Elisa tietoturva vpn, luotetut verkot ja anonymiteetti

Kyseinen ohjelma pyörii vain omassa windowssissasi eikä vpn suojaa operaattorin urkinnalta mitään muuta konetta/laitetta verkossasi(ellet ole asentanut vpn:nää myös muille koneille).

Oikea paikka vpn:nälle olisikin reitittimessä jonka kautta kulkee kaikki liikenne internettiin.

Noinhan se on. Vahinko vain , että F-Secure ei tue reitittimien käyttöjärjestelmiä ja lopettivat myös oman reitittimen myynnin , johon sen turvan sai.

Joissakin reitittimissä on kyllä VPN-tuki , mutta yleensä vähän monimutkaisemmassa muodossa.

Esim. NordVPN-clientin saa asennettua vaikkapa TP-Linkin X-sarjan reitittimiin, mutta joidenkin suoratoistopalveluiden osalta esiintyy toimivuushaasteita.

F-Securen SENSE-reititin oli ihan kätevän oloinen laite, itselleni on se vielä koristeena olemassa, kellona.

Kuuluuko VPN Elisa turvan pakettiin vai maksanko siitä koko ajan jotain?

Kyllä se kuuluu Turvapakettiin. Tuote on itse asiassa F-Secure Total.

VPN sisältyy Elisan tietoturvaan, eikä maksa erikseen mitään.

VPN:n voi pitää käytössä, tai pois käytöstä.

https://elisa.fi/tietoturva/

Elisa Tietoturva

Suomen monipuolisin tietoturvapalvelu

• VPN
• Virustorjunta
• Huijausturva
• Identiteettisuojaus

Elisan tietoturvahan perustuu F-Secure totaliin:

https://www.f-secure.com/fi/legal/privacy/total/elisa-tietoturva

Elisa Tietoturva on F-Secure Totaliin pohjautuva tietoturvaratkaisu, jolla suojataan tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia.

Tuolla vielä ohjetta:

https://elisa.fi/asiakaspalvelu/palvelut/elisa-tietoturva-ohjeet/

Esim.

VPN-yhteys

VPN-yhteyden saat käyttöösi avaamalla Elisa Tietoturva-sovelluksen ja valitsemalla täältä napsauttamalla VPN-yksityisyyden valintakytkemestä VPN:n käyttöön. Kun otat VPN-yhteyttä käyttöön ensimmäistä kertaa, saattaa laite pyytää sinulta luvan VPN-yhteyden määrittämiseen - valitse tässä "Salli". 

VPN:n Asetukset -valikosta (mobiilisovelluksella hammasrattaan kuva) pääset määrittämään verkkoja luotettavaksi. Tämä voi tulla tarpeeseen silloin, kun haluat muodostaa yhteyden esimerkiksi kotiverkossasi olevaan verkkotulostimeen, kun VPN on päällä. 

Tietokoneen sovelluksessa voit myös valita sovelluksia ohitettavaksi. Tämän valitsemalla voit sallia VPN-yksityisyyden ohittamisen haluamillesi sovelluksille. Huomioithan, että tämä jättää suurimman osan kyseisen sovelluksen liikenteestä suojaamatta seurannalta ja muilta väärinkäytöksiltä. 

Ohoh, olipas asiaa. Tutustun tarkemmin myöhemmin. Nyt haluaisin saada tämän oman ongelmani pois päiväjärjestyksestä. Tarvitsee laajennuksen, mutta miten se taas hoituu. Mulla on edessä avoimena sivu Turvallisen selauksen laajennuksen määrittäminen Safarissa.

Ota laajennus käyttöön….mutta miten.

iPadini on myös uusi, että on tässä opettelemista. Tästä palstasta on jo ollut paljon hyötyä.

Tuolla ohjetta:

https://help.f-secure.com/product.html#home/total-ios/latest/fi/task_5E19979F84EC45E2AE181DF5606F6ECA-latest-fi

Turvallisen selauksen laajennuksen määrittäminen Safarissa

Laajennuksen ottaminen käyttöön Safarissa

Hyvin ohjeistettu, kunnossa on nyt. Kiitos!

