Siltaavana olevan Arris TG2492S ethernet-porteista ei tosiaan tule IPv6-osoitteita. Missä vika?

Laittelin tästä kysymyksen eteenpäin. 🤔

Mahdollisuus kiinteään prefixiin olisi hieno juttu kotipalvelinten pitäjille.

Jos ei Arriksesi kojelaudalta löydy ipv6 osiosta merkintöjä että ipv6 lla on jo osoitteistot
http://192.168.0.1/router.html?lan_settingsv6

Kokeile laittaa NAT osiosta RoutedWithNAT asentoon.
Eli sillasta → reitittimeksi.

Niin ja tarkista myös palvelut.
3 ip asetusta pitää laittaa käynnistymään automaatille.

Voipi olla että nyt toimii Arriksellakin ipv6 protokolla.           🤗

Joku tuossa särähti. Mites ne käyttösäännöt menikään?

ELISAN SAUNALAHTI-LIITTYMÄT
KIINTEIDEN LAAJAKAISTAPALVELUIDEN ERITYISEHDOT
15.3.2017

Liikenteenhallintamenetelmiä ovat myös porttiestot

En tuosta ainakaan löydä kieltoa palvelimen ylläpidosta. Eri juttu tietysti, jos on malwarea koneella, Elisa voi pistää kytkennät poikki. Muistelen, joskus takavuosina oli rajoituksia palvelimille. Kaikkihan niitä ajeli! Itellä on/oli useampiakin.

Myöskään yleisissä kuluttajan tai laajakaistan sopimusehdoissa palvelimista ei ole mainintaa. Sallittua siis on.

Kiinteiden laajakaistapalveluiden palvelukuvaus
ELISAN ELISA NETTI KOTIIN JA SAUNALAHTI -LIITTYMÄT 1.5.2023

Laajakaistaliittymään kytketty laite saa määräajaksi käyttöönsä julkisen IP-osoitteen (ei IPv6 tukea).

Ahaa. :-)
No enpä olisi IPv6-osoitetta halunnutkaan.

IPv4-puolella dynaaminen osoite vaihtuu omassa 24/7 palvelimessa hyvin harvoin. Mikäli IPv6-puolella prefix muuttu samalla syklillä, en olisi kovin huolestunut.

IPv6 Elisan kiinteisiin laajakaistoihin hoh ho hoijaa.Romaniassakin tulee aikasemmin  IPv6 kun suomessa .Tätä keskustelua on jo 4 vuotta väänetty eikä  vieläkään toimi kiinteissä netti palveluissa  suomessa.Tämä vetää vertoja jo siihen soteuudistus jota 10 vuotta väänettiin.

Periaatteessa en ipv6 tarvitse kun vasta sitten kun nat muunnokset ja ipv4 loppuu ennemmin tarvitsen nopeampaa nettiä nyt on vdsl2 100M niin edes 300M ilman 5Gtä

Jos asut taloyhtiössä, tehkää tarjouspyyntö VDSL2 vaihtamisesta g.Fastiin. sillä irtoaa hyviisä olosuhteissa 1000M puhelinsisäverkosta.

Täytin aikanaan taloyhtiöl tarjouspyyntö lomakkeen. vielä mitään ainakaan minulle asti ole kuulunut. Oishan se ihan kiva herätä aamulla ja käydä postiluukulla jossa olisi Elisalta lähetetty kije nyt on G.fast mahdollisuus ilmoitus kirjeessä. Minulla on Tuo g.fast modeemi joten siltä osin valmiutta on.

No vuokralaiset ei noita päätöksiä tee🤣.Vaan hallitus tai vuokranantaja

Tiesin että taloyhtiöhallitus päättää asiasta. 

Tuosta kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluumme ja jättää vikailmoitus. 👍

Käskivät vain soittaa Omagurulle 👎 (asiakastyytyväisyys 0/5)

Parin Arriksen tehdasresetin jälkeen läppäri suoraan Ethernet-portissa toimii näin.

