Vastattu

5G "Kuuluvuuden" laajennus-aikataulu



Näytä ensimmäinen kirjoitus

Tämä keskustelu on suljettu, eikä tätä voi kommentoida.

Kokeile löytyisikö samasta aiheesta toinen tai uudempi keskustelu.
Jos keskustelua tai vastausta ei löytynyt, aloita uusi keskustelu.

HAE KESKUSTELUISTA

101 kommenttia

Käyttäjätaso 2
Kunniamerkki +4

Niin, mistähän tuo kaupunkitarina on tullut, että 26 gigahertsin taajuuksilla kantama olisi vain parisataa metriä. Satelliittitelevisiokäytössä sillä taajuudella kumminkin läpäistään koko ilmakehä. Näköyhteys ja suunta-antenni toki ovat pakollisia, eli käyttö on rajattu vain kiinteisiin asennuksiin. Sama kylläkin pätee myös kaapelimodeemiin.

Kyllä se tarina on kotoisin ihan viranomaisten ja operaattoreiden suunnitelmista , joissa on lähdetty ns. mikrosolu-ajatuksesta ja yksittäisen solun tehot on rajattu sen mukaan.

Kyllähän gigahertsitaajuuksilla toki voidaan päästä suuriinkin etäisyyksiin , mutta tarvitaan niin paljon tehoja , että silloin puhutaan pikemminkin tutkatehoista tai mikroaaltouuneista eikä sellaisia voi oikein vapaasti säteilevinä tuoda ihmisten nurkkiin.

Satellitti tv lähettää sellaisilla tehoilla , tosin kaukaa avaruudesta , ettei se aiheuta vaaraa  ja liikenne on yksisuuntaista. Tietoliikennesysteemi on kaksisuuntainen ja jos tukiasema on kaukana , niin päätelaitteiden lähetystehojen pitää olla suuret noilla suurilla taajuuksilla. Se on terveysriski.


Vaikea sanoa päätelaitteiden lähetystehoista mitään. Mutta koska tyypillisessä kuluttajakäytössä liikenne tulee pääsääntöisesti verkosta päin, niin ei välttämättä ole niin suuri ongelma, jos millimetriaaltoja käytetään pelkästään vastaanottoon ja lähetys hoidetaan sitten matalammilla taajuuksilla.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Satelliittitelevisiokäytössä sillä taajuudella kumminkin läpäistään koko ilmakehä.

Ja antennit ovat sitä myöden halkaisijaltaan yleensä puolesta kolmeen metriä. Sanoisin, että jokseenkin epäkäytännöllisiä kännyköihin.

Lisäksi tehot on pakko pitää pieninä, jos verkkoon halutaan kapasiteettia suuria nopeuksia varten.

Voihan 5G:tä tietysti yrittää paahtaa useilla kilowateilla, mutta sitten yksittäiselle käyttäjälle ei irtoa nopeutta LTE:tä enempää.

Käyttäjätaso 7

Vaikea sanoa päätelaitteiden lähetystehoista mitään. Mutta koska tyypillisessä kuluttajakäytössä liikenne tulee pääsääntöisesti verkosta päin, niin ei välttämättä ole niin suuri ongelma, jos millimetriaaltoja käytetään pelkästään vastaanottoon ja lähetys hoidetaan sitten matalammilla taajuuksilla.

Kaipa se eri kaistojen käyttö vastaanottoon ja lähetykseen olisi teoriassa mahdollista. Taitaa vain olla standardeissa niin , että downlink ja uplink ovat samalla kaistalla.

https://en.wikipedia.org/wiki/5G_NR_frequency_bands

Eiköhän tähänkin tule valaistusta viimeistään silloin , kun ensimmäiset 26 GHz tukiasemat saadaan käyttöön.

Käyttäjätaso 2
Kunniamerkki +4

Satelliittitelevisiokäytössä sillä taajuudella kumminkin läpäistään koko ilmakehä.

