IPv6 Elisan kiinteisiin laajakaistoihin

Valitettavasti ei ole aiheeseen liittyen mitään uutta kerrottavaa tällä hetkellä. :/

Myöntäkää jo, että kiinteisiin ei panosteta, vaan satsaukset on kohdennettu 5G-verkkoihin. Myyntipalvelunne myönsi jo :)

Onhan tämä nyt ihan silkkaa pelleilyä näiden kiinteiden yhteyksien ja IPv6:n kanssa. 

Voimassa oleva Elisan kiinteiden laajakaistapalveluiden palvelukuvaus sanoo “Laajakaistaliittymään kytketty laite saa määräajaksi käyttöönsä julkisen IP-osoitteen (ei IPv6 tukea). IP-osoitteita saa samanaikaisesti käyttöön enintään 5 kpl laajakaistaliittymää kohden. Palvelu on suunniteltu ja mitoitettu kotikäyttöä varten.”

Tuo oli ehkä ihan hyvä kuvaus vielä 15 vuotta sitten, mutta nykyaikana viisi IPv4-osoitetta on täysi vitsi. Käytännössä kukaan ei tule toimeen tuolla määrällä (pikaisesti laskien tässä taloudessa tarvitaan vähintään 17 IP-osoitetta), joten reititin on pakko määritellä reitittäväksi ja käytettävä NAT:ia. Mutta selitäpä sitten lapsille miksi eivät voi pelata yhdessä Nintendo Onlinessa, kun peliserveri sallii vain yhden pelaajan/IP-osoite… IPv6 olisi elegantti ratkaisu, mutta mobiililaajakaista ei ole tällä alueella vaihtoehto nopeuksien ollessa kaikilla operaattoreilla keskimäärin 0,5–2 Mbps.

IPv6-osaamista Elisalla on kyllä ollut, kun vuonna 1998 silloinen työpaikkani HPY Research Center muuttui Elisa Research Centeriksi ja kytkeytyi IPv6 backboneen. Siis 22 vuotta sitten! Ilmeisesti kaikki ovat saaneet kenkää sen jälkeen. Oraakkelin ennustus vuodesta 2039 näyttää tässä valossa ennenaikaiselta.

Mietin täs et pitäskö tästä ilmoittaa ihan KKV:n suuntaan tästä operaattoreiden ja varsinkin Elisan välinpitämättömyydestä meitä kiinteän verkon asiakkaita kohtaan?

Tosta pitäs tehdä operaattoreille velvollisuus et niiden pitäs ylläpitää ja kehittää myös kiinteitä verkkoja eikä pelkästään mobiiliverkkoja.

Elisan myyjä totesi hyvin selvästi, että painopiste on siirtymässä ainakin kaapelimodeemiyhteyksistä kohti 5G yhteyksiä, koska kaapeliyhteyksien ylläpito on liian kallista. Eli ainakaan kaapelimodeemiyhteyksiin on aivan turha odottaa enää mitään kehitystä tai parannusta.

@taukopartio, montako Nintendoa teillä oikein on yhteensä?

Kyllähän Elisan IPv4-liittymälläkin saa viisi Nintendoa verkkoon.

Jaa lähiverkkosi kahteen osaan. Yhden osan kytket sillattuun modeemiin tai Ethernet-liittymässä kytkimeen. Tähän verkkoon kytketään neljä pelikonsolia.

Toisen osan otat modeemin reititetystä liittimestä tai erillisestä reitittimestä, joka on ensimmäisen ja toisen verkkosi välissä.

Toiseen verkkoon kytket vielä yhden pelikonsolin ja loput 12 laitetta.

Jos pelikonsoleita on enemmän kuin viisi, vasta sitten olet vaikeuksissa. Tällöinkin voit kiertää ongelmaa hankkimalla vpn-yhteyksiä julkisilla ip-osoitteilla ja laittamalla kuudennen pelikonsolin vpn-reitittimen taakse.

Mutta tottahan se on, ettei tällainen virittely ole mistään kotoisin.

Tässä on kyllä jonkin sortin väärinymmärrystä pakko olla mukana. Oletan myyjän tarkoittaneen “puhelinkaapelimodeemeita” eli ADSL-yhteyksiä. Kaapelimodeemitekniikkaan panostetaan nyt ja tulevaisuudessakin.

Ei ole mukana mitään väärinymmärrystä, puhe oli nimenomaan kaapelilaajakaistasta. On kuulemma kallista lisätä kapasiteettia. En myöskään ole nähnyt mitään kehitystä kaapelilaajakaistassa, hyvä 4G yhteys tarjoaa paremman uploadin kuin kaapeli. 

