Miten 5G muuttaa arkea? Osallistu keskusteluun

5G tulee muuttamaan arkeani:

1. Uusi 5G-puhelin 500 euroa.
2. Uusi 5G-liittymä 50 euroa kk.
3. Uusi netti 1 Gb/s, jota ei pääse kotona hyödyntämään.
4. Uusi harrastus 5G-verkon etsimiseen, lähin 10 kilometrin päässä.
5. Netti, jolla tekee täysin samat asiat mitä nykyiselläkin, seitsemän kertaa kalliimmalla.
6. Kuuluvuusalueella 5G päästään vihdoin 4G:n markkinoituihin maksimeihin.
7. Uupuminen verkon etsintään vapaa-ajalla ja Helaakallion klinikan psykiatriselle.

Näin 5G tulee muuttamaan arkeani.

Vastaan: miten 4G tulee muuttamaan arkeani? Ei mitenkään.

“Hyvää ei kannata vaihtaa”.

Irtisanon heti kaapelimodeemiyhteyden kun joku operaattori tuo asuinalueelleni 5G yhteyden tarjollle, värillä ei väliä. Nykyinen koaksiaalilla taloyhtiöön tuleva kaapelimodeemiyhteys on ilmeisesti vanhentuvaa teknologiaa ja esim upload nopeutta ei ole mahdollista nostaa.

Kiinteästä ei kannata luopua, jos sellainen on olemassa. DOCSIS 4.0 tukee 10Gbps Download ja 6Gbps Upload nopeuksia, joten kaapelimodeemitekniikka ei ole ihan heti kuolemassa.

Epäilen vahvasti että Suomessa ei taideta nähdä 4.0 tekniikkaa. Operaattorien rahat palavat 5G kiimassa ja kiinteään verkkoon ei ole pätäkkää enää laittaa. Ja vaikka tuo tekniikka tulisi, niin viimeistään ei-asiakaslähtöisellä tuotteistuksella saadaan hyvä palvelu pilattua. 

5G ei tule elämääni muuttamaan, se tulee tänne ehkä joskus 10 vuoden päästä ja sitä ennen varmasti saadaan se valokuitu laitettua omatoimisesti joka taloon ja sen kautta sitten edullinen gigan netti.

5G:n myötä varmasti kiinteiden yhteyksien tarve tulee korostumaan, kun sitä kuitua tulee entistä lähemmäksi ja varmaan aletaan tajuamaan, että se kiinteä on paras ja kustannustehokkain vaihtoehto, myös ympäristönkin kannalta. Tiedonsiirto valokuidussa vie murto-osan sähköä, verrattuna saman tiedon siirto langattomana.

Mihin tämä väittämä perustuu ?

Jos jokaisella asiakkaalla olisi oma FTTH-liittymä, pitäisi jokaista varten olla oma kytkinportti ja kotona kuitupääte.

Jos yhteen kytkimeen menee vaikkapa 24 asiakasta niin kytkimiä saa olla melkoinen liuta keskuksilla syömässä sähköä, ellei käytetä jotain GPON-tyyppistä rakentamistapaa perinteisen point-to-pointin sijaan.

Kuituun ajettava valoteho on milliwatteja, 5G-tukiaseman antenneista lähetettävä radioteho on Watteja.

Yhden 5G-lähettimen tulisi siis pystyä palvelemaan yli tuhatta käyttäjää, jotta se pääsisi energiatehokkuudessa samalle tasolle kuituyhteyden kanssa.

Pystyykö yksi 5G-lähetin tähän? Epäilen, että se ruuhkautuu, tarvitaan useita lähettimiä ja vastaavasti puhutaan jo noin sadan Watin lähetystehosta.

Hmmmm..

Kyllä ne kuitulähettimet ja vastaanottimet vievät sähköä paljon enemmän mitä se valoteho antaa ymmärtää. Se hyötysuhde kun ei ole 100%.

Sinänsä ihan mukavahan olisi nähdä energiankäyttövertailu valokutuliittymän ja mobiililiittymän välillä , missä olisi huomioitu kaikki laitteet , mitä yhteyteen tarvitaan.

No valokuitu on takuulla varmempi toiminnallsesti.

@irritus hyvin vastasikin jo @sakarialanne 

Itse muistelen lukeneeni oikein artikkelin, jossa kerrottiin laskennalliset sähkönkulutukset per tera eri siirtotekniikoilla ja valokuitu oli ylivoimainen tässä.

