Skip to main content
Etusivu Etusivu
Vastattu

Elisa tietoturva vpn, luotetut verkot ja anonymiteetti

  • July 19, 2026
  • 31 kommenttia
  • 246 katselukerrat
Näytä ensimmäinen kirjoitus

31 kommenttia

Ä
Forum|alt.badge.img+6

Tekoälyn käyttäminen tekstin jäsentelyssä ei itsessään tee vastauksesta epäluotettavaa, aivan kuten ihmisen kirjoittama teksti ei automaattisesti ole oikeassa. Olennaista on, ovatko väitteet teknisesti perusteltuja, lähteisiin tarkistettavissa ja korjattavissa, jos niissä havaitaan virhe. Pelkkä kirjoitustyyli tai epäily kirjoittamiseen käytetystä työkalusta ei osoita mitään yksittäistä väitettä vääräksi.

 Jos VPN:ää tarvitsevat juuri nuo viisi tietokonetta, puhelinta tai suoratoistolaitetta, laitekohtainen VPN voi olla tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Muiden 35–45 laitteen liikennettä ei silloin tarvitse ohjata kaupallisen VPN-palvelun kautta ilman erityistä syytä.

Reitittimeen asennettu VPN-asiakas on puolestaan järkevä, jos VPN-tunnelin kautta halutaan ohjata suuri osa kotiverkon internetliikenteestä tai myös sellaisia laitteita, joihin VPN-sovellusta ei voi asentaa. Kehittyneemmissä reitittimissä voidaan lisäksi määritellä laitekohtaisesti, mitkä laitteet käyttävät tunnelia ja mitkä eivät. Kyse ei siis ole siitä, että toinen ratkaisu olisi ”normaalisti” aina parempi, vaan käyttötarkoituksesta, reitittimen ominaisuuksista, suorituskyvystä ja siitä, mitkä laitteet tunnelia tarvitsevat.

Raspberry Pi -esimerkkisi on lisäksi eri VPN-käyttötapaus. Siinä Raspberry Pi tai reititin toimii VPN-palvelimena, jonka kautta puhelimella muodostetaan etäyhteys omaan kotiverkkoon. Tässä keskustelussa puhuttiin ensisijaisesti VPN-asiakkaasta, joka ohjaa internetliikenteen kaupallisen VPN-palvelimen kautta. Molempia kutsutaan VPN, mutta niiden tarkoitus ja liikenteen suunta ovat erilaiset.

Alkuperäinen tekninen johtopäätös säilyy: jos F-Securen VPN näkyy aktiivisena ja julkinen IP-osoite on VPN-palvelun osoite, internetliikenne kulkee VPN-tunnelin kautta. Kotiverkon merkitseminen luotetuksi sallii samalla suorat paikallisyhteydet, kuten RDP, pingin ja verkkotulostimet. Keskustelu siitä, asennetaanko VPN asiakkaaksi tietokoneeseen vai reitittimeen, ei muuta vastausta tähän alkuperäiseen kysymykseen.

Tekoälyä saa ja kannattaa arvioida kriittisesti, mutta kritiikin pitäisi kohdistua konkreettisiin asiavirheisiin. Tässä tapauksessa ”teksti kuulostaa tekoälyltä” ei vielä ole tekninen vasta-argumentti.

 

Senpä takia Raspin esimerkin kirjoitinkin, kun se on eri asia ja tässä puhuttu vain “VPN”:stä. (Ylläolevissa uusissa viesteissä se nyt näkyi jo että näitä VPN:nniä on erilaisia, joten homma hoidossa.)

Sinne oikeaan reitittimeen voi lisäksi asentaa VPN:nän joka ohjaa kaiken liikenteen tunnelissa toiseen lähiverkkoon (ja sieltä halutessaan ulkoverkkoon). Kuten vaikka yhteys työpaikalle. Tätäkään ei tarvitse tehdä siis välttämättä laitekohtaisella ratkaisulla vaan voi tehdä kahden reitittimen välille.

Tekoälyn yhteenveto kun tulee joka kerta nykyään jos googlen hakua käyttää, niin se on usein niin virheellinen ettei mitään rajaa. Viimeksi viikonloppuna se kertoi autooni hehkutulpan kiristysmomentin tuplaksi oikeaan nähden (Juuri sama moottori variantti ja silti päin seiniä vastaus). Tarkoittaa että tulppa olisi todennäköisesti mennyt poikki sillä arvolla kiristettäessä ja iso remontti tiedossa. Onneksi osasin epäillä ettei voi olla noin iso, mutta moni ei osaa...

Tekoälyllä voi tehdä yhteenvetoa, jos kirjoittaja on 100% kartalla asiasta. Usein sinne jää kuitenkin epäselvyyksiä jotka menee totuutena läpi, koska se tuottaa niin paljon tekstiä ja sillä tekoälyruokkii sitten itseään (ja toisia tekoölyjä), jolloin se tarjoaa samaa virhettä uudelleen ja uudelleen…

Itse asia tässä varmaan jo tuli selville, joten offtopicci omaltaosaltani riittää tähän :)

zoppendorf

Se, onko vastaus laadittu tekoälyn avulla, ei ratkaise sen paikkansapitävyyttä. Olennaista on osoittaa, mikä väitteissä on teknisesti väärin.