On tietysti mahdollista, että Elisan edustaja valehteli minulle. Sehän nyt ei olisi mitenkään uutta Elisalla.

Ja omaElisa kauppaa heti etusivulla 600M 5G yhteyttä, vaikka se ei edes osoitteessani toimi.

Ainakin minun kotipaikkakunnallani on Elisan aluejohtajan mukaan yhä useammalla mahdollisuus saada gigan kaapelimodeemiliittymiä lähitulevaisuudessa. Luin tämän maakuntalehdestä.  Jutun mukaan Elisa rakentaa uuden maston ja samalla lisää myös kiinteän verkon kapasitteettia. 

Liittymän mukana tullut Zyxelin reititin vetää itsensä säännöllisesti jojoon, ilmeisesti konffikseni on sille liikaa. Hommasin tilalle Asusksen reitittimen, mutta sillä ei voi (ainakaan vakiofirmiksellä) jakaa osaa porteista toimimaan sillattuna ja osaa reititettynä. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että osaan IPv4/IPv6/SS7-verkot paremmin kuin omat taskuni ja voin reitittää kaiken liikenteeni suoraan tuosta Asuksesta Funetin runkoverkkoon käyttäen Elisan piuhaa vain kuljetuskerroksena, joten varsinaisesti Elisan saamattomuus/osaamattomuus/kädettömyys/silkka veemäisyys ei haittaa. Kuten sanotkin, niin ei tällainen virittely ole yhtään mistään kotoisin. Siksi tämä onkin periaatteellinen kysymys, sillä Elisa olisi voinut tehdä asiat oikein jo kaksikymmentä vuotta. 5G ei tule ikinä korvaamaan kiinteitä yhteyksiä kokonaan, joten olisi kohtuullista yritysjohtamista kiinnittää niihinkin vähän huomiota. Mutta ei. Asiakkaat ei kiinnosta.

Näinhän se yleensä on, joten tällaisen verkon rakentamiseen tarvitaan useampi kuin yksi laite.

Vaikka Elisan toimittama reititin ei jaksa toimia reitittimenä, se saattaa kuitenkin jaksaa sillan tehtävän. Siltaa koko laite, käännä dhcp-palvelin pois päältä ja kytke internet-yhteys Elisan purkkiin. Adsl ja vdsl2 dsl-liittimeen kuten normaalistikin, mutta Ethernet tavanomaisesta kytkennästä poiketen lan-liittimeen.

Nintendot kytketään Elisan purkkiin joko lan-liittimiin tai langattoman lähiverkon yli. Asus kytketään wan-portistaan yhteen Elisan purkin lan-liittimeen.

Mikäli sinulla on adsl- tai vdsl2-liittymä, on tosin mahdollista, ettei Elisan modeemi kerta kaikkiaan taivu tarjoamaan langatonta lähiverkkoa sillattuna. Jos Nintendoja käytetään langattomasti, tarvitset tällöin yhteensä kolme purkkia: sillatun adsl&vdsl2-modeemin, yhden langattoman tukiaseman reitittävässä tilassa ja toisen langattoman tukiaseman tukiasema, AP, access point, tilassa.

Uusia laitteita ei välttämättä tarvitse hankkia, vanhan adsl- tai kaapelimodeemin saa viriteltyä pelkäksi langattomaksi tukiasemaksi kääntämällä niistä dhcp-palvelimen pois päältä.

Pohjanmaan alueella hehkutetaan 5G-yhteyksiä, gigaisista kamoyhteyksistä ei ole uutisoitu. 

Lainaus Ilkka-Pohjalaisen uutisesta 23.04.2020:

Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki sanoo, että yhtiön strategia pohjalaismaakunnissa on aluksi laajentaa Vaasan ja Seinäjoen jo olemassa olevien 5G-verkkojen toiminta-aluetta.

- Tarkoitus on lisätä paikkakuntien määrää, mutta tällä hetkellä pääfokus on Vaasan ja Seinäjoen verkoissa.

Mielestäni näin yleisesti ottaen on huono asia että langattomia liittymiä hehkutetaan ja tuputetaan asiakkaille myös koteihin kun kiinteät liittymät ovat kuitenkin loppupeleissä vakaampia ja nopeampia. Kyllähän tuo IPv6-tuki pitäisi ehdottomasti kiinteisiinkin liittymiin saada.

“– Lisäämme tukiasemia verkkomme katvealueisiin ja kasvatamme kapasiteettia, sillä mobiilikäyttö on lisääntynyt ja kuluttajat haluavat nopeita yhteyksiä ja sujuvuutta. Samalla kiinteän verkon vahvistaminen antaa yhä useammalle myös mahdollisuuden hankkia jopa gigan nopeuden tarjoavan kuitu- tai kaapelimodeemiyhteyden, kertoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm .” Ilkka-Pohjalainen 7.5.2020

Ei ole tähänkään kuulunu mitään uutta?

