Suomen yhteisverkko kattaa jatkossa 62,5 prosenttia Suomen pinta-alasta - uutuuksina Kuopio, Oulu ja mm. Kouvola - DNA ja Telia purkavat omia verkkojaan alueilla



Näytä ensimmäinen kirjoitus

Tämä keskustelu on suljettu, eikä tätä voi kommentoida.

Kokeile löytyisikö samasta aiheesta toinen tai uudempi keskustelu.
Jos keskustelua tai vastausta ei löytynyt, aloita uusi keskustelu.

HAE KESKUSTELUISTA

53 kommenttia

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +23


On ollut ja osa on vieläkin , mutta verkkojen omistajat ostelevat niitä kilvan pois. Miksiköhän??? No siksi , että eivät halua kilpailua.

 

No viimeisin tulokas joka päätyi lopulta “pinkkiin syliin”, oli “pelastusoperaatio”, että firma pysyi ylipäätään pystyssä ja asiakkailla säilyi palvelut. 

 


Voihan sen noinkin nähdä , mutta mitkä olivat syyt , että virtuaalioperaattorin talous meni kuralle? Ettei vain verkonomistaja nostanut verkkovuokriaan niin paljon , että toiminta tukehtui. Siis tahallaan ajettiin kilpailija konkurssiin , että oli helppo/halpa nakki ostaa pois

Minulla ei ole käsitystä, mitä vuokramaksut ovat, mutta toiminta niin pienellä asiakasmäärällä ja muutaman euron hintaisella simmillä ei voi olla kannattavaa toimintaa. Asiakasmäärä kertonee siitä, että kysyntääkään ei ollut riittävästi.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Onhan niitä ollut ja mennyt.

Huomionarvoista on, että Saksassa palveluoperaattorit ovat tullet ja jääneet, mutta Suomessa ne vain tulevat ja menevät. Missäköhän on vika?

Eikös Suomessa oo virtuaalioperaattoreit ollu mm. GoMobile, Saunalahti, Tele, MTV3 ja Moi mobiili?

Valtaosa noista ovat palveluoperaattoreita. Virtuaalioperointia, eli omia puhelinkeskuksiaan ja sim-kortteja, ei laajamittaisemmin käyttänyt kuin Saunalahti.

Tai Tele2, joskin se oli eräänlainen palvelu/virtuaalihybridi. Tele2:n sim-korteilla oli kaksi tilaajaidentiteettiä, joista Suomessa käytettiin Elisan tarjoamaa palveluoperaattoripuolta ja ulkomaanmatkoilla Tele2:n omaa puolta.

Palvelu- ja virtuaalioperoinnin lisäksi oli myös brändiliittymiä, kuten Hesburger (Saunalahti), Stockmann Dial (Elisa) ja Kiss GSM (Sonera).

Käyttäjätaso 7

Minulla ei ole käsitystä, mitä vuokramaksut ovat, mutta toiminta niin pienellä asiakasmäärällä ja muutaman euron hintaisella simmillä ei voi olla kannattavaa toimintaa. Asiakasmäärä kertonee siitä, että kysyntääkään ei ollut riittävästi.

Voihan se olla noinkin tai sitten sinun ei vain operaattorin edustajana ole soveliasta myöntää mitään.

Olen seurannut telemarkkinan kehitystä jo 1970-luvulta alkaen ja koko ajan toimijoiden määrä on supistunut.

Elisakin on ostellut Saunalahden , Anvian , Kymen Puhelimen vain muutamia mainitakseni. Jokaisessa transaktiossa tarjonta on supistunut ja hinnat nousseet. Siis asiakkaan kannalta asiat ovat menneet huonompaan suuntaan.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +23

Minulla ei ole käsitystä, mitä vuokramaksut ovat, mutta toiminta niin pienellä asiakasmäärällä ja muutaman euron hintaisella simmillä ei voi olla kannattavaa toimintaa. Asiakasmäärä kertonee siitä, että kysyntääkään ei ollut riittävästi.

Voihan se olla noinkin tai sitten sinun ei vain operaattorin edustajana ole soveliasta myöntää mitään.

 

Tästä voi katsoa talouslukuja, ihan julkista tietoa.

