Luin https://www.puhelinvertailu.com/uutiset/2021/10/15/elisa-rehti-5g-liittyma jutun, että lisää valikoimaansa Rehti 5G liittymän joka hyvittää käytöstä tulevan hiilijalanjäljen. Miten tämä siis toimii käytännössä? Haluisin saada kyseisestä liittymästä lisätietoa kuten varmasti moni muukin. Tuo liittymä on kyllä aika kalliita niin tuskin heti ottaisin tommosta.
Vastauksen tähän kysymykseen jakoi JJesseJ
Katso alkuperäinen viestiPelkkää ilmastonmuutoskikkailua ilman mitään konkreettista vaikutusta. Hyväuskoisia höynäytetään.
Jossain kenties istutetaan muutama puu, joiden laskennallinen kasvu seuraavan 100 vuoden aikana kuittaa liittymän aiheuttamat laskennalliset päästöt.
Ainut vaan, että a) ne puut olisi istutettu muutenkin (ainakin jos ne ovat Suomessa eikä Zambiassa) b) mikään ei takaa, että ne puut pysyvät hengissä ja kasvussa laskelmien mukaan (varsinkaan jos ne ovat Zambiassa) c) systeemi perustuu teoreettisiin laskelmiin, joiden lähtöarvot ovat oletuksia tai ns. valistuneita arvauksia.
Tai jos rahat menisikin johonkin muunlaiseen hankkeeseen, systeemi toimii todennäköisesti suunnilleen samalla kaavalla. Ja joka tapauksessa suurin osa rahoista menee yleiseen hallinnointiin. Hankepyörittäjät kiittää, kun joku maksaa heidän palkkansa taas vähän matkaa eteenpäin.
Viherpesukone lähti käyntiin.
Varmasti se on näin mitä sanotte mut ois kyl ollu kiva saada myös Elisan edustajan kommenttia tähän juttuun.
Ja tossa myös semmoinen ristiriita, että kuullemma 5G tukiasema kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin 4, 3 tai 2G.
+18
Olis kyllä kans kiva tietää ketä nämä “yhteistyökumppanit ovat”, vai ovatko ne omia tytäryhtiöitä ?
Viherpesukone lähti käyntiin.
Onhan tämäkin taas yksi konsti nostaa liittymien hintoja.
Sama kuin sähkössä. Samaa sähköä sieltä töpselistä tulee riippumatta siitä, kenelle sähkösopimus on tai mitä tuotetta.
Siinä mielessä kyllä verkot menevät tehokkaammiksi. Harvemmin tarvitaan tukiasemakopeissa enää ilmalämpöpumppuja jäähdytykseen, tavallinen kanavapuhallin usein riittää.
Viherpesukone lähti käyntiin.
Onhan tämäkin taas yksi konsti nostaa liittymien hintoja.
On kyllä melkoisen kova viherpesulisä tuossa liittymässä. No, kansa päättää onko tuolle tarvetta vai ei.
Mielestäni hitaampia liittymiä tulisi kaupata eko-liittyminä, koska hitaampi tiedonsiirto vaatii vähemmän energiaa, tai näin ainakin luulen.
Viherpesukone lähti käyntiin.
Onhan tämäkin taas yksi konsti nostaa liittymien hintoja.
On kyllä melkoisen kova viherpesulisä tuossa liittymässä. No, kansa päättää onko tuolle tarvetta vai ei.
Mielestäni hitaampia liittymiä tulisi kaupata eko-liittyminä, koska hitaampi tiedonsiirto vaatii vähemmän energiaa, tai näin ainakin luulen.
Ei se välttämättä näin mene että hitaampi tiedonsiirto veisi vähemmän energiaa. Jos lataa esim jotain isoa tiedostoa johon nopealla liittymällä menee 3 min ja hitaalla 3 tuntia niin varmasti hitaampi liittymä kuluttaa enemmän energiaa.
5G-verkko voi olla jopa 90 % energiatehokkaampi liikenneyksikköä kohti kuin sen edeltäjä 4G. Siitä huolimatta 5G-verkko kuluttaa edeltäjiään enemmän energiaa, sillä verkon taajuudet ovat lisääntyneet, kuten myös verkkojen käyttö. 5G-verkko on myös yhdistettynä yhä useampiin tietojärjestelmiin ja infrastruktuureihin.
Viherpesukone lähti käyntiin.
Onhan tämäkin taas yksi konsti nostaa liittymien hintoja.