Tietoturvaa ja uusia laitteita voi tilata vaikka kuinka paljon, todellisuudessa edelliseen viestiin viitaten, se on tärkeintä mihin niitä pankkitunnuksia itse syöttää. Esim tunnistautumiseen niitä samoja tunnuksia, joilla raha asioita hoitaa ei kannattaisi käyttää ollenkaan. Vasta sitten voi sanoa olevansa oikeasti turvassa.

Onko nämä jotain tekoälyn vastauksia?

Kyllä se VPN esim on siellä reitittimessä paljon järkevämpi ratkaisu, jos haluaa että lähiverkko toimii ilman kauheaa säätöä. Mutta se tosiaan riippuu käytöstä. Jos ei ole pakko yrittää huijata olevansa "ulkomailla" ei suoratoistoissa tai pankkiyhteyksissä pitäisi kummempia ongelmia olla.

Niinpä.

Jos käytössä on F-Securen turvaohjelmisto ja selaimeen asennettu selauksensuojan lisäosat , niin eipä siitä VPN:stä pankkiyhteyksissä suuremmin hyötyä ole. Joskus saataa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Se, onko vastaus laadittu tekoälyn avulla, ei ratkaise sen paikkansapitävyyttä. Olennaista on osoittaa, mikä väitteissä on teknisesti väärin.

Reititin-VPN voi olla hyvä ratkaisu koko kotiverkolle, mutta se ei ole aina parempi kuin laitekohtainen VPN. Laitekohtainen ratkaisu suojaa vain halutun laitteen eikä aiheuta muille laitteille mahdollisia suoratoisto-, pankki- tai suorituskykyongelmia.

Myöskään virustorjunta, selauksensuoja ja VPN eivät korvaa toisiaan. Ne suojaavat eri asioita. VPN salaa laitteen ja VPN-palvelimen välisen liikenteen ja rajoittaa operaattorin näkyvyyttä liikenteen kohteisiin.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on edelleen tämä: jos VPN näkyy aktiivisena ja julkinen IP on VPN-palvelimen osoite, internetliikenne kulkee VPN-tunnelissa. Luotetun verkon asetus sallii vain paikallisverkon liikenteen tunnelin ohi.

F-Securen pankkisuojaus yhdessä selaimen lisäosan kanssa tekee jo ihan saman ja pankkiyhteys on nykyään jo oletuksena salattu eli https.

“Lainaus F-Securen dokumentaatiosta”:,l. “eivät tee ihan samaa”...

HTTPS salaa pankin ja selaimen välisen yhteyden sisällön. F-Securen pankkisuojaus puolestaan tunnistaa pankkisivuston ja rajoittaa pankki-istunnon aikana epäluotettavia yhteyksiä. F-Secure kuvaa VPN:n erikseen yksityisyysominaisuudeksi, joka salaa laitteen internetyhteyden VPN-palvelimelle ja piilottaa todellisen IP-osoitteen sekä selauskohteita internetoperaattorilta.

Pankkisuojaus ei siis muodosta VPN-tunnelia, vaihda IP-osoitetta eikä yleisesti estä operaattoria näkemästä, mihin palvelimiin laite ottaa yhteyttä. Se parantaa pankki-istunnon turvallisuutta, mutta ei korvaa VPN yksityisyyssuojaa.

VPN hyöty pankkiasioinnissa voi olla vähäinen, koska itse pankkiyhteys on jo HTTPS-salattu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pankkisuojaus ja VPN tekisivät teknisesti saman asian.

F-Securen mukaan pankkisuojaus tunnistaa pankkisivustot ja estää yhteyksiä, jotka eivät mene tarkoitettuun kohteeseen, kun taas VPN salaa yhteyden, piilottaa todellisen IP-osoitteen ja vähentää operaattorin näkyvyyttä.

Omat kokemukseni “reititin VPN” käytöstä ovat valtaosin positiivisia. Riippuen reitittimestä ja clientista, niissä voi halutessaan määritellä, mitkä laitteet eivät käytä reitittimen VPN:ää lainkaan, toisaalta “primetime-aikaan” VPN-putki on välillä tukkoinen. Vaikka virtuaalisijainti olisi määritetty Suomeen, osa suoratoistopalveluista estyy.