Käyttäjätaso 7

Minulla ei ole käsitystä, mitä vuokramaksut ovat, mutta toiminta niin pienellä asiakasmäärällä ja muutaman euron hintaisella simmillä ei voi olla kannattavaa toimintaa. Asiakasmäärä kertonee siitä, että kysyntääkään ei ollut riittävästi.

Voihan se olla noinkin tai sitten sinun ei vain operaattorin edustajana ole soveliasta myöntää mitään.

 

Tästä voi katsoa talouslukuja, ihan julkista tietoa.


Näin on , mutta ei tuo kerro mitään siitä , miten DNA on hinnoitellut verkkonsa käytön.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +23

Minulla ei ole käsitystä, mitä vuokramaksut ovat, mutta toiminta niin pienellä asiakasmäärällä ja muutaman euron hintaisella simmillä ei voi olla kannattavaa toimintaa. Asiakasmäärä kertonee siitä, että kysyntääkään ei ollut riittävästi.

Voihan se olla noinkin tai sitten sinun ei vain operaattorin edustajana ole soveliasta myöntää mitään.

 

Tästä voi katsoa talouslukuja, ihan julkista tietoa.


Näin on , mutta ei tuo kerro mitään siitä , miten DNA on hinnoitellut verkkonsa käytön.

Sitä voi mennä kyselemään DNA:n foorumeilta.

Minulla ei ole käsitystä, mitä vuokramaksut ovat, mutta toiminta niin pienellä asiakasmäärällä ja muutaman euron hintaisella simmillä ei voi olla kannattavaa toimintaa. Asiakasmäärä kertonee siitä, että kysyntääkään ei ollut riittävästi.

Voihan se olla noinkin tai sitten sinun ei vain operaattorin edustajana ole soveliasta myöntää mitään.

 

Tästä voi katsoa talouslukuja, ihan julkista tietoa.


Näin on , mutta ei tuo kerro mitään siitä , miten DNA on hinnoitellut verkkonsa käytön.

Varmasti yksi syy oli ylisuuret mainoskampanjat. Putouksen ja muiden suosittujen ohjelmien sposorointi ei ole halpaa. Ehkä lähdettiin haukkaamaan liian isoa palaa kakkua. 

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +15

Pitäisi melkein ostaa tilinpäätöstiedot, sieltähän voisi selvitä aika hyvin mitä on vuokraa mennyt. Vuonna 2019 10 miljoonan euron liikevaihdolla 6 miljoonan tappio.... Onhan tuokin saavutus. Liikevaihto on kyllä kasvanut, mutta oliko liikaa 6 euron asiakkaita. Mene ja tiedä

Käyttäjätaso 2
Kunniamerkki +3

Kun olen maalla, siellä ei toimi DNA eikä Elisa/Saunalahti. Telia toimii. Nyt kun Telia ja DNA menee kimppaan, jos se Yhteisverkko laittaakin Telian sijaan toimimaan DNA:n verkon, niin siellä ei toimi mikään verkko.

 

Käyttäjätaso 7

Sitä voi mennä kyselemään DNA:n foorumeilta.

Juu kysyä aina voi , mutta 100% varmuudella ei saa vastausta , koska vetoavat yrityssalaisuuteen.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +15

Kun olen maalla, siellä ei toimi DNA eikä Elisa/Saunalahti. Telia toimii. Nyt kun Telia ja DNA menee kimppaan, jos se Yhteisverkko laittaakin Telian sijaan toimimaan DNA:n verkon, niin siellä ei toimi mikään verkko.

 

Tuo on hyvin mahdollista. 

Käyttäjätaso 7

Näyttää siltä että jatkossa Elisan on kilpailtava entistä enemmän jos meinaa pysyä perässä.

Mutta onpahan enää ainoa kotimainen...

Kommentoikaa!

Joo nippa nappa. Hallintarekisterin takana on 45,04% omistuksesta ja sen kotimaisuudesta ei ole tietoa.

https://elisa.fi/yhtiotieto/sijoittajille/omistajat/omistusrakenne/

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

@Käyttäri, Yhteisverkko on laajennusalueella kokonaan uusi verko. Se ei ole sen kummemmin Telian kuin Dna:nkaan vanha verkko. Vanhoja mastoja toki hyödynnetään, mutta usein noista samoista mastoista voit löytää myös Elisan tukiaseman.

