti Elisalla saa VDSL2:ssa 100Mbit/s. Jos haluaa enemmän, valinta on G.Fast.

Jaa miten jos ei mahdollista. Miten voit väittää, ettei ole mahdollista saada yli 100/10Mbit/s jos kättelee 132/38Mbit/s VDSL2-modeemilla?

https://bbs.io-tech.fi/threads/g-fast-kokemuksia.502443/page-5#post-16832024

Toissa kesänä elisan 150 Meganen g.fast liittymä toimi Zyxel VMG3925 vdsl2 modeemilla 138 Megan nopeudella sen muutaman päivän kunnes G.fast modeemi saapui postissa. 
tarkastin juuri vanhasta postauksestani ja nopeus olikin vdsl2:lla 135/38 ja g.fastina aika tarkkaan täydet 150/50. G.fastilla ping putosi n 7ms vdsl2n 17ms:ta

*virallisesti*

Liittymän hyötynopeus on eri asia kuin kättelynopeus. Kättelynopeus sisältää myös pakettiotsakkeet ja muun ohjausdatan. Hyötynopeus on se nopeus , millä asiakkaan data kulkee ja se näkyy normaalissa nopeusmittauksessa. Kättelynopeus on noin 12% suurempi kuin hyötynopeus , kun yhtään pakettia ei mene hylkyyn ja edellytä uudelleenlähetystä. Jos tarvitaan uudelleenlähetyksiä , niin hyötynopeus laskee entisestään.

Liittymässä voi toki olla myös datarajoitin päällä varsinkin hitaammilla liittymäsopimuksilla , mutta silti kättelynopeus voi olla paljonkin suurempi. Kättelynopeus kuvastaa vain liittymän teknisiä rajoja eikä sitä nopeutta , mistä asiakas maksaa.

Näin tuo toteutus on tehty. Modeemi kättelee minkä kättelee ja yhteysnopeus “kuristetaan” alemmilla nopeusluokilla siihen mistä asiakas oikeasti maksaa. Verkonhallinnallisestikin yksinkertaisempaa, kun asiakaskohtaisia porttimäärityksiä ei tarvita, kuten “ennen vanhaan” 2000-luvun alkuvuosina tehtiin.