Ja antennit ovat sitä myöden halkaisijaltaan yleensä puolesta kolmeen metriä. Sanoisin, että jokseenkin epäkäytännöllisiä kännyköihin.

Lisäksi tehot on pakko pitää pieninä, jos verkkoon halutaan kapasiteettia suuria nopeuksia varten.

Voihan 5G:tä tietysti yrittää paahtaa useilla kilowateilla, mutta sitten yksittäiselle käyttäjälle ei irtoa nopeutta LTE:tä enempää.

Niin, tässähän ei nyt ollut kännyköistä puhe, vaan kotilaajakaistoista. Kaapelimodeemikin on aika epäkäytännöllinen kännykkään…

Minulle ei tuo lähetystehon suhde suorituskykyyn oikein aukea. Mutta mitä paremmat antennit on vastaanottopäässä, niin sitä vähemmän lähetystehoa tarvitaan tukiaseman puolella. Kiinteissä langattomissa sovelluksissa ei välttämättä kannata asettaa tavoitteeksi sitä, että yhteys toimii sisätiloissa pikkuantennilla.

Käyttäjätaso 7

Minulle ei tuo lähetystehon suhde suorituskykyyn oikein aukea. Mutta mitä paremmat antennit on vastaanottopäässä, niin sitä vähemmän lähetystehoa tarvitaan tukiaseman puolella. Kiinteissä langattomissa sovelluksissa ei välttämättä kannata asettaa tavoitteeksi sitä, että yhteys toimii sisätiloissa pikkuantennilla.

Mitä korkeampi taajuus sitä enemmän tehoa tarvitaan saman etäisyyden saavuttamiseen. Jos puhutaan vain ns. FWA-liittymistä , joilla korvataan jokin kiinteä , niin silloin toki asikkaalla voi olla tarkkaan suuntaava lautasantenni , mutta tukiasemat ovat vähemmän suuntaavia eikä siellä jokaiselle yksittäiselle asiakkaalle voi olla omaa antennia. Siis antennitekniikalla asia ei ratkea.

Toisekseen kyllä se uusi kaista on tarkoitettu myös muille kuin FWA-laitteille tulevaisuudessa.

Käyttäjätaso 2
Kunniamerkki +4

Minulle ei tuo lähetystehon suhde suorituskykyyn oikein aukea. Mutta mitä paremmat antennit on vastaanottopäässä, niin sitä vähemmän lähetystehoa tarvitaan tukiaseman puolella. Kiinteissä langattomissa sovelluksissa ei välttämättä kannata asettaa tavoitteeksi sitä, että yhteys toimii sisätiloissa pikkuantennilla.

Mitä korkeampi taajuus sitä enemmän tehoa tarvitaan saman etäisyyden saavuttamiseen. Jos puhutaan vain ns. FWA-liittymistä , joilla korvataan jokin kiinteä , niin silloin toki asikkaalla voi olla tarkkaan suuntaava peiliantenni , mutta tukiasemat ovat vähemmän suuntaavia eikä siellä jokaiselle yksittäiselle asiakkaalle voi olla omaa antennia. Siis antennitekniikalla asia ei ratkea.

Toisekseen kyllä se uusi kaista on tarkoitettu myös muille kuin FWA-laitteille tulevaisuudessa.

Juu, olen lähinnä sellaista ajatellut, että jos sitä taajuusaluetta käytettäisiin keskustojen ulkopuolella FWA-käytössä ja keskustoissa sitten toteutettaisiin niiden mikrosolujen avulla isommat kenttävoimakkuudet, jolloin myös mobiilikäyttäjät voisivat hyödyntää millimetriaaltoja. Tiedä sitten, sallivatko lupaehdot tällaisen.

