Suomen on kuulemma tulossa “ensi tilassa” ko. vanha-uusi vaaratiedotusjärjestelmä: Kyselin “kaverilta” sen toiminnasta ja sain seuraavan vastauksen.Voisivatkohan kotimaisen teleoperaattorin asiantuntijat vahvistaa/täsmentää/korjata virheitä sen toiminasta,mikäli ko. listassa on puutteita,kiitos..
1. Miten viesti näkyy puhelimessa?
Se tulee puhelimeen erillisenä hätä-/viranomaishälytyksenä, ei tavallisena tekstiviestinä. Tyypillisesti se ponnahtaa näytölle koko ruudun tai selvästi erottuvan ilmoituksen kaltaisena, ja siihen voi liittyä kova hälytysääni tai värinä. Androidin mukaan hätäilmoitukset näkyvät muiden näkymien päällä. Applen mukaan iPhone voi näyttää viranomaisten lähettämiä hätä- ja turvallisuushälytyksiä, jos kyseinen maa tai alue tukee niitä.
2. Tarvitseeko asentaa sovellus?
Ei. Tämä on juuri Cell Broadcastin etu: se ei vaadi 112 Suomi -sovellusta tai muutakaan erillistä sovellusta. Pelastustoimen sivuilla todetaan, että järjestelmä ei edellytä erillistä sovellusta, vaan viesti ohjautuu tietyllä alueella oleviin matkapuhelimiin.
3. Toimiiko se ilman mobiilidataa?
Kyllä, periaatteessa. Cell Broadcast ei ole internet-ilmoitus eikä tekstiviesti, vaan matkapuhelinverkon solujen kautta lähetettävä yleislähetys. Se ei siis tarvitse käyttäjän mobiilidatayhteyttä samalla tavalla kuin sovellusilmoitus. Puhelimen pitää kuitenkin olla päällä, yhteensopiva ja kytkeytyneenä matkapuhelinverkkoon. Norjan viranomaisohjeen mukaan hälytys edellyttää, että puhelin on päällä, yhdistettynä mobiiliverkkoon ja yhteensopiva/ohjelmistoltaan päivitetty.
4. Miten alue rajataan?
Viranomainen tai järjestelmä valitsee maantieteellisen kohdealueen, ja operaattoriverkossa tämä muunnetaan käytännössä tiettyihin tukiasemiin tai verkon soluihin. Nämä tukiasemat lähettävät viestin kaikille kuuluvuusalueellaan oleville yhteensopiville puhelimille. Ylen mukaan vaaratiedotteen kohteeksi valitaan tietyt puhelinverkon tukiasemat, jotka toimittavat tiedotteen kaikkiin kuuluvuusalueella oleviin puhelimiin.
Tämä ei ole millimetrintarkka GPS-rajaus. Jos olet tukiaseman kuuluvuusalueella, voit saada viestin, vaikka olisit aivan vaara-alueen reunalla. Toisaalta katvealue, kellari, lentotila tai verkottomuus voi estää viestin.
5. Saavatko kaikki liittymät viestin?
Eivät aivan kaikki kaikissa tilanteissa. Viestin saa yleensä puhelin, joka on:
- päällä
- matkapuhelinverkossa
- järjestelmää tukevassa 4G/5G-verkossa tai muuten tuetussa verkossa
- ohjelmistoltaan yhteensopiva
- kyseisten tukiasemien alueella
Tärkeä ero tekstiviestiin nähden on, että viranomaisen ei tarvitse tietää vastaanottajien puhelinnumeroita. Tukiasema lähettää viestin alueella oleville puhelimille. Siksi myös esimerkiksi ulkomaiset matkailijat voivat saada ilmoituksen, jos heidän puhelimensa ja liittymänsä toimivat paikallisessa verkossa ja tukevat hälytystä. FCC kuvaa vastaavaa WEA-järjestelmää niin, että viranomaiset voivat lähettää hälytyksiä WEA-yhteensopiviin laitteisiin osallistuvien operaattorien verkoissa.
6. Miten se eroaa tekstiviestistä?
Tämä on ehkä tärkein ero.
Tekstiviesti:
- lähetetään tiettyihin puhelinnumeroihin
- voi ruuhkautua massalähetyksissä
- vaatii vastaanottajalistan tai sijaintiin perustuvan numeropoiminnan
- tulee tavallisena viestinä
Cell Broadcast:
- lähetetään alueen tukiasemien kautta “kaikille alueella oleville”
- ei tarvitse vastaanottajien numeroita
- ei ole yksilöllinen viesti vaan alueellinen yleislähetys
- skaalautuu nopeasti suurelle joukolle
- ei kuormita verkkoa samalla tavalla kuin miljoonien tekstiviestien lähetys
- voi näkyä puhelimessa erityisenä hätäilmoituksena
Ylen jutussa mainitaan, että järjestelmä pystyy saavuttamaan miljoonia puhelimia alle kymmenessä sekunnissa.
7. Miten se eroaa 112 Suomi -sovelluksesta?
112 Suomi -sovellus on sovellus. Se pitää olla asennettuna, ja sen ilmoitukset perustuvat sovelluksen toimintaan, puhelimen sijaintilupiin, ilmoitusasetuksiin ja datayhteyksiin. Hätäkeskuslaitoksen mukaan Suomessa vaaratiedotteita julkaistaan nykyisin muun muassa mediassa ja välitetään 112 Suomi -sovellukseen.
Cell Broadcast taas on puhelinverkon perustoiminto: ei sovellusta, ei rekisteröitymistä, ei käyttäjän puhelinnumerolistaa. Suomen tulevan järjestelmän on kerrottu täydentävän nykyistä vaaratiedottamista, ei korvaavan sitä.
8. Voiko sen estää asetuksista?
Riippuu maasta, puhelimesta ja hälytystyypistä. Androidissa on “Wireless emergency alerts” -asetuksia, joista käyttäjä voi hallita joitakin hätäilmoituksia. Applella hallinta löytyy iPhonessa Ilmoitukset-asetusten lopusta kohdasta Government Alerts niissä maissa, joissa toiminto on tuettu.
Mutta kaikki kriittisimmät hälytystyypit eivät välttämättä ole käyttäjän pois kytkettävissä. Tämä riippuu kansallisesta toteutuksesta. Suomen tulevasta toteutuksesta en löytänyt virallista yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä hälytysluokkia käyttäjä voi mahdollisesti hiljentää tai poistaa käytöstä.
Yhden lauseen selitys
Cell Broadcast on kuin alueellinen “radiolähetys” matkapuhelinverkon tukiasemista: viranomainen valitsee vaara-alueen, operaattorin tukiasemat lähettävät hälytyksen, ja alueella olevat yhteensopivat puhelimet näyttävät sen ilman sovellusta tai vastaanottajien puhelinnumeroita.
