Mobiililiittymien nopeuksien vaihteluvälit

Ei minulla ole tässä mitään epäselvää. Tämä ehdotus on tehty sillä tarkoituksella , että saataisiin joku roti operaattoreiden markkinointiin. Kiinteissä liittymissä Traficom edellyttää operaattoreilta , että liittymiä markkinoidaan todellisilla toteutuvilla nopeuksilla. Sitä samaa pitäisi tehdä myös mobiililiittymien osalta.

Ja mitä tulee noiden miniminopeuksien nostoon , niin ei siihen ole muuta estettä kuin verkkokapasiteetti. Jos markkinoidaan gigan nopeuksia , niin niiden tulisi olla edes kohtuudella saavutettavissa siellä missä siihen kykeneviä tukiasemia on. Jos ei ole , niin sellaisia liittymiä ei pitäisi niillä alueilla edes markkinoida.

Juuri näin ja tähän pitäisi saada muutos. Se varsinainen juurisyy tilanteeseen on , että valvova viranomainen (Traficom tai Kuluttajavirasto) ei ole laittanut tikkua ristiin tilanteen kohtuullistamiseksi. Satavarmasti operaattorit käyttävät tilannetta hyväkseen ja tämä “villilänsi” vain jatkuu.

No minua ei operaattorit kuseta ja pääsääntöisesti käytän kiinteää yhteyttä , mutta niitä onnettomia , jotka menevät markkinoinnin halpaan , on ihan liikaa. Varmaan asiasta pitäisi tehdä eduskunnalle kansalaisaloite tai vähintäänkin joukkokanne kuluttajavirastoon operaattoreita vastaan harhaan johtavasta markkinoinnista.

En ihan hahmota miten tämä toimisi. Meinaatko, että osoitteen perusteella myyjä katsoo, että jos asut maaseudulla niin sulle ei myydä kuin max. 100M-liittymä? Mitäs sitten jos itse tilaat liittymän? Pitääkö todistaa, että asut nopeamman verkon alueella, että saat ostaa nopeamman liittymän? Mitäs jos henkilö sattuukin liikkumaan sen puhelimen tai mobiililaajakaistan kanssa nopeammalle verkkoalueelle ja haluaisikin hyödyntää parempia nopeuksia, mutta hänelle ei myydä parempaa kun kotiosoite on vain 100M-alueella? Eikä myydä 5G-liittymää kun ei kerta asu 5G-alueellla kartan mukaan. Tämäkö sitten olisi hyvä tapa?

Yritysliittymäpuolellahan saat jo vaikka 10M 5G-liittymän - ehkä tämä tulee vielä joskus kuluttajapuolellekin. Kannattaa ottaa se 256kbit/s liittymä omaan puhelimeen niin ei tule pettymyksiä - täysi nopeus tulee 99,9% ajasta.

Elisalla on kuuluvuuskartta, jossa on eri nopeusluokat kartalla. Siitä kannattaa katsoa mitä on järkevä hankkia. Nyrkkisääntö on, että ottaa yhden nopeusluokan alemman liittymän korkeintaan mitä verkon nopeusluokat näyttävät. Eli jos asut tukevasti kolmen tähden 600M-alueella niin älä ota 300M nopeampaa liittymää. Jos asut 100M alueella, ota 50/100M esimerkiksi. Eihän tää nyt rakettitiedettä ole - kyllä se vaihteluväli on siellä liittymän tiedoissa kerrottu ja pitääkin ilmoittaa aina. Jopa telkkarimainoksissa.

Myyjä on tosiaan aina myyntitilanteessa vastuussa kertoen vaihteluvälistä. Mielestäni aika hyvin ihmiset ovat jo ymmärtäneet, että mobiililaajakaistojen nopeuksissa on paljon vaihtelua ja että 1000M-liittymästä ei voi tulla kaikkialla sitä gigabittia.

Katsopas vaikka pinkin kuuluvuuskarttoja, et löydä sieltä edes tietoa kannattaako hankkia 100 vai 400 megan liittymä. Kartan mukaan 4G-verkko on siellä samanlainen ympäri Suomen - vaikka se ei todellakaan sitä ole. Siinä mielessä Elisan kartta on paljon parempi, koska kertoo tähdillä ja nopeusluokilla verkkonsa tiedot.

Kuten jo aiemmin totesin , niin ei minulla mitään henkilökohtaista ongelmaa ole asian kanssa. Minä kyllä olen hyvin tietoinen mobiiliverkon toiminnasta jo koulutukseni ja ammattini vuoksi ja osaan valita liittymäni.