• Alkutilanne Arris siltaavana: läppäri saa vain julkisen IPv4-osoitteen
• Tehdasresetti oletusasetuksiin: läppäri saa IPv4-osoitteen 192.168.0.2 ja pari 2001:99a:-alkuista IPv6-osoitetta
• Paluu siltaavaksi: läppäri saa vain saman julkisen IPv4-osoitteen

Onko tuon Arriksen silta halvimmista kuluttajareitittimistä tuttu relayd-viritys, joka saa vain IPv4-liikenteen kulkemaan VLANien välillä?

Tuostapa en osaa sanoa. Olisiko muilla yhteisöläisillä paremmin tietoa kyseisestä asiasta? 🤔

No, kyllä minusta Elisan kuuluisi tietää minkälaisia laatikoita ovat myyneet. Asia olisi luultavasti korjattavissa softalla, mutta en pidä hengitystäni. Koittaisitteko kysyä Arrikselta mitä Elisan softaversio on syönyt?

Laittelin tästä kyselyä.

Siltauksen ja Reitityksen eroja sekä ominaisuuksia

Siltaus

- Modeemi sillataan, eli se yhdistää käytettävän laitteen suoraan internettiin kuljettamatta signaalia modeemin omien ohjelmistojen kautta

- Tietokone saa oman julkisen IP-osoitteen, eli se näkyy suoraan verkkoon muille käyttäjille

- IP osoitteiden määrä vaihtelee liittymittäin, eli jos käytettäviä laitteita on paljon ja tarkoitus olisi nämä kaikki laittaa sillattuna verkkoon, ei se välttämättä onnistu

Reititys

- Modeemi käyttää julkista IP:tä ja reitittää sen kautta sisäverkon laitteet internettiin

- Päätelaite ei ole suoraan yhteydessä verkkoon, vaan toimii osana sisäverkkoa joka on yhdistetty modeemin kautta internettiin

Plussat ja miinukset

Siltaus (bridged/bridging)

+ Porttiohjauksien kanssa ei ilmene ongelmaa

+ Laitteen etähallinta helppoa

+ DNS:n päivityksen voi automatisoida päätelaitteelta

+ Antaa teoreettisesti lisää nopeutta. Ei käytännössä

- Laite on suoraan verkossa eli välissä ei ole erillistä palomuuria

- Ei pääsyä sisäverkkoon

- Ei pääsyä modeemin/reitittimen paikallishallintaan

Reititys (routed/routing)

+ Sisäverkon laitteet voivat keskustella keskenään

+ Modeemin/reitittimen palomuuri tarjoaa suojan

+ IP osoitteet eivät lopu kesken

+ Modeemin/reitittimen paikallishallintaan pääsee

+ Ulkoverkosta yhden IP:n taakse ohjautuvia porttikutsuja voi reitittää eri laitteille

- Portteja joutuu käsin aukomaan

- Laitemallikohtaisesti voi olla ongelmana puhkoa palomuuriin tarvittavia reikiä etähallintaa varten

- Teoreettisesti voi hidastaa liikennettä, Ei ihmisen huomaavaa eroa nykylaitteilla

Kumpaa siis kannattaa käyttää?

Pääsääntöisesti itse suosittelen aina käyttämään reitittävää tilaa, sillä tämä helpottaa alati kasvavan laitteiston hallintaa sisäverkosta ja tarjoaa samalla tietoturvaa kun välissä on modeemin oma palomuuri suojaamassa tökeröimmiltä hyökkäys yrityksiltä. Modeemit ja reitittimet ovat nykyään pääsääntöisesti konfiguroitu reitittävään tilaan valmiiksi, eli peruskäyttäjälle käyttöönotto ja sisäverkon rakentaminen on tehty helpoksi. Esimerkiksi Chromecast ja vastaavat laitteet vaativat, että kytketty laite on osa samaa sisäverkkoa toimiakseen normaalisti (tähän löytyy edistyneemmille käyttäjille toki konstit kiertää tämä rajoitus).