On kyllä melkoisen kova viherpesulisä tuossa liittymässä. No, kansa päättää onko tuolle tarvetta vai ei.
Mielestäni hitaampia liittymiä tulisi kaupata eko-liittyminä, koska hitaampi tiedonsiirto vaatii vähemmän energiaa, tai näin ainakin luulen.
Ei se välttämättä näin mene että hitaampi tiedonsiirto veisi vähemmän energiaa. Jos lataa esim jotain isoa tiedostoa johon nopealla liittymällä menee 3 min ja hitaalla 3 tuntia niin varmasti hitaampi liittymä kuluttaa enemmän energiaa.
Kärjistetysti, Speedtestillä saa varmaan energiaa kulumaan suurilla nopeuksilla enemmän kuin pienillä. Ainakin puhelin lämpeää enemmän isoilla nopeuksilla speedtesillä ja lämpöhän on häviötä. Suoratoistossa hitaampi liittymä on käyttäjän lompakolle ystävällisempi :)
Luin https://www.puhelinvertailu.com/uutiset/2021/10/15/elisa-rehti-5g-liittyma jutun, että lisää valikoimaansa Rehti 5G liittymän joka hyvittää käytöstä tulevan hiilijalanjäljen. Miten tämä siis toimii käytännössä? Haluisin saada kyseisestä liittymästä lisätietoa kuten varmasti moni muukin. Tuo liittymä on kyllä aika kalliita niin tuskin heti ottaisin tommosta.
Lisää tuosta liittymästä voi lukea lisää sivulta https://elisa.fi/kauppa/vastuullinenliittyma
Sivulta löytyy hyvä FAQ -osio jossa on vastauksia kysymyksiin :)
Tällä hetkellä ohjaamme liittymän hyvitysosuuden näihin hankkeisiin:
Puro-biohiilihankeessa Carbofexin biojalostamo poistaa ilmakehän hiilidioksidia hiiltämällä biomassaa.
Vichada Gold Standard -hanke metsittää uudelleen Kolumbian herkkiä savannimaita monimuotoisiksi metsiksi.
Southern Cardamom REDD+ -projekti edistää biodiversiteetin ja hiilinielujen säilymistä suojelemalla Kambodžan Kardemummavuorten sademetsiä hakkuilta.
Impact Carbonin Gold Standard -hanke tukee energiatehokkaampien keitinten hankintaa ugandalaisille perheille vähentäen globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä ja edistäen samalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
No, onneksi on olemassa ihan oma henkilökohtainen viherpesu-kampanja: Hiilinielujen kasvattamisen varmistaminen eli rästitaimikon raivausta ja kunnostamista. Kunnostamisen edetessä voin puhataalla omalla tunnolla käyttää fossiilisia polttoaineita ja ydinsähköä.
No, onneksi on olemassa ihan oma henkilökohtainen viherpesu-kampanja: Hiilinielujen kasvattamisen varmistaminen eli rästitaimikon raivausta ja kunnostamista. Kunnostamisen edetessä voin puhataalla omalla tunnolla käyttää fossiilisia polttoaineita ja ydinsähköä.
Vattenfallilta saa täysydin-sähkösopimuksen. Mielestäni ydinsähkössä on kuitenkin tulevaisuus. Joka paikkaan ei tuulivoimalaa voida laittaa. Jollain keinolla se on pakko PK-seudun sähköautot ja kaukolämpö tuottaa, kun isketään Hanasaaren B-voimalakin kiinni. Varmaan pienosydinvoimala on tuohon ratkaisu. LUT:ssa tuota kehittävät.
Vattenfallilta saa täysydin-sähkösopimuksen. Mielestäni ydinsähkössä on kuitenkin tulevaisuus. Joka paikkaan ei tuulivoimalaa voida laittaa. Jollain keinolla se on pakko PK-seudun sähköautot ja kaukolämpö tuottaa, kun isketään Hanasaaren B-voimalakin kiinni. Varmaan pienosydinvoimala on tuohon ratkaisu. LUT:ssa tuota kehittävät.
Joo ja tuulisähkö parhaimmillaankin on vain täydentävä tuotantomuoto. Tietty määrä vakaata peruskuormaa on aina ja ei voida ajatella , että Suomi pannaan kokonaan kiinni , jos ei tuule.
Huipulla tulee aina, eli vaikka maassa on tyyni keli niin uusien korkeiden myllyjen lapojen korkeudella tuulienergiaa riittää. Pitääpä ensi talvena kovan pakkasen aikaan käydä kiertelemässä lähialueen tuulifarmit ja katsoa pitääkö tuo väite paikkaansa. Pohjanmaan alueella noita myllyjä on jo melkoisen paljon.