Kuluttajansuojan kannalta olisi suotavaa , että liittymän maksiminopeuden noustessa myös miniminopeus nousisi kuten aloitusviestissä jo ehdotin. Se pakottaisi operaattorit ihan oikeasti rakentamaan kapasiteettia eikä vain myymään ilmaa. Kyllä esim. nopeimman 1000M-liittymän vaihteluväli 4G 5...600 Mbit/s ja 5G 10...1000 Mbit/s on ihan liian väljä. Siis pelkkä vaihteluvälien ilmoittaminen ei riitä , vaan niille pitäisi ihan oikeasti tehdä jotakin.

PS. Lukekaapa aloitusviesti . niin ehkä teille selviää mitä olen ehdottamassa.

Jep jep.

Elisan (ja muidenkin operaattoreiden) liittymäpolitiikka on ikävä kyllä viime vuosina kulkenut juurikin painvastaiseen suuntaan eli halvimpia liittymiä lopetetaan ja uusia tulee sinne kalliimpaan päähän. Näin se asiakkaan järkevien valintojen mahdollisuus vain vähenee.

1000M liittymä puhelimessa on tarpeeton. Kiinteän liittymän korvaajana markkinoitava 5G FWA-liittymä (5G Kotinetti) on jonkin verran järkevämpi tuote varsinkin , jos siinä sovelletaan viipalointitekniikkaa (Slicing) , jolla taataan järkevät miniminopeudet.

Mielestäni nuo maksiminopeudet ovat ihan täyttä humpuukia ja pikemminkin pitäisi keskittyä minimien nostamiseen.

Minun mielestäni maksiminopeutta voisi rajoitella ruuhkassa rankemmin, mutta miniminopeutta pitäisi ehdottomasti nostaa viidestä ja kymmenestäkin megabitistä. Mielummin ottaisin liittymän, joka antaa 50M koko ajan kuin liittymän, joka antaa 5 - 1000M. Tuollaiset satojen megabittien nopeudet on lähinnä elvistelyä vielä monen vuoden ajan ja nyt liian epävakaita todelliseen käyttöön. Suoratoistopalvelut ovat oikeastaan ainoat, jotka vaativat enemmän nopeutta ja vakaata sellaista. En oikein jaksa uskoa, että tuollaisetkaan palvelut antavat koskaan edes 100M purskeita puskurointia varten. Isojen tiedostojen lataaminen taas ei ole sekunneista tai minuuteista kiinni kuitenkaan. Mikään nettisivu tuskin latautuu sen nopeammin yli 10M nopeudella. Aikanaan toki nopeusvaatimukset nousevat. Pitäisi olla vain palveluiden kehityksessä mukana eikä harhaanjohtavasti lupailla ja väittää muuta.

Myös modeemien ja operaattorien tolppien välistä vuorovaikutusta voisi kehittää. Täysin hölmöä valita parasta tolppaa ehdottomasti yhteyssignaalin mukaan, jos se huonompi yhteys kuitenkin riittäisi parempaan nopeuteen toisessa vähemmän ruuhkaisemmassa tolpassa. Langatonta tosin on helpompi syyttää huonosta yhteydestä, kun asiakas ei välttämättä ymmärrä. Siihen viiteen megabittiin ei kummoista yhteyttä tarvitse ja 50M ei myöskään mahdottomia vaadi. Hyvin usein syynä on yksinkertaisesti ruuhkainen operaattorin tolppa.

Jos oikeasti haluttaisiin puuttua tilanteeseen eli esim. 50gigatavua (nopeammissa vaikka 100gigatavua) kuukaudessa tiettyyn hintaan ja sen yli vaikka 2€/gigatavu tiedonsiirtoa todennäköisesti rajoittaisi aika rankalla kädellä tiedonsiirtoa mobiiliverkossa eli toisinsanoen kaistanrohmut maksaisivat mitä käyttävät kuussa. Ei kukaan ole valmis maksamaan vaikka 400€ lisähintaa kuussa tiedonsiirtomäärästä. Kerran, kun tulee lisälasku, niin ei todennäköisesti maksella toista kertaa.

Tai sitten tipautellaan tietyn tiedonsiirtomäärän jälkeen nopeus esim. 128Kbit/s eli 0.128Mbit/s ja jos haluat nopeampaa tiedonsiirtoa, niin maksat lisää rahaa siitä. Kaistanrohmu ei todennäköisesti kauan katsele noin hidasta nopeutta. Sekä tuo tipauttaisi pakostikkin liittymien hintoja alaspäin.