Telian ja Dna:n verkot puretaan laajennusalueelta pois. Niistä ei jää jäljelle kuin seinään pölytön raita.

Käyttäjätaso 4
Kunniamerkki +7

 

 

Olen seurannut telemarkkinan kehitystä jo 1970-luvulta alkaen ja koko ajan toimijoiden määrä on supistunut.

Elisakin on ostellut Saunalahden , Anvian , Kymen Puhelimen vain muutamia mainitakseni. Jokaisessa transaktiossa tarjonta on supistunut ja hinnat nousseet. Siis asiakkaan kannalta asiat ovat menneet huonompaan suuntaan.

Ja sitten itse liputat sen puolesta, että pitäisi olla vain yksi verkko.

Käyttäjätaso 6
Kunniamerkki +12

 

 

Olen seurannut telemarkkinan kehitystä jo 1970-luvulta alkaen ja koko ajan toimijoiden määrä on supistunut.

Elisakin on ostellut Saunalahden , Anvian , Kymen Puhelimen vain muutamia mainitakseni. Jokaisessa transaktiossa tarjonta on supistunut ja hinnat nousseet. Siis asiakkaan kannalta asiat ovat menneet huonompaan suuntaan.

Ja sitten itse liputat sen puolesta, että pitäisi olla vain yksi verkko.

tämä ei ole suoranainen @Sokrates :n puolustus. todennäköisesti hänen idea on että olisi yksi verkko-operaattori ja monta palveluoperaattoria jotka kilpailee keskenään.

itse olen kuitenkin sitä mieltä että kilpailua tarvitaan verkkopuolellakin eikä vain palvelu puolella. elisa on kuitenkin menny heräteostoksille vuosien aikana eikä se ole niin hyvältä näyttänyt.

sellaisia palveluoperaattoreita jonka käyttämä verkko-operaattori ei ole sisar omistuksessa ovat harvassa. globetel on yksi ja lähes ainoa.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +18

Niinpä niin. :kissing:

Minusta kaikkien operaattoreiden tulisi yhdistää verkkonsa yhden yhteisen verkkoyhtiön alle ja kilpailla vain ja ainoastaan liittymillä/hinnoilla. Se , että jokaisella on omat tukiasemat jokaisessa tolpassa on resurssien haaskausta. Sen em. yhtiön , jota ei saa mainita , etu on , että voidaan verkkoresurssit/toimilupien kaistat antaa kaikkien käyttöön operaattorista riippumatta.

No ensin alkuun voisi sallia roamingin myös kotimaassa , joka parantaisi huomattavasti verkkopeittoa.

 

Aluksi olin varma, että olet trollaamassa, mutta ilmeisesti olet ihan vakavassasi sitä mieltä, että kilpailun poistaminen se oika tapa toimia. Mietipä hetken miksi Suomen ainoata verkko-operaattoria kiinnostaisi kuuluvuuden ja varsinkin kapasiteetin parantaminen, kun asiakas ei voi kuitenkaan äänestää lompakollaan?


Olis aika Caruna homma.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +18

Ihan mielenkiinnosta, kenen on itse mastot, kun siellä samassa mastossa on kuitenkin eri operaattorin laitteita ?) Kaivaako joka operaattori omat kaapelinsa mastolle ?

 

Käyttäjätaso 7

Ihan mielenkiinnosta, kenen on itse mastot, kun siellä samassa mastossa on kuitenkin eri operaattorin laitteita ?) Kaivaako joka operaattori omat kaapelinsa mastolle ?

Mastot ovat pääsääntöisesti yhden operaattorin omistuksessa , mutta vuokraavat niitä myös muille. Kaapeleista en tiedä vetääkö kukin omansa vai onko myös vuokrayhteyksiä.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +23

Ihan mielenkiinnosta, kenen on itse mastot, kun siellä samassa mastossa on kuitenkin eri operaattorin laitteita ?) Kaivaako joka operaattori omat kaapelinsa mastolle ?

 

Maston omistaja vuokraa mastopaikkoja ja kuituja toisille.

Kaikilla on omia mastoja ja kaikki myös vuokraavat mastopaikkoja toisilta ja toisilleen.