Reititin-VPN voi olla hyvä ratkaisu koko kotiverkolle, mutta se ei ole aina parempi kuin laitekohtainen VPN. Laitekohtainen ratkaisu suojaa vain halutun laitteen eikä aiheuta muille laitteille mahdollisia suoratoisto-, pankki- tai suorituskykyongelmia.

Myöskään virustorjunta, selauksensuoja ja VPN eivät korvaa toisiaan. Ne suojaavat eri asioita. VPN salaa laitteen ja VPN-palvelimen välisen liikenteen ja rajoittaa operaattorin näkyvyyttä liikenteen kohteisiin.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on edelleen tämä: jos VPN näkyy aktiivisena ja julkinen IP on VPN-palvelimen osoite, internetliikenne kulkee VPN-tunnelissa. Luotetun verkon asetus sallii vain paikallisverkon liikenteen tunnelin ohi.

Se nyt vaan paistaa läpi, kun se teksti ei ole ihmisen tuottamaa ja silloin siihen pitää suhtautua suuremmalla varauksella.

Esim. Tuo laitekohtainen ratkaisu on aika hassusti kerrottu. Jos miettii mille laitteille sen VPN voi asentaa, niin ne usein on juurikin ne jolla käytetään pankki tai suoratoistopalveluja.

Omassa lähiverkossa on 40-50 laitetta ja ehkä 5 voisi asentaa erikseen sen laitekohtainen VPN:nän. Eli käytännössä tietokoneet tai suoratoistolaitteet sisältää tuon mahdollisuuden ja silloin se kumoaa tuon tekstin.

Yksittäinen ja ainoa itsellä käytössä oleva VPN service on Rasperryssä joka hoitaa kotiautomaatiota (puhelin on tunnelin toisessa päässä, jolla pääsee ulkoverkosta käsiksi Raspiin). Eli kyllä, laitekohtainen on omassa verkkoympäristössä se parempi ratkaisu, mutta normaalisti juuri toisinpäin.

Tekoälyn käyttäminen tekstin jäsentelyssä ei itsessään tee vastauksesta epäluotettavaa, aivan kuten ihmisen kirjoittama teksti ei automaattisesti ole oikeassa. Olennaista on, ovatko väitteet teknisesti perusteltuja, lähteisiin tarkistettavissa ja korjattavissa, jos niissä havaitaan virhe. Pelkkä kirjoitustyyli tai epäily kirjoittamiseen käytetystä työkalusta ei osoita mitään yksittäistä väitettä vääräksi.

 Jos VPN:ää tarvitsevat juuri nuo viisi tietokonetta, puhelinta tai suoratoistolaitetta, laitekohtainen VPN voi olla tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Muiden 35–45 laitteen liikennettä ei silloin tarvitse ohjata kaupallisen VPN-palvelun kautta ilman erityistä syytä.

Reitittimeen asennettu VPN-asiakas on puolestaan järkevä, jos VPN-tunnelin kautta halutaan ohjata suuri osa kotiverkon internetliikenteestä tai myös sellaisia laitteita, joihin VPN-sovellusta ei voi asentaa. Kehittyneemmissä reitittimissä voidaan lisäksi määritellä laitekohtaisesti, mitkä laitteet käyttävät tunnelia ja mitkä eivät. Kyse ei siis ole siitä, että toinen ratkaisu olisi ”normaalisti” aina parempi, vaan käyttötarkoituksesta, reitittimen ominaisuuksista, suorituskyvystä ja siitä, mitkä laitteet tunnelia tarvitsevat.

Raspberry Pi -esimerkkisi on lisäksi eri VPN-käyttötapaus. Siinä Raspberry Pi tai reititin toimii VPN-palvelimena, jonka kautta puhelimella muodostetaan etäyhteys omaan kotiverkkoon. Tässä keskustelussa puhuttiin ensisijaisesti VPN-asiakkaasta, joka ohjaa internetliikenteen kaupallisen VPN-palvelimen kautta. Molempia kutsutaan VPN, mutta niiden tarkoitus ja liikenteen suunta ovat erilaiset.

Alkuperäinen tekninen johtopäätös säilyy: jos F-Securen VPN näkyy aktiivisena ja julkinen IP-osoite on VPN-palvelun osoite, internetliikenne kulkee VPN-tunnelin kautta. Kotiverkon merkitseminen luotetuksi sallii samalla suorat paikallisyhteydet, kuten RDP, pingin ja verkkotulostimet. Keskustelu siitä, asennetaanko VPN asiakkaaksi tietokoneeseen vai reitittimeen, ei muuta vastausta tähän alkuperäiseen kysymykseen.

Tekoälyä saa ja kannattaa arvioida kriittisesti, mutta kritiikin pitäisi kohdistua konkreettisiin asiavirheisiin. Tässä tapauksessa ”teksti kuulostaa tekoälyltä” ei vielä ole tekninen vasta-argumentti.