Tässä vaiheessa todennäköisesti valokuituliitymien myyntimäärät räjähtäisivät käsiin. Mutta todennäköisesti operaattorit ovat osaksi itse tämän tilanteen aiheuttaneet.

Periaatteessa älypuhelinsoftalla tuota nopeutta saisi seurattua ja sitä kautta sidottua laskutuksen siihen. Käytännössä tuo kuitenkin melkein tarvisi tehdä seuraavalle mallille (raakile, muovautunut keskustelua lukiessa):

• Perushinta, sis miniminopeuden valitulle tekniikalle ja puhelut+viestit, maksiminopeus rajoittamaton, esimerkiksi sanotaan vaikka 20e/kk 5G liittymästä eli minimi 10Mbps
• Nopeuden toimiessa minimin yli, esim 100M nopeudella 4G verkossa tulee korotin kerroin datalle, mutta pieni leikkuri kun ollaan alemmalla tekniikalla kuin liittymä
• 5G verkossa 1000M siirroilla data maksaa enemmän per Mt
• Sovelluksessa omat rajoittimet joilla voi portaittain rajata maksimin 100M, 300M, 600M ja 1000M halutessaan ettei lasku lähde yllätyslaukalle
• Samaan tapaan sovelluksessa hintarajoitin vaikka 20e/kk eli jos dataa juoksee 1G nopeuksilla kolmen viikon aikana 20e edestä niin vika viikko mennään minimillä 10Mbps ellei erikseen nosta saldoa loppukuulle

Tällä mallilla tuo saataisiin kohtuu hyvin vastaamaan sitä minkä  täältä olen lukevinani, eli et maksaisi ylimääräisestä vaan siitä mitä saisit konkreettisesti. Pari ongelmaa muodostuu: bisneksen kannalta hintojen pitäisi olla semmoiset että paketti maksiminopeuden perusteella houkuttelee yhä keskivertokuluttajaa > Tämä liittymä  olisi lähinnä kuriositeettiryhmille jotka joko haluavat kellottaa maksimeita silloin tällöin ja pärjäävät muuten  matelunopeuksilla tai ne jotka eivät ikinä nostaisi rajaa ylöspäin ja tyytyisivät mateluun. Kumpikaan noista ryhmistä ei kovin potentiaalista asiakaskuntaa tarjoa bisnekselle huomioiden se, että tuo softa pitäisi koodata ja varmistaa että sitä ei saa huijattua alkeellisilla kikoilla ja että raportointi olisi varmasti aina oikein nopeuksista.

Mutta olisko tossa mallissa jotain runkoa millä ajatusta saisi hiottua semmoiseksi että kaikki osapuolet olisi suurinpiirtein tyytyväisiä? Vai menikö ajatuksenjuoksu ihan hakoteille? :D

Gigatavuhinnoittelu voisi teoriassa olla yksi malli. Mutta siinä ei ole mitään järkeä, ellei yksikköhinta ole niin alhainen että liittymän kokee turvalliseksi käyttää.

Ei kukaan täysjärkinen ota liittymää, jossa esimerkiksi päivityksen jääminen luuppiin johtaa riskiin asunnon menettämisestä. Suomessakin on myyty gprs-palvelua hintaan 10486 €/Gt.

1 €/Gt on vähän yläkanttiin. 0,25 – 0,75 €/Gt voisi olla sopiva.

Itsellä voi mennä 300 GB / kk Elisan 1000M liittymällä, joten jos siirrytään gigahinnoitteluun niin sitten olen Elisan entinen asiakas.

Enkä kyllä suoraan sanoen ymmärtänyt ihan kaikkea logiikkaa tuossa @Patomiäs kuvauksessa. Nykyinen malli on helppo ja selkeä. Esim. 20M ja 50M liittymiä, jos myydään kohtuuhinnalla niin ne voisivat olla yllättävänkin suosittuja. Ongelma on ollut, että nuo hitaammat liittymät ovat olleet tyyliin euron halvempia kuin 100M liittymä. Pieni puhepaketti riittäisi myös monelle.

Voidaanhan se miniminopeus nostaa sopimusehdoissa 10M 4G-puolella kuten Telialla. DNAlla se mininopeus on nykyään 4M. Tiputtivat 5M->4M. Jos Elisa tiputtaisi 3M niin ei tule kenellekään pettymystä. Kerrotaan myyntivaiheessa ja liittymän kuvauksessa, että miniminopeus 3M.

