ZTE MC7010 5G -ulkoreitittimen siltaus

https://mt-tech.fi/testissa-zte-mc7010-5g-reititin-ulkokayttoon/  Tuolla ainakin testi juttua laitteesta..

Kiitos vinkistä. Luin tuon ja siinä puhutaan kyllä siltaamisesta. Ja mainitaan USB-C -portti vianmääritystä varten. Jos se nyt on sitten sielä ulkona tolpassa, niin pitäsköhän sinne sitte vetää se usb c kaapelikin. Helpompi olis kun vianmääritys/hallinta onnistuis sitten sillä yhdellä ainoalla RJ45 kaapelilla. Selvää mainintaa ei löydy mistään että näin olisi. Voi ollakin, mutta minä en sitä tiedä :D

Varmaankin voi , mutta maksaa ne pitää , vaikka ei tarvitse. Siinä on vähän pakkomyynnin oireita.

Kyllä.

Tämä on ihan käyttämästäsi reitittimestä kiinni.

Jos pystyt asettamaan yhdelle Ethernet-portille kaksi ip-osoitetta samanaikaisesti, riitää, että teet näin, dhcp sekä 192.168.254.2, maski 255.255.255.0 ja yhdyskäytävä tyhjä. ZTE:n asetuksiin lisätään reitti varsinaiseen verkkoosi tämän ip-osoitteen kautta. Esimerkiksi, jos pääverkkosi on 192.168.1.0/24, ZTE:hen lisättäisiin reitti verkolle 192.168.1.0, maski 255.255.255.0, metric 0, yhdyskäytävä 192.168.254.2.

Pikaisella Googletuksella näytti siltä, että UDM:ssä tämä ei olisi mahdollista. UDM-Pro: is the inability to handle multiple IP’s on the WAN a big problem? Mikäli asiaan ei ole tullut korjausta uusissa laiteohjelmistoversioissa, tulet tarvitsemaan muutamia ”turhia” purkkeja.

Jos UDM tukee edes kahta WAN-liitäntää, tarvitset ZTE:n PoE-syöttöyksikön ja UDM:n väliin vähintään kolmiporttisen Ethernet-kytkimen. Kytkimeen kytketään PoE-yksikkö yhdellä Ethernet-kaapelilla ja UDM kahdella Ethernet-kaapelilla. Asetukset muutoin samoin kuin edellä, mutta nyt dhcp ja 192.168.254.2 eri Ethernet-portteihin.

Mikäli UDM:stäsi on WAN-portitkin vähissä, voit hoitaa modeemin hallintayhteyden jollakin vanhalla reitittimellä. Mikäli nykyisessä VDSL2-modeemissasi on WAN-portti, voit käyttää sitä. Vanhankin reitittimen nopeus riittää hyvin hallintasivun käyttöön. 5G-liikennettä sen sijaan en lähtisi reitittämään vanhan VDSL2-modeemin kautta.

Tällöinkin tarvitset vähintään kolmiporttisen Ethernet-kytkimen. Siihen kytketään ZTE:n PoE-yksikkö, UDM:n WAN-portti ja vanhan VDSL2-modeemin WAN-portti.

VDSL2-modeemin LAN-osoitteeksi valitaan sisäverkostasi vapaa osoite. Jos UDM on 192.168.1.1, VDSL2-modeemi voisi olla esimerkiksi 192.168.1.2. Muista myös kääntää VDSL2-modeemin dhcp-palvelin pois päältä, kun käytät UDM:n dhcp-palvelinta. Voit myös kääntää osoitemuunnoksen, NAT, pois päältä, koska sitä ei tarvita.

UDM:n wan-portti asetetaan hakemaan ip-osoite dhcp:llä. VDSL2-modeemin wan porttiin asetetaan osoitteeksi 192.168.254.2, maski 255.255.255.0 ja yhdyskäytävä tyhjä.

ZTE:n reititystaulukkoon lisätään tässäkin vaihtoehdossa verkko 192.168.1.0, maski 255.255.255.0, metric 0, yhdyskäytävä 192.168.254.2. UDM:n reititystaulukkoon lisätään verkko 192.168.254.0 maski 255.255.255.0, metric 0, yhdyskäytävä 192.168.1.2.