Käyttäjätaso 7

Juu, olen lähinnä sellaista ajatellut, että jos sitä taajuusaluetta käytettäisiin keskustojen ulkopuolella FWA-käytössä ja keskustoissa sitten toteutettaisiin niiden mikrosolujen avulla isommat kenttävoimakkuudet, jolloin myös mobiilikäyttäjät voisivat hyödyntää millimetriaaltoja. Tiedä sitten, sallivatko lupaehdot tällaisen.

Sanopa se.

Kun toistaiseksi yhtään toimivaa 26 GHz tukiasemaa ei ole , niin ei tiedä mitä tulevaisuus tuo.

Jos 5G-standardeja ja viranomaisten sekä operaattoreiden kommentteja on tutkaillut , niin nuo korkeimmat taajuudet tulevat kyllä taajamiin ja haja-asutusalueilla käytetään matalampia taajuuksia , koska ei kenelläkään ole varaa rakentaa mikrosoluja koko maa tayteen.

5G-standardi tuntee myös sellaisen ominaisuuden , että päätelaite voi olla yhteydessä samanaikaisesti useampaan tukiasemaan sen lisäksi , että käyttää CA:ta. Tosin se edellyttää puhdasta 5G SA:ta ja 5G NSA:lla se ei ole mahdollista.

Niilläkin konsteilla päästään jo gigabittinopeuksiin nykyisillä kaistoilla.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Mitä suurempi lähetysteho, sitä suurempi solukoko. Kaikki jakavat solussa saman kapasiteetin.

Suunta-antenneja käytettäessä muutaman kymmenen Watin teholla saisit varmaan katettua koko kaupungin, mutta sitten koko kaupungissa on vain yhden solun verran kapasitettia. 1 Gbit/s solulla tästä jäisi jopa alle 1 Mbit/s per asukas.

Mutta kun pudotat lähetystehon milliwatteihin ja laitat tukiaseman muutaman lyhtypylvään välein, saat luotua kaupunkiin tuhansia soluja. Tällöin verkon kokonaiskapasiteetti nousee Terabitteihin/s ja asukkaille voi jopa syntyä pieni mahdolisuus saada silloin tällöin 1 Gbit/s siirtonopeuksia tästä pienisoluisesta verkosta.

Käyttäjätaso 7

Mutta kun pudotat lähetystehon milliwatteihin ja laitat tukiaseman muutaman lyhtypylvään välein, saat luotua kaupunkiin tuhansia soluja. Tällöin verkon kokonaiskapasiteetti nousee Terabitteihin/s ja asukkaille voi jopa syntyä pieni mahdolisuus saada silloin tällöin 1 Gbit/s siirtonopeuksia tästä pienisoluisesta verkosta.

 

Juurikin näin.

Eihän se perustotuus , että mobiiliverkko on jaettua kaistaa , ole mihinkään muuttunut. Niitä gigabittinopeuksia saadaan vain ja ainoastaan , jos operaattorit rakentavat riittävästi kapasiteettia.

Luulenpa vaan , että sitä ei hevin tapahdu ja yksittäisen asiakkaan saama nopeus tulee aina jäämään lupauksista reilusti. No noissa FWA-liittymissä voi viipaloinnilla saada jonkun takuukaistan , mutta sekään ei ole gigabittejä.

Käyttäjätaso 2
Kunniamerkki +4

Kuinkahan iso se tehontarve pitkän kantaman näköyhteyslinkeissä millimetriaalloilla sitten mahtaa olla? Tv-satelliittien kokonaissähköteho on nykyisin kymmenen kilowatin luokkaa, mutta se keilahan on hajautettu usein jopa mantereenlaajuiseksi.

Käyttäjätaso 7

Kuinkahan iso se tehontarve pitkän kantaman näköyhteyslinkeissä millimetriaalloilla sitten mahtaa olla? Tv-satelliittien kokonaissähköteho on nykyisin kymmenen kilowatin luokkaa, mutta se keilahan on hajautettu usein jopa mantereenlaajuiseksi.


Vaikea sanoa täsmällisesti , mutta suurempi se on joka tapauksessa nykyisiin päätelaitteisiin verrattuna. Aikanaan , kun sellaisia laitteita tulee markkinoille , jos tulee, sekin selvinnee.