Ei näytä eikä kuulosta kuuluvan. Itse kyllästyin odottelemaan jälleen kerran, tällä kertaa kokeilen anycast 6to4-tunnelointia. Toimii kohtuudella, tarjoten IPv6-reitin ulos jos IPv4 ei tavoita kohdetta, mutta tuollaista tunnelia ei normaalissa nykyaikaisessa järjestelmässä preferoida ohi IPv4 mikä on tavallaan hyvä tässä maailman ajassa, jossa IPv6 näyttää jumittelevan ainakin Suomessa turhankin usein useisiin suuntiin.

Onneksi Elisan 1Gbit/s ethernet-kuitu-liittymässä ei vaihdu IP kuin joskus ja jouluna, ei edes joka vuosi, vaan lähinnä jonkin vikatilan yhteydessä. Täten nämä kiinteille IPv4-numeroille suunnitellut tunkkaukset eivät tuota suurta tuskaa tiuhaan tahtiin.

Eiköhän tässä keskustelussa tullut useimmille selväksi, että toinen osapuoli keskustelussanne ei kaipaa pätemistä, vaan toimivia natiivijärjestelmiä kaiken sortin virittelytarpeiden sijaan. Kuten allekirjoittanutkin. Mulla on kotonani moneen suuntaan tunneliyhteyksiä ja ties vaikka mitä viritystä ja reitittimenä on operaattoritason pilvireititin, mutta silti Elisan kuituyhteys ei taivu kaikkiin tarpeisiin järkevällä tavalla, mikä on yksinkertaisesti typerää.

Yrittäkää nyt saada ipv6 toimimaan. 6rd:llä, jos ei muuten onnistu. Tarvitsen sitä etätöitä varten.

Onko mitään uutta tähän?

Moi! Vielä ei tarkempaa tietoa tuosta toteutuksesta ole. Ilmoittelemme tähän ketjuun heti kun konkretiaa saamme ajankohdasta.

Kun kerran muuten ei tule selväksi, että IPv6:tta tarvitaan, niin totean sitten minäkin tarvitsevani sitä ASAP. Ja kunnon kiinteällä verkkoblokilla, jonka voin aliverkottaa. Minullakin on useampia languattomia tukiasemia, kun yhden kuuluvuus ei riitä koko kämppään, ja jokaiselle niistä pitää delegoida taakse vähintään /64 ja itse purkit kaipaavat siis isompaa verkkoa eli /56:sta toimiakseen muuten kuin siltana. Suositus olisi siis vähintään se pysyvä kiinteä /48 per liittymä.

IPv6:tta on odoteltu jo n. 25 vuotta ja pian 300 kertaa kuuta nousevaa. Kuu on kyllä noussut säännöllisesti, mutta Elisan IPv6 ei ole vielä nostanut päätään kiinteillä yhteyksillä.

Pitipä oikein tulla tutkimaan tilanne, kun ihmettelin kuidun perässä oleva reititin ei saanut ipv6 osoitetta, mutta pakko kai se on uskoa että sekä Suomessa että Elisalla ollaan vielä näin takapajuisia. Töihin, olkaa hyvät. 

Sama juttu kuin maskien kanssa, suomessa kukaan ei kuuntele suosituksia, ainoastaan kun käsketään niin totellaan.

Tuostakin pitäisi alkaa jo sakottaman, jos palveluntarjoaja ei edes 10 vuoden sisällä suosituksesta saa toteutettua ipv6, niin pitäisi lätkäistä jo 100 000€ sakot ja joka viikko 10 tonnia lisää, kunnes saadaan ne toimimaan.

Kun on taloyhtiökaista, niin ei pysty edes vaihtamaan DNA:lle, prk...

Ainoa tilanne, jossa et teknisesti pysty vaihtamaan  on se että netti on toteutettu kaapelimodeemilla. Operaattorit vuokraavat kyllä DSL ja ETH-portteja toisilleen.

Netti on toteutettu VDSL:lla, mutta talossa on Elisan kaapeli tv, joten DNA tarjoa ainoastaan mokkulayhteyksiä tähän taloyhtiöön.

Tuskin kannattaa tehdä aliverkkoa jokaiselle tukiasemalle. Siitähän seuraa vain se, että ip-osoite vaihtuu turhaan, kun asiakaslaite roamaa tukiasemasta toiseen. Siltaamalla parempi.