Lopuksi vielä yhdistetään UDM ja VDSL2-modeemi LAN-liittimistä toisiinsa.

Tämä on nykyaikana tyypillistä. Joudut vain pläräämään laitteen web-hallintaa ja toivoa parasta, että löydät etsimäsi.

Aivan sama juttu on myös esimerkiksi puhelinten käyttöohjeiden kanssa. Niissä lukee nykyään vain aseta sim-kortti puhelimeen ja ala käyttämään puhelinta. Vasta eilen käytin videoneuvottelussa puoli tuntia aikaa pin-koodin kyselyn asetuksen etsimiseen HMD 3310:sta. Jos luuri olisi ollut kädessäni tai käyttöohjeessa olisi kerrottu valikkopuun rakenne, homma oilsi ratkennut alle viidessä minuutissa.

Mobiiliyhteyden siltaus on jo lähtökohtaisesti hieman purukumiviritelmä. Eri valmistajien laitteiden toiminnassa voi olla pieniä nyansseja, mutta mobiiliyhteys ei koskaan täysin korvaa kiinteää yhteyttä.

Mobiiliyhteys toimii parhaiten silloin, kun sitä ei tarvitse sillata lainkaan. 4G-puolella esimerkiksi Teltonikan reitittimissä on useimpiin käyttötarkoituksiin riittävät ominaisuudet itsessään, jolloin erillistä reititintä ei tarvita.

Valitettavasti monipuolisia 5G reitittimiä ei markkinoilla vielä ole. 5G:ssä joudut toistaiseksi toivomaan siltauksen kanssa parasta, käyttämään DMZ & tuplanattausta tai tyytymään 5G-modeemin sisäänrakennettuun reitittimeen.

Toki, kun Elisa toimittaa ZTE:n ulkoreitittimet oletusasetuksiltaan sillattuna, kaipa he ovat testanneet, että tässä mallissa siltaus toimii.

kiitos irritus vastauksesta ja siihen käyttämästäsi ajasta. itsellä on tuo udm perus, ei pro. toivottavasti ei tarvi alkaa laittamaan lisäpurkkeja tai usbc kaapelia 😀

Täytyykö zte:ltä tuleva kaapeli ottaa irti ja liittää suoraan esim läppäriin. läppärissä asettaa ip osoite 192.168.254.2 manuaalisti ja huhuilla sitten 192.168.254.1?

Koska Dreammachine hakee itselleen elisan IP:n. Silloinhan ZTE on eri subnetissä?

Kuten irritus mainitsi UDM ei salli 2 ip:tä wan portille.

liekö tämä ongelma. ja miten se ratkaistaan?

ainakaa nykynen VDSL (zyxcel) ei UDM wan portista huhuiluun vastaa lan IP:stään. 

😀

Palvelut yleensä tehdään niin, että mukana tulee se, mitä yli 90% asiakkaista tarvitsee ja mille on kysyntää.

DIY-asiakkaille on vaihtoehtona esim. Huawei CPE Win -ulkoreititin, jonka voi ostaa ilman asennuspalvelua tai muutakaan ylimääräistä.

Kyllä, ellet rakenna kuvaamaani Gigabit Ethernet-kytkimen ja kahden reitittimen systeemiä.

Mikäli et halua käyttää ylimääräistä reititintä, mutta haluat, ettei ZTE:n hallinta katkaise internet-yhteyttä, voit laittaa ZTE:n PoE-yksikön ja UDM:n väliin Gigabit Ethernet-kytkimen.

Sitten kun haluat hallita ZTE:tä, kytke tähän samaan kytkimeen myös läppäri tuolla 192.168.254.2, maski 255.255.255.0 asetuksella. IP-osoite kannattaa asettaa läppärissä kiinteäksi jo ennen Ethernet-kaapelin kytkemistä.

