Skip to main content

    Seuraa ja äänestä ideoita

    Suodata idean tilan mukaan

    Suodata tuotteen mukaan

    363 Ideaa

    KegeOsallistuja

    Kotiakun ohjelmistoon ideoitaPidetään mielessä

    Moi, en löytänyt valmista ketjua ideoille mitä itse ohjelmistoon voisi tuoda, joten aloitetaan uusi:  Itse toivoisin konfiguraatiopuolelle mahdollisuuksia joilla tästä saataisiin ensinnäkin AI:lle tärkeää lisätietoa “ilmaiseksi” ja joiden perusteella käyttäjät saisivat todennäköisesti huomattavasti enemmän irti tästä ihan vallan mainiosta keksinnöstä! 1. Esimerkiksi paneelien koon ja tuotto-odotuksen määrittely itse, tätä kun ei voi automatiikka itse keksiä mistään ja ilmeisesti meidän tapauksessa se on kokoajan metsässä kun ei vaan lataa sitten millään yli 80%:n. Eli 3.5kwp ja 15kwp panelisto jossa vielä pienemmässä voi olla varjoja enemmän kuin isommassa niin tästä tulee melko erilainen tuotto-odotus oli säätieto sitten mitä hyvänsä.2. Oman käytön aikataulutoiveista milloin akkua olisi hyvä voida käyttää (esim. viikolla 7-9, 16-22 ja viikonlopulle sitten toiset) Joskin luulisin, että pääosin tarve on kaikilla kotitalouksilla hyvin lähellä vastaavaa. Lisäksi tähän voisi toki myös lisätä ns. lomalla tilaa yms. jossa käyttö voi muuttua merkittävän paljonkin.3. Latausasteen määrittely itse, itse toivon, että voisin säätää verkosta latauksen tavoitteen 95-100%iin juurikin pienien paneelien takia, näistä kaikki menee kulutukseen hyvänäkin päivänä ja jos nyt niin erikoisesti kävisi, ettei ylimäärä akkuun mahdu, niin sitten se menee harakoille ja takaisin verkkoon - my bad tällöin.4. Lataustehotoive, itse asettaisin tämän mahd. korkeaksi, ja akuston kestosta voisi sitten automatiikka tehdä omat huomionsa ja säätönsä. Tässä taas ollaan tuon oman sulakekoon ja käytön äärellä, jota ei myöskään taida oikein automaattisesti saada selville että paljonko se pääsulake kestää.

    mammulim
    mammulimKommentaattori

    Asiakkaan turvallinen tunnistaminen puhelimitse asiointisalasanallaPidetään mielessä