Ulkomailla nuo liittymäpaketit ovat paljon sekavampia. Osa palveluista on zero-rated, jotka eivät kuluta dataa. Muistat, että Spotify kuuluu siihen, mutta Tidal ei sitten kuulu. Toivottavasti muistat ulkoa mitkä palvelut ovat niitä zero-rated. Osassa tippuu priorisointi ja joudut ö-luokan asiakkaaksi kun tietty datamäärä menee yli. Osassa tippuu nopeudet kuristuskaistalle kun tietty datamäärä menee yli. Osassa lasku nousee todella korkeaksi kun yhdessä kuukaudessa kuluttaa dataa normaalia enemmän. VoLTE ei toimi kaikilla taajuuksilla. Puhelimet ovat operaattorilukittuja, jotta operaattori voi sitouttaa asiakkaan halvempiin puhepaketteihin. Sitten on bonusohjelmia paljonko dataa saat kun olet ollut tietyn aikaa asiakas. Voit myös lahjoittaa kaverille dataa omasta asiakkuudestasi. Yksittäiset liittymät ovat kalliita, mutta jos ostat neljä liittymää niin yksikköhinta on huomattavasti halvempi. 

Tätä sekavuuttako nyt sitten halutaan? Ei kiitos.

Jos @Sokrates käyttää 2 GB / kk dataa, se ei tarkoita, että kaikki asiakkaat kuluttaa näin vähän.

Mieluummin sitten vaikka tuotenimillä korostetaan käyttöä ja piilotetaan ne maksiminopeudet jonnekin brosyyrin taakse. Tuotteet vaikka Elisa Mini (4G 10M) , Elisa Perus (10-100M), Elisa Pro (5G 10-600M) ja Elisa Raketti (5G 10-2000M).

Itsehän ottaisin heti raketin, koska nykyinen liittymä jää rajoittimeen. Itse kuulun siihen asiakaskuntaan, joka haluaa nähdä paljonko verkosta tulee irti. Päiväsaikaan normaalikäytössä dataa kuluu erittäin maltillisesti. Elisan 1000M valokuitu löytyy kotoa, joten wifillä menee melkein kaikki.

Tuskin olet ainoa datan suurkuluttaja , mutta meitä vähän dataa kuluttavia on enemmistö. Se pointti on , että samanlaisella liittymällä 300 GB/kk ja 3 GB/kk käyttävät maksavat saman verran. Siis vähän käyttävät subventoivat suurkuluttajien käyttöä. Operaattorille eniten kustannuksia aiheuttavat juurikin ne suurkuluttajat.

Yksikertaisinta olisi , että kukin maksaa siitä mitä käyttää. Sitä sanotaan kustannusvastaavuudeksi. Jos ostat marketista litran maitoa , niin se maksaa vähemmän kuin kymmenen purkkia.

PS. Juuri Elisan typerän hinnoittelun vuoksi siirryin toisen operaattorin asiakkaaksi ja nyt en maksa turhasta.

Mutta kuinka suuri tiedonsiirron määrän osuus oikeastaan on verkon kustannuksista?

Tukiseman rakentaminen on kertainvestointi. Kuuluvuuden parantamiseksi pystytetyn tukiseman kustannuksilla ei ole mitään korrelaatiota tiedonsiirron määrien kanssa. Kapasiteetin parantamiseksi tehdyillä laajennuksilla sen sijaan on välillinen yhteys tiedonsirron määriin.

Verkon huotokustannuksiin vaikuttavat mm. laitteiden määrä, ikä, maantieteellinen hajanaisuus sekä sääolosuhteet. Tukiasemat eivät kulu tiedonsiirrosta, joten tiedonsiirron määrällä ei ole vaikutusta huoltokustannuksiin.

Mikäli verkon kustannukset muodostuvat pääosin kiinteistä eikä muuttuvista kustannuksista, kiinteähintaiset liittymät ovat täysin järkevä laskutusmalli.

0,128 ja 10 Mbit/s liittymilläni saan sen mitä tilaankin.

50 Mbit/s liittymäni sen sijaan toimii 20 – 30 Mbit/s välillä. Jos vaihtaisin yhden kantoaallon päätelaitteesta kolmen kantoaallon laitteeseen, voisin teoriassa saada 39,7 Mbit/s. Mahtaisikohan MIMO:lla saada vielä loputkin 10,3 Mbit/s irti verkosta?

Puhe, tiedonsiirto vai sekä että? Tarkka Perus- ja Tarkka Puhe-liittymissä puheesta ja viesteistä maksat käytön mukaisesti.

Jos jaksat kierrättää liittymän toisen operaattorin kautta, Latausliittymässä saat maksettua sekä puheesta että tiedonsiirrosta käytön mukaisesti. Latausliittymät tulevat uudelleen myyntiin 25.6.2020.