Muutoin läppäri nappaisee mobiililaajakaistan saaman Elisan ip-osoitteen ja sitten alkaa hyvin erikoinen pätkimiskilpailu UDM:n ja läppärin välillä.

Juuri näin. Sen takia ZTE:hen kytketyssä reitittimessä tarvittaisiin kaksi ip-osoitetta yhdessä Ethernet-portissa.

Jos reitittimenä toimisi Linux-tietokone, sinun ei tarvitsisi kuin loitsuta esimerkiksi

sudo ifconfig eth0:0 192.168.254.2

ja pääsisit reitittimenä toimivalta koneelta suoraan ZTE:n hallintaan. Muiltakin lähiverkkosi koneilta pääsee, kun lisää ZTE:n asetuksiin reitin 192.168.1.0, maski 255.255.255.0, metric 0, yhdyskäytävä 192.168.254.2, olettaen että sisäverkkosi osoitteet ovat muotoa 192.168.1.xxx.

Oikeastaan, eikö UDM:ssäkin ole komentorivi?

Oletko kokeillut, kuinka se reagoisi, jos lisäät virtuaalisovittimen (tuo kaksoispiste nolla verkkosovittimen nimen perässä) ja ip-osoitteen ifconfig-komennolla.

Ota toki ennen loitsuamista selvää, mikä verkkosovitin viittaa wan-liittimeen. eth0 on vain esimerkki. Loitsua pelkkä ifconfig, niin näet kaikki verkkosovittimet. Wan-yhteyden tunnistaa siitä, kun sillä on Elisan ip-osoite.

Reitittimissä ei myöskään yleensä tarvitse loitsuta komentojen eteen sudo, sillä niitä hallitaan koko ajan ylläpitäjän oikeuksin.

Onko se purkki oikeasti Zyxel vai Elisa?

Jos purkki on Zyxel, niin oletusasetuksilla sekä UDM että Zyxel ovat samassa osoitteessa 192.168.1.1, mikä ei luonnollisestikaan voi toimia.

Jos purkki onkin Elisa ja osoitteeltaan 192.168.100.1, homman pitäisi toimia. Tällöin, jos kytket Elisan purkin LAN-liittimestä johdon UDM:n WAN-liittimeen, Elisan purkin hallinnan pitäisi aueta osoitteella http://192.168.100.1/ kaikista UDM:n taakse kytketyistä koneista.

Jotta saat vaihdettua Zyxelin LAN-osoitteen verkkosi sopivaksi, joudut  kytkemään sen ensin läppäriin yksinään, vaihtamaan LAN-osoitteeksi 192.168.1.2 ja kytkemään Zyxelin DHCP-palvelimen pois päältä. Vasta tämän jälkeen Zyxel kytketään LAN-LAN kaapelilla UDM:ään.

LAN-osoitteen vaihtamisen jälkeen Zyxelin hallintaa jatketaan osoitteessa http://192.168.1.2/

Jos saat UDM:n komentoriville loitsuttua jotakin ifconfig ethN:0 192.168.254.2 tapaista, yhteys ZTE:lle kannattaa testata ensin UDM:n komentorivin kautta komennolla ping 192.168.254.1

Tämä siksi, että jos ZTE:n hallinnasta puuttuu paluureitti muualle lähiverkkoosi, ainoastaan UDM saa yhteyden ZTE:hen, mutta muut lähiverkon koneet eivät.

Päästäksesi ZTE:n hallintaan lisäämään reititin 192.168.1.0, maski 255.255.255.0, metric 0, yhdyskäytävä 192.168.254.2, sinun täytyy tehdä ensin tuo piuha läppäriin ja läppärin asetuksiin ip-osoitteeksi 192.168.254.2 juttu ensin.

Kiitos neuvoista. Testailin ja sain solmuun. Resettiä ja jatkan huomenna. Se virtuaalisovittimen asetus onnistui. Ne ei vain tallennu mihinkään komentoriviltä tehdyt asetukset. Tuo zyxcel jää pois käytöstä.

zyxcelissä löytyi additional lan. sieltä public lan. rasti ruutuun arp proxy.

sitten se ifconfig lan4:0 jne dreammachinessa

noilla lähti toimimaan

nyt vaan jännä nähdä miten tossa zte on toi lan. onko valmiiksi public + arp proxy, saako sen lisättyä. vaiko ei kumpaakaan

Ajattelin asiaa ehkä turhan monimutkaisesti.