Hinnoittelu on tiukasti säädeltyä.

Käyttäjätaso 7

Ja sitten itse liputat sen puolesta, että pitäisi olla vain yksi verkko.

tämä ei ole suoranainen @Sokrates :n puolustus. todennäköisesti hänen idea on että olisi yksi verkko-operaattori ja monta palveluoperaattoria jotka kilpailee keskenään.

itse olen kuitenkin sitä mieltä että kilpailua tarvitaan verkkopuolellakin eikä vain palvelu puolella. elisa on kuitenkin menny heräteostoksille vuosien aikana eikä se ole niin hyvältä näyttänyt.

sellaisia palveluoperaattoreita jonka käyttämä verkko-operaattori ei ole sisar omistuksessa ovat harvassa. globetel on yksi ja lähes ainoa.

Nykyisellä mallilla kukin operaattori rakentaa verkkoansa sinne , mistä laskee saavansa suurimman tuoton investoinnilleen. Käytännössä se johtaa varsin epätasaiseen saatavuuteen kuluttajien kannalta.

Tietoliikenne on nykyään sähköön , veteen ja muihin infrapalveluihin verrattava hyödyke , jota ilman elämä alkaa olla hankalaa. Siksi yhteiskunnan tulisi tavalla tai toisella turvata kaikkien oikeus ja saatavuus niihin palveluihin. Tällä nykymallilla ei siihen oikein päästä ja siksi jotakin asialle pitäisi tehdä.

Olen viritellyt edellä keskustelua aiheesta , mutta en ole lyönyt lukkoon kantaani siitä mikä se malli käytännössä olisi. Muualla päin maailmaa on monenlaisia toteutuksia käytössä mm. sellaisia , missä itse verkko on yhteiskunnan hallinnassa ja sitä vuokrataan palveluoperaattoreille kaikille samaan hintaan , joka olisi kutakuin omakustannushinta huomioiden verkon kehittämisen. Kilpailu tapahtuisi palveluoperaattoreiden välillä.

Toisiko se asiakkaille paremman ja tasapuolisemman saatavuuden ja alhaisemmat hinnat??? Nythän esim. kuiturakentaminen on ollut kymmenen vuotta nihkeää markkinalähtöisesti ja Suomi on mm. Ruotsia jäljessä siinä rumasti , kun siellä sitä on valtio edistänyt/velvoittanut voimakkaasti.

PS. Minusta Suomessa on lähdetty vähän vikapolulle , kun tukeudutaan tietoliikenteessä lähes pelkästään mobiilitekniikkaan tavallisten kuluttajien osalta. Mobiiliverkon luotettavuus ei yllä kiinteän tasolle eikä tule koskaan yltämäänkään.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +21

Ihan mielenkiinnosta, kenen on itse mastot, kun siellä samassa mastossa on kuitenkin eri operaattorin laitteita ?

Milloin minkäkin omistuksessa. Käy katsomassa laitetilan ovesta. Nimilaput ovat yleensä laitetilan rakentamisen ajalta, joten nimiä täytyy osata lukea historian valossa. Esimerkiksi:

HPY, Kymen Puhelin, Anvia, Radiolinja, Ecosite = Elisa.

PLL, PTL, Tele, Sonera, Unibase = Telia

Telivo, Telia (vanha), Suomen 2G = Dna

Kaikissa laitetiloissa ei ole operaattorin nimilappuja. Kopissa voi olla myös kopin, siis ihan seinät ja katot, valmistajan nimi, joten nuokin täytyy osata suodattaa operaattoreita bongatessa.

Kaikki mastot eivät suinkaan ole teleoperaattoreiden omistuksessa. Mastoja on myös sähköyhtiöillä, vesi- ja kaukolämpölaitoksilla, Digitalla jne.

Kaivaako joka operaattori omat kaapelinsa mastolle ?

Usein alueen perinteinen puhelinoperaattori vetää mastolle kaapelin ja muut käyttävät radiolinkkejä.

Koska radiolinkkien välityskyky ei nykyisillä tiedonsiirtomäärillä enää riitä, operaattorit ovat alkaneet vetämään omia kuitujaan mastoille myös muualla kuin perinteisillä puhelintoimialueillaan.