Juu eivät tee täsmälleen samaa.

Kerropa miksi minun pitäisi salata itseni pankilta??

Oleellista on , että pankkiyhteys on päästä päähän salattu ja samanaikaiset yhteydet kolmansiin osapuoliin poikki.

Se nyt vaan paistaa läpi, kun se teksti ei ole ihmisen tuottamaa ja silloin siihen pitää suhtautua suuremmalla varauksella.

Esim. Tuo laitekohtainen ratkaisu on aika hassusti kerrottu. Jos miettii mille laitteille sen VPN voi asentaa, niin ne usein on juurikin ne jolla käytetään pankki tai suoratoistopalveluja.

Omassa lähiverkossa on 40-50 laitetta ja ehkä 5 voisi asentaa erikseen sen laitekohtainen VPN:nän. Eli käytännössä tietokoneet tai suoratoistolaitteet sisältää tuon mahdollisuuden ja silloin se kumoaa tuon tekstin.

Yksittäinen ja ainoa itsellä käytössä oleva VPN service on Rasperryssä joka hoitaa kotiautomaatiota (puhelin on tunnelin toisessa päässä, jolla pääsee ulkoverkosta käsiksi Raspiin). Eli kyllä, laitekohtainen on omassa verkkoympäristössä se parempi ratkaisu, mutta normaalisti juuri toisinpäin.

Hyvä täsmennys. F-Secure on lopettanut kuluttajille tarkoitetun oman SENSE-reitittimensä, ja sen muut tietoturvaominaisuudet on poistettu käytöstä tuotteen elinkaaren päätyttyä.

Nykyisissä reitittimissä VPN voi tarkoittaa kahta eri asiaa: VPN-asiakkaalla valittujen laitteiden internetliikenne ohjataan VPN-palvelun kautta, kun taas monella reitittimen VPN-palvelimella voidaan muodostaa myös  turvallinen etäyhteys oman kotiverkon laitteisiin. Jälkimmäinen on reitittimen ominaisuus, ei F-Securen tai kotimaisten teleoperaattorien “tietoturva”-palvelu.

Tekoälyn käyttäminen tekstin jäsentelyssä ei itsessään tee vastauksesta epäluotettavaa, aivan kuten ihmisen kirjoittama teksti ei automaattisesti ole oikeassa. Olennaista on, ovatko väitteet teknisesti perusteltuja, lähteisiin tarkistettavissa ja korjattavissa, jos niissä havaitaan virhe. Pelkkä kirjoitustyyli tai epäily kirjoittamiseen käytetystä työkalusta ei osoita mitään yksittäistä väitettä vääräksi.

 Jos VPN:ää tarvitsevat juuri nuo viisi tietokonetta, puhelinta tai suoratoistolaitetta, laitekohtainen VPN voi olla tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Muiden 35–45 laitteen liikennettä ei silloin tarvitse ohjata kaupallisen VPN-palvelun kautta ilman erityistä syytä.

Reitittimeen asennettu VPN-asiakas on puolestaan järkevä, jos VPN-tunnelin kautta halutaan ohjata suuri osa kotiverkon internetliikenteestä tai myös sellaisia laitteita, joihin VPN-sovellusta ei voi asentaa. Kehittyneemmissä reitittimissä voidaan lisäksi määritellä laitekohtaisesti, mitkä laitteet käyttävät tunnelia ja mitkä eivät. Kyse ei siis ole siitä, että toinen ratkaisu olisi ”normaalisti” aina parempi, vaan käyttötarkoituksesta, reitittimen ominaisuuksista, suorituskyvystä ja siitä, mitkä laitteet tunnelia tarvitsevat.

Raspberry Pi -esimerkkisi on lisäksi eri VPN-käyttötapaus. Siinä Raspberry Pi tai reititin toimii VPN-palvelimena, jonka kautta puhelimella muodostetaan etäyhteys omaan kotiverkkoon. Tässä keskustelussa puhuttiin ensisijaisesti VPN-asiakkaasta, joka ohjaa internetliikenteen kaupallisen VPN-palvelimen kautta. Molempia kutsutaan VPN, mutta niiden tarkoitus ja liikenteen suunta ovat erilaiset.