No kaiken kaikkiaan tuo on vain pieni yksityiskohta , joka koskee yhtä yhteystyyppiä eikä se ratkaise 5G-verkon nopeus- ja kapasiteettivaatimuksia.

Yhden tukiaseman kapasiteetti on aina rajallinen. Vain rakentamalla tietylle alueelle riittävä määrä tukiasemia voidaan suurelle asiakasmäärälle taata riittävät nopeudet. Siitä seuraa , kuten edellä on jo todettu , että solukokoa on pienennettävä , että tukiasemat eivät häiritse toisiaan.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

Vaikea sanoa päätelaitteiden lähetystehoista mitään. Mutta koska tyypillisessä kuluttajakäytössä liikenne tulee pääsääntöisesti verkosta päin, niin ei välttämättä ole niin suuri ongelma, jos millimetriaaltoja käytetään pelkästään vastaanottoon ja lähetys hoidetaan sitten matalammilla taajuuksilla.

Kaipa se eri kaistojen käyttö vastaanottoon ja lähetykseen olisi teoriassa mahdollista. Taitaa vain olla standardeissa niin , että downlink ja uplink ovat samalla kaistalla.

https://en.wikipedia.org/wiki/5G_NR_frequency_bands

Eiköhän tähänkin tule valaistusta viimeistään silloin , kun ensimmäiset 26 GHz tukiasemat saadaan käyttöön.

5G:ssä voidaan käyttää upload-kaistaan eri vaihtoehtoja:

  • 5G FDD UL (eli lataus- ja lähetyskaistat ovat eri taajuuksilla, kuten tyypillisemmin 4G - tällä hetkellä harvainainen, yleistynee varmaan vasta SA:n myötä)
  • 5G TDD UL (esim. n78 3.5GHz tai tulevaisuudessa Suomen mmwave n257 28 GHz) 
  • 4G FDD (joissakin tapauksissa myös TDD) UL eli nykyisillä 4G-taajuuksilla

Upload voi toimia myös näiden yhdistelmällä eli EN-DC UL, esim. 5G TDD + 4G FDD uploadina. Esim. Huawei P40 Pro 5G tukee tätä, Elisan kulmassa on nähty yli 160 Mbps upload nopeuksia tällä kombolla.

Upload-tapa valitaan sen mukaan mitkä vallitsevat signaaliolosuhteet ovat ja miten laite ja verkko tukevat eri yhdistelmiä.

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

Nokia testaili Elisan 5G mmwavea Talissa, Helsingissä ja nopeudet olivat ihan mielenkiintoiset:

 

 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

Muisti vähän petti, se olikin Huawei Mate 20 X 5G puhelin, jossa uppi todella kova Elisan Kulmassa. Noh eiköhän tolla P40 Prollakin pääsisi aika kovaan suorituskykyyn.

Käyttäjätaso 7

Tässä vähän lisätietoa tulevasta 26 GHz 5G-huutokaupasta.

https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000006520491.html

Ja tässä yksi poiminta artikkelista.

Korkeat 5g-taajuudet mahdollistavat merkittävästi nykyistä suuremmat nopeudet, mutta ne vaativat huomattavasti nykyistä suuremman tukiasematiheyden. Niistä saadaan merkittävin hyöty kaupunkiolosuhteissa, kun tukiasemaan on näköyhteys. Nykyiset 5g-tukiasemat on rakennettu pääsääntöisesti 4g-tukiasemien yhteyteen.

Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki +5

Elisa päivitti näköjään 5G-kuuluvuusalueita kuuluvuuskartassa. Nyt näkyy uusina esim. Kemin, Iisalmen, Kempeleen, Salon ja Orimattilan kuuluvuusalueet.

