En nyt ota kantaa siihen, onko OmaElisa helppo vai haastava. En oikein osaa sanoa, mutta minulla sisäänkirjautuminen puhelimella tökki, pahasti ja tapahtui kerrassaan outoja asioita. Se tosin on tavallista.
Oma näkemykseni on, että melkein kaikki e-palvelut (OmaElisa, OmaVero, OmaKELA etc.) ovat ilmeisesti todella helppoja… tekijöittensä ja vain tekijöittensä mielestä. Meistä muista enemmistö on uskoakseni sitä mieltä, että ne ovat tarpeettoman haastavia, ja silloinkin, kun niiden haasteista selviää, saa tehtyä vähemmän, kuin mitä alun alkaen yritti tehdä (ts. ne ovat lopulta haastavuudestaan huolimatta suppeita).
Se ei haittaa. Ei ole varmastikaan ollenkaan helppoa tehdä oikeasti toimivaa mobiilipalvelua, kun laitteet vaihtelevat ja ihmisten tarpeet, kyvyt ja käsitykset siitä, miten asiat pitäisi järjestää vaihtelevat. Itsekin olen joutunut työssä toteamaan, ettei kylttiä käytännössä voi asettaa sellaiseen paikkaan, että se suhteellisen varmasti huomattaisiin: paljon vähemmän niin voi tehdä monimutkaiselle toimintoverkolle pienellä ruudulla.
Se tekee mielestäni typeräksi kuvata jokaista palvelua helpoksi tai nopeaksi. Ihmiset kokevat jo tietävänsä, että näitä palveluita sanotaan aina helpoiksi, eivätkä ne juuri koskaan ole sitä. Sana “helppo” vain ärsyttää ja kuluttaa turhaa tilaa (kuten todennäköisesti tämä kirjoituskin).
Riittää siis, kun sanotte vaikka “laskun voi maksaa OmaElisassa”. Keskivertosuomalainen ei kuitenkaan usko, kun sanotte palvelua helpoksi. Insinöörien ammattitauti on sanoa kaikkea kehittämäänsä helpoksi ilman mitään näyttöä aikaansaannoksensa puolesta. Perusduunarin ammattitauti on halveksua tällaisia insinöörejä.
Tämä kuitenkin kaikella rakkaudella. En halua väittää, että OmaElisa olisi muita vastaavia huonompi. Mielestäni se on ainakin heittämällä parempi kuin OmaVero ja Työmarkkinatori. OmaVerokin on kuitenkin kuulemma helppo jonkun suunnitelijansa mielestä. Siksi “helppo” on pian virallisesti maailman ärsyttävin sana. Kannattaa itse kunkin lopettaa sen käyttö ajoissa.
Terveisin
LP