 

Senpä takia Raspin esimerkin kirjoitinkin, kun se on eri asia ja tässä puhuttu vain “VPN”:stä. (Ylläolevissa uusissa viesteissä se nyt näkyi jo että näitä VPN:nniä on erilaisia, joten homma hoidossa.)

Sinne oikeaan reitittimeen voi lisäksi asentaa VPN:nän joka ohjaa kaiken liikenteen tunnelissa toiseen lähiverkkoon (ja sieltä halutessaan ulkoverkkoon). Kuten vaikka yhteys työpaikalle. Tätäkään ei tarvitse tehdä siis välttämättä laitekohtaisella ratkaisulla vaan voi tehdä kahden reitittimen välille.

Tekoälyn yhteenveto kun tulee joka kerta nykyään jos googlen hakua käyttää, niin se on usein niin virheellinen ettei mitään rajaa. Viimeksi viikonloppuna se kertoi autooni hehkutulpan kiristysmomentin tuplaksi oikeaan nähden (Juuri sama moottori variantti ja silti päin seiniä vastaus). Tarkoittaa että tulppa olisi todennäköisesti mennyt poikki sillä arvolla kiristettäessä ja iso remontti tiedossa. Onneksi osasin epäillä ettei voi olla noin iso, mutta moni ei osaa...

Tekoälyllä voi tehdä yhteenvetoa, jos kirjoittaja on 100% kartalla asiasta. Usein sinne jää kuitenkin epäselvyyksiä jotka menee totuutena läpi, koska se tuottaa niin paljon tekstiä ja sillä tekoälyruokkii sitten itseään (ja toisia tekoölyjä), jolloin se tarjoaa samaa virhettä uudelleen ja uudelleen…

Itse asia tässä varmaan jo tuli selville, joten offtopicci omaltaosaltani riittää tähän :)

VPN voi tarkoittaa kaupallista VPN-palvelua, etäyhteyttä omaan kotiverkkoon, kahden verkon välistä tunnelia tai yritysyhteyttä. Siksi pelkkä sana VPN ilman käyttötarkoitusta jättää helposti tilaa väärinkäsityksille.

Tekoälyn vastauksiin pitää tietysti suhtautua kriittisesti, etenkin silloin, kun väärä tieto voi katkaista muutakin kuin keskustelun — esimerkiksi hehkutulpan. Sama kriittisyys kannattaa silti säilyttää myös ihmisten kirjoittamiin vastauksiin, sillä internetissä kiristysmomentit ja muut varmat tiedot tunnetusti lisääntyvät välillä sitä mukaa, kun niitä lainataan.

Oleellista on tarkistaa kriittiset tiedot luotettavasta lähteestä eikä arvioida väitteen paikkansapitävyyttä vain sen perusteella, kuulostaako kirjoittaja ihmiseltä, tekoälyltä vai erityisen itsevarmalta ihmiseltä.

Mutta itse VPN-asia lienee nyt tunneloitu molemmista päistä riittävän perusteellisesti. Päätetään yhteys hallitusti tähän

Zeppo Zoppendorf
Sokrates
  • Sokrates
  • July 27, 2026

Ihan vaan tiedoksi ​@zoppendorf ja ​@Älykääpiö , että yhteisössä voi ja on lupa lainata aiemmista viesteistä vain se kohta , jota haluaa kommentoida eikä ihan koko ketjua. Se helpottaa keskustelun seurausta. 😁

Korttelikuitu VDSL
    zoppendorf

    Ihan vaan tiedoksi ​@zoppendorf ja ​@Älykääpiö , että yhteisössä voi ja on lupa lainata aiemmista viesteistä vain se kohta , jota haluaa kommentoida eikä ihan koko ketjua. Se helpottaa keskustelun seurausta. 😁

    Kerron myös “kaverille” tästä mahdollisuudesta😀

    Zeppo Zoppendorf
    Ä
    Forum|alt.badge.img+6

    Ihan vaan tiedoksi ​@zoppendorf ja ​@Älykääpiö , että yhteisössä voi ja on lupa lainata aiemmista viesteistä vain se kohta , jota haluaa kommentoida eikä ihan koko ketjua. Se helpottaa keskustelun seurausta. 😁

    Kokeileppa puhelimella poistaa joku tietty kohta pitkästä viestistä :)

      Sokrates
      • Sokrates
      • July 27, 2026

      Ihan vaan tiedoksi ​@zoppendorf ja ​@Älykääpiö , että yhteisössä voi ja on lupa lainata aiemmista viesteistä vain se kohta , jota haluaa kommentoida eikä ihan koko ketjua. Se helpottaa keskustelun seurausta. 😁

      Kokeileppa puhelimella poistaa joku tietty kohta pitkästä viestistä :)

      Kieltämättä siinä on hiukan enemmän haastetta , mutta onnistuu ainakin Firefoxilla. Täytyy kyllä myöntää , että olen joskus itsekin laiskuuttani syyllistynyt samaan syntiin , josta teitä moitin. 😎

      Korttelikuitu VDSL

        Netin vianselvitys OmaElisassa

        OmaYhteisö-käyttöehdotAccessibility statement