Käyttäjätaso 7

Elisa päivitti näköjään 5G-kuuluvuusalueita kuuluvuuskartassa. Nyt näkyy uusina esim. Kemin, Iisalmen, Kempeleen, Salon ja Orimattilan kuuluvuusalueet.


Pikku hiljaa asiat etenee.

No liittymämyynnissä Elisa on luokitellut 300M tai nopeammat “5G gategoriaan” ja enpä vielä alkaisi 5G:tä hankkimaan. Ensin pitäisi 5G-peiton olla edes samalla tasolla kuin 4G 300M on nyt ja laitteiden hintojenkin pitäisi laskea reilusti.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

Elisa päivitti näköjään 5G-kuuluvuusalueita kuuluvuuskartassa. Nyt näkyy uusina esim. Kemin, Iisalmen, Kempeleen, Salon ja Orimattilan kuuluvuusalueet.


Pikku hiljaa asiat etenee.

No liittymämyynnissä Elisa on luokitellut 300M tai nopeammat “5G gategoriaan” ja enpä vielä alkaisi 5G:tä hankkimaan. Ensin pitäisi 5G-peiton olla edes samalla tasolla kuin 4G 300M on nyt ja laitteiden hintojenkin pitäisi laskea reilusti.

 

Sinällään tuon 300M 5G-liittymän voi ihan hyvin hankkia, vaikka asuisikin vain 4G-alueella, kunhan muuten tukiasemassa on paljon taajuuksia (=kapasiteettia) ja asuu optimaalisessa paikassa tukiasemaan nähden jolloin kovempia nopeuksia pääsee hyödyntämään. Toki matkapuhelimessa sitten 5G:tä voi hyödyntää kun siirtyy sellaiselle alueella, jossa 5G:tä on vaikkei sitä kotoa vielä löytyisikään. Näyttää siltä tosiaan, että 5G-peitto laajenee tänä vuonna kovaa vauhtia Elisalla ja uusia kaupunkeja tulee jatkuvasti. Tämä on hieno homma ottaen huomioon, että 5G-verkkoja on ollut käytössä vasta noin vuoden verran.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +15

Elisa päivitti näköjään 5G-kuuluvuusalueita kuuluvuuskartassa. Nyt näkyy uusina esim. Kemin, Iisalmen, Kempeleen, Salon ja Orimattilan kuuluvuusalueet.


Pikku hiljaa asiat etenee.

No liittymämyynnissä Elisa on luokitellut 300M tai nopeammat “5G gategoriaan” ja enpä vielä alkaisi 5G:tä hankkimaan. Ensin pitäisi 5G-peiton olla edes samalla tasolla kuin 4G 300M on nyt ja laitteiden hintojenkin pitäisi laskea reilusti.

Jep, mutta esimerkiksi Orimattilassa peitto kartan mukaan on, mutta todellisuudessa sitä ei ole. Puhelin toki ilmoittaa 5G-symbolia, mutta 5G-signaalia ei ainoasta tukiasemasta (Vesitorni) tule. Puhelimesta pitää laittaa myös 5G pois päältä, sillä muuten, laiteohjelmiston ja verkon bugisuuden vuoksi, kaikki nopeudet romahtavat.

Käyttäjätaso 3
Kunniamerkki +5

Elisa päivitti näköjään 5G-kuuluvuusalueita kuuluvuuskartassa. Nyt näkyy uusina esim. Kemin, Iisalmen, Kempeleen, Salon ja Orimattilan kuuluvuusalueet.


Pikku hiljaa asiat etenee.

No liittymämyynnissä Elisa on luokitellut 300M tai nopeammat “5G gategoriaan” ja enpä vielä alkaisi 5G:tä hankkimaan. Ensin pitäisi 5G-peiton olla edes samalla tasolla kuin 4G 300M on nyt ja laitteiden hintojenkin pitäisi laskea reilusti.