Jos kytkin ja kaksi reititintä järjestelyssä jättää hallintayhteyden reitittimeen osoitemuunnoksen päälle, ZTE:n asetuksiin ei tarvitse lisätä paluureitin tietoja.

NAT:in yli ZTE:n suunnasta ei tällöin pääse ottamaan yhteyksiä varsinaiseen lähiverkkoon. Mutta eipä ZTE:llä oikeastaan ole mitään tarvettakaan ottaa yhteyttä varsinaiseen lähiverkkoon.

Öö, minä kyllä ajattelin enemmän Network → LAN → IP Address 192.168.1.2 ja Network → WAN → IP Address → Static IP Address → IP Address 192.168.254.2, Subnet Mask 255.255.255.0.

Hienoa. Sait hallinnan toimimaan yhdellä Ethernet-kaapelilla ilman purkkiviidakkoa.

Voi olla, että nuo asetukset ovat ZTE:ssä kiinteitä, eikä niitä voi muuttaa.

Minulla on useampi modeemi ns. MultiWAN systeemissä ja niiden perässä reititin. Kaikki em. laitteet ovat reitittävässä tilassa ja silloinhan systeemissä on useampi NAT-muunnos peräkkäin. Riippuu sitten itse kunkin käyttötarpeista onko useammasta NAT-muunnoksesta haittaa vai hyötyä.

Itselläni ei ole mitään haittaa muunnoksista ja hyötynä on se , että kun kaikki laitteet ovat reitittävässä tilassa ja jokaisella on oma osoitealueensa , niin laitteiden hallinnointi kotiverkosta on varsin yksinkertaista. Jokaiseen pääsee käsiksi ihan laitteen gateway-osoitteella.

Jotenkin minusta tuntuu , että useampaa NAT-muunnosta kartetaan ihan turhaan. Ei minulla pingit (n. 18ms) ole mitenkään kelvottomat useammasta NAT:sta huolimatta eikä reitityksillä ole vaikutusta edes nopeuksiin. Kyllä ne varsinaiset nettiyhteydet ovat reippaasti hitaampia kuin yhdenkään laitteeni läpäisykyky. No toki laitteissa on laskentatehoakin ihan riittävästi.

Tai ostaa ihan mistä muualta tahansa.

Kolmen perättäisen NAT:in takaa saan kommentteja, ettei kuva näy Skype-videopuheluissa.

Eli jossakin vaiheessa osoitemuunnosten ketjuttaminen vain kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Joku reitittimistä kuitenkin pudottaa istunnon pois istuntotaulukosta ja sitten ihmetellään.

@Sokrates, jos kaikki multiwan-reitittimeesi kytketyt wan-reitittimet toimivat nat-reitittävässä tilassa, voit hyvin pudottaa nat:in pois päältä multiwan-reitittimestä itsestään. Varmista vain, että määrittelet kaikkiin wan-reitittimiin reitityksen pääverkkoosi.

Itselläni on neljän aliverkon verkko, eikä niiden välillä ole osoitemuunnosta. Ainoastaan wan-suuntaan on.

Jos sisäisilläkin yhteyksillä olisi osoitemuunnos, tulisin hulluksi, kun yhdellä ja samalla tulostimella olisi neljä eri ip-osoitetta. Plus, että joutuisin asentamaan saman tulostimen läppäriin neljänä kappaleena voidakseni tulostaa sille kaikista aliverkoista.

Niinhän se menee , että operaattori tarjoaa kaikille kokonaispakettia ja asiakas sitten joko ottaa tai ei ota. Useimmilla kuitenkin on jo entuudestaan nettilaitteita , jotka toimivat ja harvoin on tarvetta uusia koko palettia kerralla.