Sähkönkulutuksen huipputeho Suomessa talvipakkasella on noin 15000 MW. Jos oletetaan , että aina tuulee , niin sen tuottamiseen tarvitaan noita noin 3 MW myllyjä 5000 kpl edellyttäen , että ne toimivat maksimitehollaan. Yleensä eivät toimi , jolloin tarvitaan vielä enemmän.
Vertailun vuoksi todettakoon , että esim. Olkiluodon 1 ja 2 laitokset ovat noin 1000 MW kumpikin ja ensi keväänä 3 laitos tuottaa 1600 MW. Se tekee yhteensä 3600 MW , jonka korvaamiseen tuulimyllyillä tarvitaan vähintään noin 1200 myllyä.
Tuulelta vastauksen saa, vai saako.
Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 821 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 2 586 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2020 sähköä 7,8 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia.
Käynnistyäkseen tuulivoimalaitos vaatii noin 3 m/s tuulen. Laitoksen teho lisääntyy nopeasti tuulen nopeuden kasvaessa. Voimalat saavuttavat ominaisuuksiensa mukaisesti nimellistehonsa, kun tuulennopeus on noin 10–15 metriä sekunnissa. Kun tuulen nopeus kasvaa 15–25 m/s tehoa joudutaan mahdollisesti rajoittamaan. Yleensä laitos pysäyttää itsensä yli 25–30 m/s tuulen nopeuksissa, jotta vältytään laitevaurioilta.
Sähkönkulutuksen huipputeho Suomessa talvipakkasella on noin 15000 MW. Jos oletetaan , että aina tuulee , niin sen tuottamiseen tarvitaan noita noin 3 MW myllyjä 5000 kpl edellyttäen , että ne toimivat maksimitehollaan. Yleensä eivät toimi , jolloin tarvitaan vielä enemmän.
Vertailun vuoksi todettakoon , että esim. Olkiluodon 1 ja 2 laitokset ovat noin 1000 MW kumpikin ja ensi keväänä 3 laitos tuottaa 1600 MW. Se tekee yhteensä 3600 MW , jonka korvaamiseen tuulimyllyillä tarvitaan vähintään noin 1200 myllyä.
Menee jo OT, mutta pian ovat kohtalon hetket Loviisan voimaloiden suhteen. Tuleeko jatkoaikaa vai sammutetaanko valot?
Tuulivoimalan jarrujen pettäminen myrskyssä johtaa melko katastrofaaliseen tuhoon:
Menee jo OT, mutta pian ovat kohtalon hetket Loviisan voimaloiden suhteen. Tuleeko jatkoaikaa vai sammutetaanko valot?
Tuskinpa sammutetaan , vaikka jatkoaikaa ei tulisikaan. Loviisan laitokset tuottavat yhteensä 1014 MW eli vain vajaan kolmanneksen Olkiluotoon verrattuna.
Eipähän tarvitse kotiosoitteeseen edes miettiä 5G-liittymää, oli sitten miten reilu tai huoleton:
Yksi tähti tarkoittaa huonoa sisäkuuluvuutta, ulkona pelaa jotenkin. Tuskin tulee ikinä parantumaankaan, ellei lähelle rakenneta kokonaan uutta mastoa.
Eipähän tarvitse kotiosoitteeseen edes miettiä 5G-liittymää, oli sitten miten reilu tai huoleton:
Yksi tähti tarkoittaa huonoa sisäkuuluvuutta, ulkona pelaa jotenkin. Tuskin tulee ikinä parantumaankaan, ellei lähelle rakenneta kokonaan uutta mastoa.
Mun alueella toimii kaikilla operaattoreil 5G mut en tarvitse sitä koska mun kotiin tulee kaapeliTV ja kaapelimodeemi joka on paljon vakaampi kuin mobiilidata niin miksi valitsisin epävakaan?
+18
Olisi mielenkiintoista tietää että kuka korjaa voitot kun tämä ihmisten hyvyyttään maksamaa metsää sitten kaadetaan talousmetsänä.
Onko sinulla jo tunnus? Kirjaudu sisään
Eikö sinulla ole vielä tunnusta? Luo OmaYhteisö-tunnus
Anna OmaYhteisö-tunnuksesi tai sähköpostiosoitteesi, niin lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet salasanan palauttamiseksi