Siltaavaa tilaa ei siis pääsääntöisesti ole enää tarve käyttää, ainoastaan silloin tästä on apua jos jokin internetiä käyttävä palvelu ei toimi toivotusti, eli on epäilys että modeemin palomuuri estää toiminnan. Tällöinkin on hyvä lähinnä vain testin ajaksi sillata laitteen portti, jolloin saa testattua onko palomuuri ongelmana vai jokin muu. Mikäli sillattuna kyseinen palvelu toimii normaalisti, kannattaa portti laittaa takaisin siltaavaksi ja etsiä portti mikä estyy reitittimen palomuurin vuoksi ja avata tämä käyttöön.

Siltausta voi harkita myös, mikäli käytössä on jokin verkkolaite jota on lähinnä vain ulkoverkosta tarkoitus käyttää (esimerkiksi Raspberry Pi:stä tehty verkkoasema). Tällöin kuitenkin tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota laitteen palomuurin ja tietoturvan toimintaan. Mikäli laitetta ei suojaa kunnolla, on se hyvin helppo kohde hyökkäyksille.

Laittakaa Arris TG2492S RoutedWithNAT asentoon ja säätäkää ip palveluja hieman niin saatte ipv6 protokollankin käyttöön. Ei ole vaikeaa.

Ks. edellinen viestini jossa selostus oikein kuvien kanssa. 😙

Sieltä tuli kattavasti infoa siltauksesta ja reitityksestä @PhWeb ! 👍

En tiedä sitten onko tässä @gekker llä käytössä Arris vain siltana ja sen perässä toinen reititin tai mesh-laitteita. 

http://192.168.0.1/?lan_settings tuolta osiolta ruuvaile Bridged → RoutedWithNAT

TV: PH. Tietoliikennetekniikan Insinööri, Sähköteknikko

Eipä ole @gegger in muista laitteista tietoa.

Mesh lähiverkko ja NAS laitteisto toimivat ainakin RoutedWithNAT tilassa koska Arriksen LAN portit ovat käytössä ja toiminnassa

Siltana olevan modeemin taakse tarvitsee reitittimen, joka osaa DHCPv6-PD. Sitten voi vaikka SLAACilla jakaa eteenpäin niitä IPv6-osotteita. Kokeile sillatun modeemin takana olevalla laitteella kytkeä DHCPv6 päälle, SLAAC ei toimi mikäli sinulla ei ole välissä reititintä asiaa hoitamassa.

Fritzbox pfsense combo toimii itsellä hyvin. Fritzbox on sillattuna ja pfsense jakelee /64 prefixillä osoitteet eteenpäin kahdeksaan eri aliverkkoon (LAN, VPN, TV, Playstation, Kamera, IoT, Kytkinhallinta ja Vieras) On toiminut hyvin ja tuo hieman lisää tietoturvaa vanhaan yhteen aliverkkoon nähden.

Mikä tahansa laite siltana + edgerouter on toiminut mallikkaasti myös. Myös nykyisen yhteyden kanssa, jossa saa vain yhden /64 prefixin. Isot pojat sanovat ettei /64 muka onnistu reitittämään eteenpäin. Tulipa todistettua jälleen kerran väitteet vääräksi. Hyvin skulaa (myös) SLAAC.

2010 vaiheilla käytin myös fritzboxia ja sehän oli hyvin säädettävä + kantava peli. On tallessa 🤙 ja toimiva, tietysti.

Slaac = Stateless Address Autoconfiguration

Mekanismi, jonka avulla jokainen verkon isäntä voi määrittää automaattisesti yksilöllisen IPv6-osoitteen ilman, että mikään laite seuraa, mikä osoite millekin solmulle on määritetty.

Nykyisessä RFC 4862: ssa määritellyssä toteutuksessaan SLAAC ei tarjoa DNS-palvelinosoitteita isännille, ja siksi sitä ei tällä hetkellä oteta laajalti käyttöön.

Stateles: Järjestelmä tai protokolla joka ei pidä pysyvää tilaa tapahtumien välillä.

Lähteitä mm.

http://www.sivustot.net/e/tiedonsiirto.html

IPv6:n tilattoman osoitteen automaattinen määritys (SLAAC) | NetworkAcademy.io