Sekin on totta , että Elisakin tarjoaa vaihtoehtoista ratkaisua , mutta kun laitteissa on eroja , niin se vaihtoehtoinen ei vältämättä ole yhtä hyvä kuin paketissa mukana oleva.

No ainahan niitä laitteita voi yrittää hankkia ohi operaattorin , onneksi.

Juu noinhan sitä voisi tehdä , jos olisi tarvetta ja hyötyisin siitä jotakin. No ei minulla ole tarvetta ja myös Skypet ja muutkin pelaa ihan ok. NAT:ien toimivuus vaihtelee laitteesta riippuen ja kun valitsee kunnollisia , niin ei ole ongelmiakaan.

Miksi tehdä asiasta yhtään monimutkaisempaa , jos ei ole tarvetta.

Kerrankin olen samaa mieltä. Jos jokin toimii oletusasetuksilla, miksi ronkkia.

Sun ei tartte tulla hulluksi, kun osaat nuo temput.

Itselläni on käsitys, että yhä isompi osa kotitulostimista on liitetty langattomaan verkkoon ja LAN-puolella käytetään yhtä langatonta verkkoa ja PC + tulostin ovat automaattisesti samassa verkossa keskenään. Käyttäjän ei tarvitse edes miettiä, montako osoitemuunnosta tehdään, kunhan netti toimii.

Kuinka monella ylipäätään on kotitulostin tänä päivänä, kun moneen paikkaan kelpaa tositteiksi kännykällä otetut valokuvat. 

Itselläni on vielä vanhanaikainen USB-liitännällä oleva tulostin kiinni pöytäkoneessa ja kun on tarve tulostaa, tehdään se tuolla koneella suoraan, ei lähiverkon yli.

Ei minulla sisäverkossa ole mitään NAT-muunnosta , vaan kaikki sisäverkon laitteet ovat yhden ja saman reitittimen takana samassa osoitealueessa.

Internetiin päin sitten on pari NAT-muunnosta.

Ei syytä huoleen , minulla on homma ihan hyvin hanskassa.

Sen verran pitää täydentää aiempia viestejä , että ei minullakaan mikään laite ole ihan neitseellisessä tilassa.

Laitteiden hallintatunnukset/salasanat on tietysti muutettu ja laitteista on suljettu tarpeettomat toiminnot.

Lisäksi kun joissakin laitteissa on oletuksena sama LAN-osoitealue , niin ne olen muuttanut , ettei synny osoiteristiriitoja.

Eipä sitten oikein muuta ole tarvinnut tehdä.

@sakarialanne ja @Sokrates, kun verkkoni maantieteellinen kattavuus on 300 km, olen katsonut parhaaksi jakaa sen neljään aliverkkoon.

Oli meilläkin tulostin suoraan tietokoneen rinnakkaisportissa kiinni vielä 2000-luvun alussa. Mutta nyt on verkkotulostimet.

No jos verkko on noin laaja , niin se muuttaa tilanteen. Minulla sisäverkko on vain asunnon sisäinen.

Tulostimena on on HP:n verkkotulostin (värilaser) , joka on liitetty suoraan sisäverkon reitittimeen ethernetillä. Sille voi tulostaa kotiverkon kaikilla laitteilla.

Vuosien varrella olen vedellyt huoneistoon ethernet-kaapeloinnin lähes kaikkialle ja laitteet on kiinteässä verkossa pääsääntöisesti. Ainoastaan puhelimet ovat sisäreitittimen WLAN:ssa tarvittaessa. Taloyhtiössä on lähes tusina WLAN-verkkoa ja silloin on parempi olla sellaista käyttämättä itse. Liikaa häiriöitä ja tietoturvakin kyseenalainen.

@Sokrates Itsellä löytyy brotherin verkkovärilaser, niin jouduin itse aikanaan laittamaan reitittimelle tulostimen MAC-osoitteen ja kiinteän IP-osoitteen. Laite sai ilman tuota muutosta ihan minkä tahansa IP-osoitteen eli oli pitkiä aikoja sähköt pois. Tuolloin laite sai aina saman osoitteen vaikka olisi sähkökatkos koko taloon tullut