Käyttäjätaso 7
Kunniamerkki +15

Ja sitten itse liputat sen puolesta, että pitäisi olla vain yksi verkko.

tämä ei ole suoranainen @Sokrates :n puolustus. todennäköisesti hänen idea on että olisi yksi verkko-operaattori ja monta palveluoperaattoria jotka kilpailee keskenään.

itse olen kuitenkin sitä mieltä että kilpailua tarvitaan verkkopuolellakin eikä vain palvelu puolella. elisa on kuitenkin menny heräteostoksille vuosien aikana eikä se ole niin hyvältä näyttänyt.

sellaisia palveluoperaattoreita jonka käyttämä verkko-operaattori ei ole sisar omistuksessa ovat harvassa. globetel on yksi ja lähes ainoa.

Nykyisellä mallilla kukin operaattori rakentaa verkkoansa sinne , mistä laskee saavansa suurimman tuoton investoinnilleen. Käytännössä se johtaa varsin epätasaiseen saatavuuteen kuluttajien kannalta.

Tietoliikenne on nykyään sähköön , veteen ja muihin infrapalveluihin verrattava hyödyke , jota ilman elämä alkaa olla hankalaa. Siksi yhteiskunnan tulisi tavalla tai toisella turvata kaikkien oikeus ja saatavuus niihin palveluihin. Tällä nykymallilla ei siihen oikein päästä ja siksi jotakin asialle pitäisi tehdä.

Olen viritellyt edellä keskustelua aiheesta , mutta en ole lyönyt lukkoon kantaani siitä mikä se malli käytännössä olisi. Muualla päin maailmaa on monenlaisia toteutuksia käytössä mm. sellaisia , missä itse verkko on yhteiskunnan hallinnassa ja sitä vuokrataan palveluoperaattoreille kaikille samaan hintaan , joka olisi kutakuin omakustannushinta huomioiden verkon kehittämisen. Kilpailu tapahtuisi palveluoperaattoreiden välillä.

Toisiko se asiakkaille paremman ja tasapuolisemman saatavuuden ja alhaisemmat hinnat??? Nythän esim. kuiturakentaminen on ollut kymmenen vuotta nihkeää markkinalähtöisesti ja Suomi on mm. Ruotsia jäljessä siinä rumasti , kun siellä sitä on valtio edistänyt/velvoittanut voimakkaasti.

PS. Minusta Suomessa on lähdetty vähän vikapolulle , kun tukeudutaan tietoliikenteessä lähes pelkästään mobiilitekniikkaan tavallisten kuluttajien osalta. Mobiiliverkon luotettavuus ei yllä kiinteän tasolle eikä tule koskaan yltämäänkään.

Eikös toimiluvat vaadi tietyn maantieteellisen tai ihmisten määrään liittyvän kattavuuden? Kyllähän siinä on tasapainoilua kuidun ja mobiilin välillä. Harvaan asutulla seudulla kuitu voi olla liian kallis, mutta esim vanhat asuinalueet mielestäni ei. Onhan sähkö ja puhelin ja ktv kaapelitkin jo pitkään laitettu maan alle ja vanhoja ilmajohtoja upotettu.

Käyttäjätaso 7

Eikös toimiluvat vaadi tietyn maantieteellisen tai ihmisten määrään liittyvän kattavuuden?

En ole toimilupien yksityiskohtiin perehtynyt , mutta sen tiedän , että ainakaan käytännössä ne tasapuoliset saatavuudet eivät toteudu.

Usein alueen perinteinen puhelinoperaattori vetää mastolle kaapelin ja muut käyttävät radiolinkkejä.

Koska radiolinkkien välityskyky ei nykyisillä tiedonsiirtomäärillä enää riitä, operaattorit ovat alkaneet vetämään omia kuitujaan mastoille myös muualla kuin perinteisillä puhelintoimialueillaan.

Operaattorit vuokraavat myös kuitua. 

Käyttäjätaso 7

Operaattorit vuokraavat myös kuitua. 

Niinpä ja sitä mieluusti yhteiskäyttöistä kuitua tukisi pikaisesti vetää tuhansia kilometrejä eikä vain tukiasemille , vaan myös kiinteän verkon puolelle.