Jep, mutta esimerkiksi Orimattilassa peitto kartan mukaan on, mutta todellisuudessa sitä ei ole. Puhelin toki ilmoittaa 5G-symbolia, mutta 5G-signaalia ei ainoasta tukiasemasta (Vesitorni) tule. Puhelimesta pitää laittaa myös 5G pois päältä, sillä muuten, laiteohjelmiston ja verkon bugisuuden vuoksi, kaikki nopeudet romahtavat.


Joo no tuo Orimattila on aika kummallinen ja ikävä tapaus... Onneksi ainakin kaikki Kemin, Kempeleen ja Iisalmen kuuluvuuskartan mukaisten 5G-kuuluvuusalueiden sisällä olevat 5G-tukiasemat ovat oikeasti päällä eli NR kytkeytyy päälle (ja nopeudet sen mukaisia). Ne olen kaikki itse testannut.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +15

Elisa päivitti näköjään 5G-kuuluvuusalueita kuuluvuuskartassa. Nyt näkyy uusina esim. Kemin, Iisalmen, Kempeleen, Salon ja Orimattilan kuuluvuusalueet.


Pikku hiljaa asiat etenee.

No liittymämyynnissä Elisa on luokitellut 300M tai nopeammat “5G gategoriaan” ja enpä vielä alkaisi 5G:tä hankkimaan. Ensin pitäisi 5G-peiton olla edes samalla tasolla kuin 4G 300M on nyt ja laitteiden hintojenkin pitäisi laskea reilusti.

Jep, mutta esimerkiksi Orimattilassa peitto kartan mukaan on, mutta todellisuudessa sitä ei ole. Puhelin toki ilmoittaa 5G-symbolia, mutta 5G-signaalia ei ainoasta tukiasemasta (Vesitorni) tule. Puhelimesta pitää laittaa myös 5G pois päältä, sillä muuten, laiteohjelmiston ja verkon bugisuuden vuoksi, kaikki nopeudet romahtavat.


Joo no tuo Orimattila on aika kummallinen ja ikävä tapaus... Onneksi ainakin kaikki Kemin, Kempeleen ja Iisalmen kuuluvuuskartan mukaisten 5G-kuuluvuusalueiden sisällä olevat 5G-tukiasemat ovat oikeasti päällä eli NR kytkeytyy päälle (ja nopeudet sen mukaisia). Ne olen kaikki itse testannut.

Jep, mitä olen lukenut, niin jossain päin muuallakin on kuuluvuuskartalle tuotu peittoa, mutta sitä ei oikeasti vielä ole päällä. Harmillista niin.

Käyttäjätaso 7

 

Sinällään tuon 300M 5G-liittymän voi ihan hyvin hankkia, vaikka asuisikin vain 4G-alueella, kunhan muuten tukiasemassa on paljon taajuuksia (=kapasiteettia) ja asuu optimaalisessa paikassa tukiasemaan nähden jolloin kovempia nopeuksia pääsee hyödyntämään.

Toki voisi , mutta sitä ennen pitää ainakin parin ehdon täyttyä. Ne ovat , että sitä kapasiteettia on käyttöpaikoillani ja että omistaa kalliin puhelimen , joka niitä ominaisuuksia tukee.

Toistaiseksi ei ole kumpaakaan ja en kyllä ala ostelemaan uusia laitteita vain huvin vuoksi ja matkustelemaan paikkoihin , josta ne verkot löytyy. Kyllä verkkojen pitää tulla käyttöpaikoilleni ja sitten arvioidaan se puhelin/päätelaite tilanne uudestaan.

 

Sinällään tuon 300M 5G-liittymän voi ihan hyvin hankkia, vaikka asuisikin vain 4G-alueella, kunhan muuten tukiasemassa on paljon taajuuksia (=kapasiteettia) ja asuu optimaalisessa paikassa tukiasemaan nähden jolloin kovempia nopeuksia pääsee hyödyntämään.

Toki voisi , mutta sitä ennen pitää ainakin parin ehdon täyttyä. Ne ovat , että sitä kapasiteettia on käyttöpaikoillani ja että omistaa kalliin puhelimen , joka niitä ominaisuuksia tukee.