En kyllä nyt sitä artikkelia löytänyt, mutta tämmösen löysin (taitaa olla jotain markkinointia):

“11. Ekologisuus. Jopa kuntatasolla verkon sähkönkulutus samaa luokkaa kuin yhden mobiilitukiaseman energiankulutus.” https://docplayer.fi/5424311-Valokuituverkko-huippunopea-varmatoiminen-ja-pitkaikainen-verkko.html

Sitten vielä jos lasketaan sekin paljonko tukiasemat vievät sähköä, vaikka eivät palvele yhtään asiakasta… Riittäisi aika monelle kytkimelle ja niinkuin tuolla todetaan, yhden tukiaseman sähkönkäyttö voi kattaa jo koko kunnan valokuituverkon sähkönkäytön.

Yksi kuitukytkin keskuksella kuluttaa sähköä 50-100 wattia ja palvelee esim. 24 asiakasta kerrallaan. 1000 asiakasta varten tarvitaan aika monta laitetta, kyllä siinäkin hommassa sähköä kuluu.

Lisäksi noiden access-laitteiden virransäästtö/energiatehokkuus on vielä aika “kehittymätöntä”, vaikka minkälaista “green” tarraa lyödään kylkeen.

Ja asiakkaan tiloissa olevat “vastaanottimet” päälle. No ne syövät sähköä olipa sitten kyse kuidusta tai mobiililiittymästä.

Ei olekaan, mutta tässäkin suhteessa mobiiliyhteys on huonompi.

Kuluttajanopeuksilla kuitumuuntimen ei tarvitse osata tehdä muuta kuin vilkuttaa valoa datan tahdissa. Myös vastaanottopäässä tehtävä on helppo, valoa joko tulee tai sitä ei tule.

5G-tukiasema joutuu suodattamaan signaalien kakofoniasta nimenomaan päätelaitteen suunnasta tulevat signaalit, tuskailemaan heijastusten vääristämiä polarisaatiotasoja ja poimimaan eri taajuuskaistoilta tulevia viestejä yhteen.

Tämä vaatii huomattavasti raskaampaa laskentaa kuin kuitumuuntimen tekemä yksinkertainen päällä/poissa-analyysi. Raskaampi laskenta taas vaatii enemmän suoritinjaksoja, joka kuluttaa sähköä.

Olisi todellakin mukava löytää aiheesta kokonaisvertailu.

Maaseudulla tosiaan näin, mutta kaupunkialueella yksi kuitukytkin voi palvella satoja asiakkaita esimerkiksi 24 kerrostaloon kerrallaan.

Niinpä.

Epäilemättä kuituliittymä on energiatehokkaampi kuin mobiililiittymä.

Noista asiakkaan laitteista pitää sanoa sen verran , ettei oikein riitä , että valoa tulee tai ei , koska signaali pitää muuntaa sähköiseksi ja vähän vielä prosessoida tietokoneen tai muun laitteen ymmärtämään muotoon. No tokihan se sama pitää tehdä myös mobiililiittymän tapauksessa.

Kuinka paljon kaapelimodeemi tai muu kiinteä verkko kuluttaa energiaa? Kuluttaako se siis vähemmän kuin matkapuhelinverkko?

Jos palataan ihan ketjun alkuperäiseen aiheeseen , niin minun arkeani 5G ei ole muuttanut mitenkään. Ensin pitäisi olla se 5G-verkko käyttöpaikoillani ja sopivat päätelaitteet. Ei ole kumpaakaan eikä luultavasti tule vielä ainakaan pariin vuoteen.

Löytyy verkko (mikäli uskomme kuuluvuuskarttaa) ja jopa liittymä. Enää puuttuu vain järkevä päätelaite. Sen kanssa menee varmaan ensi vuoden puolelle. Eli vastauksena: arki ei ole muuttunut miksikään.

5G, EVVK.

Paljon hyödyllisempiä rahareikiä löytyy.

Onkohan lie monetkaan kiinteistöt Suomessa edes DOCSIS 3.1 sopivia? 

Vaikea sanoa vaikuttaako yhtään mitenkään. Muistan toki ajan jolloin vannoin, että en älypuhelinta hommaa, kun en sillä mitään tee. 