Alkuperäinen tekninen johtopäätös säilyy: jos F-Securen VPN näkyy aktiivisena ja julkinen IP-osoite on VPN-palvelun osoite, internetliikenne kulkee VPN-tunnelin kautta. Kotiverkon merkitseminen luotetuksi sallii samalla suorat paikallisyhteydet, kuten RDP, pingin ja verkkotulostimet. Keskustelu siitä, asennetaanko VPN asiakkaaksi tietokoneeseen vai reitittimeen, ei muuta vastausta tähän alkuperäiseen kysymykseen.

Tekoälyä saa ja kannattaa arvioida kriittisesti, mutta kritiikin pitäisi kohdistua konkreettisiin asiavirheisiin. Tässä tapauksessa ”teksti kuulostaa tekoälyltä” ei vielä ole tekninen vasta-argumentti.

Ei sinun tarvitsekaan ”salata itseäsi pankilta”. VPN tarkoitus ei ole estää pankkia tunnistamasta asiakastaan, vaan suojata laitteen ja VPN-palvelimen välinen verkkoliikenne esimerkiksi paikallisverkon tai internetoperaattorin tarkkailulta.

Pankkiyhteys on jo valmiiksi päästä päähän salattu HTTPS/TLS-yhteydellä selaimen tai pankkisovelluksen ja pankin palvelimen välillä. VPN ei pura tätä salausta eikä tee käyttäjästä pankille anonyymiä. Pankki näkee edelleen kirjautuneen asiakkaan, tapahtumat ja käytetyn IP-osoitteen – VPN:ää käytettäessä yleensä VPN-palvelimen IP-osoitteen.

Pankkisuojauksen tehtävä on eri. Se pyrkii tunnistamaan pankkisivuston, estämään pääsyn epäilyttäville sivustoille ja rajoittamaan pankkiasioinnin aikana sellaisia muita verkkoyhteyksiä, joita tietoturvaohjelma pitää tarpeettomina tai vaarallisina. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aivan kaikki kolmansien osapuolten yhteydet varmasti katkaistaisiin, eikä se muodosta VPN-tunnelia.

Oleellista pankkiasioinnissa on nimenomaan aito pankin palvelu, voimassa oleva TLS-salaus, turvallinen laite ja haitallisten rinnakkaisyhteyksien torjuminen. Tästä olemme siis samaa mieltä. Se ei silti muuta sitä teknistä tosiasiaa, että pankkisuojaus ja VPN ovat eri toimintoja ja suojaavat eri asioita.

Siitä olen samaa mieltä , että pankkisuojaus ja VPN ovat hiukan eri asioita.

Minulle riittää , että pankkiyhteys on salattu ja muut samanaikaiset yhteydet poikki ja sehän hoituu jo suurimmaksi osaksi sillä , että selaimessa ei ole samanaikaisesti muita yhteyksiä. VPN ei sitä olennaisesti muuta.

Jos yhteys on johonkin “rosvoluolaan” niin silloin anonyymi yhteys on paikallaan , mutta sellaisia en käytä ollenkaan.

Ei minulla ole tarvetta VPN:lle ja en käy vessassakaan kumihanskat kädessä virusten pelossa.

Sokrates, taidamme olla jo siinä pisteessä, että VPN, pankkisuojaus, rosvoluolat ja kumihanskat on käsitelty perusteellisemmin kuin moni väitöskirja.

Olemme ainakin yhtä mieltä siitä, että pankkiyhteyden pitää olla salattu ja laitteen turvallinen. VPN tarpeellisuudesta jokainen voi tehdä oman riskiarvionsa ilman, että hansikasosastoa tarvitsee enää laajentaa.

Eiköhän tämä aihe ole tällä palstalla toistaiseksi riittävän hyvin pesty, huuhdeltu ja päästä päähän salattu.

Niinpä , ainakin tällä erää.  😉

Olen havainnut , että tietyillä aiheilla on tapana pompahdella aika ajoin esille uudestaan , mutta se on sitten sen ajan murhe.