Toistaiseksi ei ole kumpaakaan ja en kyllä ala ostelemaan uusia laitteita vain huvin vuoksi ja matkustelemaan paikkoihin , josta ne verkot löytyy. Kyllä verkkojen pitää tulla käyttöpaikoilleni ja sitten arvioidaan se puhelin/päätelaite tilanne uudestaan.

Saa nähdä, mikä tilanne on 2-3v päästä ja toivotaan tuolloin löytyvän jo niitä 200-300€ puhelimia, jossa on vakiona 5G mukana. Vasta, kun 5g puhelimien hinnat romahtaa, niin massat kiinnostuu ja monihan vaihtaa puhelinta suunnilleen sen 2v välein.

 

5v päästä tästä 5G-kuuluvuutta on ihan kiitettävästi ympäri suomea.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +14

 

Sinällään tuon 300M 5G-liittymän voi ihan hyvin hankkia, vaikka asuisikin vain 4G-alueella, kunhan muuten tukiasemassa on paljon taajuuksia (=kapasiteettia) ja asuu optimaalisessa paikassa tukiasemaan nähden jolloin kovempia nopeuksia pääsee hyödyntämään.

Toki voisi , mutta sitä ennen pitää ainakin parin ehdon täyttyä. Ne ovat , että sitä kapasiteettia on käyttöpaikoillani ja että omistaa kalliin puhelimen , joka niitä ominaisuuksia tukee.

Toistaiseksi ei ole kumpaakaan ja en kyllä ala ostelemaan uusia laitteita vain huvin vuoksi ja matkustelemaan paikkoihin , josta ne verkot löytyy. Kyllä verkkojen pitää tulla käyttöpaikoilleni ja sitten arvioidaan se puhelin/päätelaite tilanne uudestaan.

 

Koko ajan tulee tietysti halvempia 5G-piirejä markkinoille ja ajan myötä hinnat tippuvat. Jo nyt on tulossa myyntiin alle 400€ 5G-puhelimia ja tulevina vuosina 5G tulee olemaan vakiovaruste jo alle 300€ puhelimissakin. Se on tietysti mukava asia, että operaattoreilta saa ostettua laitteita osamaksulla 0% korolla, joka helpottaa myös hieman kalliimpienkin laitteiden hankintaa. 

Uusimmat 200-300€ 4G-puhelimetkin tukevat jo hienosti useampaa 4G-taajuutta kunhan katsoo tuettavat taajuuskombot, joten niilläkään 300M 5G-liittymä ei välttämättä ole overkilliä.

Jos alueellasi tukiasemassa ei ole paljon taajuuksia käytössä ja nopeudet ovat riittäneet käyttöösi niin toki silloin laitetta tai liittymää ei kannata vaihtaa. Speedtest tuloksia tai taajuuksia ei kannata tuijottaa liikaa - jos tarvitsemasi palvelut pyörivät moitteettomasti niin silloinhan kaikki on hyvin.

 

 

Käyttäjätaso 7

Jos alueellasi tukiasemassa ei ole paljon taajuuksia käytössä ja nopeudet ovat riittäneet käyttöösi niin toki silloin laitetta tai liittymää ei kannata vaihtaa. Speedtest tuloksia tai taajuuksia ei kannata tuijottaa liikaa - jos tarvitsemasi palvelut pyörivät moitteettomasti niin silloinhan kaikki on hyvin.

Juuri näin.:wink:

Minulla on satasen puhelin enkä muuta tarvitse toistaiseksi. 5G puhelimessa ja varsinkin nettikäytössä on minulle täysin tarpeeton.

Elisa on kertotunut sulkevansa 3G-verkkonsa 2023 ja silloin lienee tarvetta uusia puhelin , kun tähän nykyiseen ei VoLTE:a saa ja 2G-verkko on jo paluuta kivikauteen.