Operaattorit ovat hyvää vauhtia pilaamassa 5G bisneksen ahneudellaan. Halvimmat 5G kykyiset liittymät ovat hinnaltaan noin 35 € paikkeilla markkinoidun maximinopeuden ollessa väh. 300M. Jos  puhelinta ei käytää netin jakoon, on hyvin vaikea kuvitella mihin moisia nopeuksia ainakaan vielä tarvitaan, muuhun kuin siirtämään tyhmän asiakkaan taskusta rahat operaattorien omistajien taskuun. Kuk operaattoreista uskaltaa tuoda ensimmäisenä 5G ominaisuudet myös hitaampiin liittymiin. Kaikille se nopeus ei ole tärkeintä, mutta esim lyhyet vasteajat voi olla hyvinkin tärkeää. Nyt uusilla 5G liittymillä saadaan ihmiset uskomaan, että 5G on kallis ja leviäminen hidastuu. Nykyään “kerman kuorinta”-hinnoittelu on  vähän last season. 

Taidetaan olla todella vanhoja pieruja siinä vaiheessa kun DOCSIS 4.0 on laajassa käytössä Suomessa. Operaattorien rahat menevät täysin 5G-hypeen ja kiinteät verkot jäävät retuperälle, ei niihin kannata satsata. Kiinteiden yhteyksien käyttäjämäärät tulee laskemaan kun 5G:tä tullaan markkinoimaan aggressiivisesti ja varmaan myös katteettomin lupauksin. 

Sanopa se.

Lisäksi tarvittaisiin alemman keskiluokan päätelaitteita tai mieluusti myös ihan halvemman pään kapuloita , joissa olisi 5G-tuki. Tällä hetkellä tarjolla olevat kalikat ovat malliston kalleimmasta päästä.

Tuskin paljon mitenkään. Kotireitittimeen sen mielelläni laittaisin, mutta kun ei ole kenttää. Kuuluvuuden laajentaminen taas voi mennä aika verkkaiseksi, kun tulee lama eikä asiakkailla ole maksukykyä entiseen malliin.

Kyllä sieltä kohta keskihintaluokkaan tulee Xiaomin tuote, 399€ hinnalla ja SD 765 piirillä jos oikein muistan.

5G ei tule muuttamaan arkeani lainkaan ainakaan vielä pariin vuoteen.

Nykyinen 5G on täysin leikki-5G.

Kyseessä on samanlainen markkinointiosaston keuliminen, kun 4G-mainokset ilmestyivät katukuvaan. Sehän ei tarkoittanut oikeasti LTE:tä, vaan kyseessä oli väärin nimetty tupla-UMTS.

Aivan samalla tavalla myydään nyt 4G:tä parilla lisätaajuudella höystettynä ”5G:nä”, vaikka oikea 5G saadaan käyttöön ehkä jo vuonna 2022.

5G päätelaitteet ovat kalliita ja niitä ostettaessa tulee olla todella tarkkana, että ostaa 5G SA laitteen. Jos merkintä SA puuttuu ominaisuusluettelosta, kyse on oikeasti 4G-laitteesta parilla lisätaajuudella.

5G liittymät ovat ylihintaisia, joten sellaisenkaan hankinta ei ole suunnitelmissa.

Näinhän se suurimmalta osalta on.

Tällä hetkellä 5G-päätelaitteissa on tuki 4G-taajuuksien lisäksi lähinnä 3,5 GHz 5G-kaistalle , mutta tuki suuremmille taajuuksille puuttuu.

Toisaalta se tuki yli 3,5 GHz taajuuksille puuttuu myös verkosta ja sen saamiseen menee vielä vuosia. Noiden suurten taajuuksien kantama on vain muutama sata metriä eli sen vision tukiasemasta jokaisessa lampputolpassa pitää myös ensin realisoitua.

Sekin on ihan totta kuten @irritus toteaa , että vasta 5G:n SA-versio (Stand alone) on oikea 5G. 5G NSA eli non stand alone käyttää 4G-verkkoa mm. ohjaustiedon välittämiseen eikä ole itsenäinen verkko.

Todettakoon kuitenkin , että 5G-standardissa on mukana myös käytännössä kaikki 4G-taajuudet. Se on sinänsä ihan välttämätöntä , sillä muuten haja-asutusalueille ei 5G-verkkoa ole kannattavaa rakentaa.