    Miten Elisa voisi tunnistaa luotettavasti asiakkaan puhelimitse? Kysellään henkilötunnusta ja luotetaan siihen, että puhelinnumero täsmää asiakkaan kanssa. Okei. Vaaditaan joissain tapauksissa sopimuksen varmistus pankkitunnuksilla palvelussa. Okei. Siinäpä se. Eikö olisi aika parantaa tätäkin turvallisemmaksi? Jollakin tavalla, jota voisi tarvittaessa käyttää myös ihan paikanpäällä liikkeessä henkilöpapereiden silmämääräisen vilkaisun lisänä (on ollut paljon tapauksia, joissa väärillä henkilöpapereilla on avattu liittymiä jne. ihmisille), kun halutaan oikeasti varmistaa, että asiakas on se, joka hän väittää olevansa?!? Törmäsin tähän ehdotukseen netissä, krediitit tekijälle, ei minulle, lukaiskaapa:https://markusjansson.blogspot.com/2017/10/yksinkertainen-jarjestelma-ihmisten.html Tiivistettynä ja mukautettuna Elisan käyttöön:Asiakkaan pitäisi voida asettaa Elisan palveluihin asiointisalasana kirjautumalla luotettavasti OmaElisaan (pankkitunnukset tms) sisälle netin kautta.   Käyttäjälle tehdään selväksi, että kyseinen asiointisalasana on eri asia kuin se salasana, jolla hän kirjautuu palveluun sisälle ja nämä salasanat eivät missään nimessä saa olla samat! Itse asiassa asiointisalasanan ei tarvitse edes olla kovin vahva, asiointisalasana voi olla jokin hyvinkin yksinkertainen, tyyliin “kakku” tai “olut”...kun taas palveluun sisällekirjautumisen salasanan tulee tietenkin olla todella vahva (yli 18 merkkiä pitkä, numeroita, merkkejä, jne.).   Asiointisalasanaa ei tallenneta mihinkään koskaan selkokielisenä, eikä se siten näkyisi selkokielisenä myöskään Elisan työntekijöille lainkaan missään tilanteessa, sen sijaan, he saisivat “haaste-vaste-systeemillä” “kokeilla” tiettyä salasanaa ja järjestelmä kertoisi työntekijälle vain ja ainoastaan, onko kyseisen asiakkaan asiointisalasana oikea vai väärä.   Kaikki yritykset kokeilla asiointisalasanaa lokitettaisiin tarkasti, jotta kävisi ilmi, kuka on koettanut salasanaa ja missä tarkoituksessa. Luonnollisesti kokeiltua asiointisalasanaa ei tietenkään lokiteta mihinkään.   Koska ko. asiointisalasanan tietää vain ja ainoastaan asiakas, asiakas voidaan melko luotettavasti tunnistaa sen avulla.   Asiointisalasana ei turvallisuussyistä näkyisi selkokielisenä edes asiakkaalle itselleen OmaElisassa, mutta hän voisi halutessaan muuttaa sen toiseksi aina OmaElisa kautta (Ja jos hän ei tiedä vanhaa asiointisalasanaa, pitäisi suorittaa vahva sähköinen tunnistautuminen ns. pankkitunnukset). Asiakas voisi myös OmaElisa kautta varmistaa, että muistaako hän asiointisalasanansa oikein samalla “haaste-vaste-systeemillä”, jolla koko juttua käytetäänkin ja tällöin systeemi kertoisi asiakkaalle vain, muistiko hän asiointisalasanansa oikein vaiko ei.   Asiakas voi siis helposti muuttaa asiointisalasanaansa, jos hän vaikkapa epäilee, että Elisan työntekijä, jolle hän on joutunut sen kertomaan, voisi käyttää sitä jotenkin väärin tai joku toinen asiakas on esimerkiksi liikkeessä kuullut hänen asiointisalasanansa. Paranoidi asiakas voi vaikka muuttaa sitä joka kerta, kun on kerran käyttänyt sitä ja näin ollen taata erittäin korkea turvallisuuden taso. Koska tämän asiointisalasanan ei tarvitse olla monimutkainen, sen vaihto ja jopa vanhojen salasanojen kierrättäminen on mahdollista ja silti systeemi on melko turvallinen.Kun asiakas sitten asioisi puhelimitse Elisan kanssa, hän kertoisi työntekijälle hetunsa, jotta hänet voisi yksilöidä ja sitten asiakas kertoisi tuon asiointisalasanan ja työntekijä syöttäisi sen systeemiin ja systeemi kertoisi, että asiointisalasana on todellakin oikea ja näin ollen henkilö on tunnistettu. Mikäli asiointisalasana on väärä, systeemi kertoisi senkin ja tietenkin pistäisi jonkinsortin pienen hälytyksen asiasta, tallentaen automaattisesti kaikki tiedot ko. puheluun tai tapaamiseen liittyen (mistä numerosta soitettu, milloin, miksi asiakkaaksi on yritetty tunnistautua, mihin tarkoitukseen tai missä liikkeessä ja kenelle työntekijälle mihin aikaan tunnistautumista on yritetty). Työntekijä ei tietenkään saa tallettaa kerrottua asiointisalasanaa mihinkään paperiin tms. mistään syystä. Mikäli joku hakkeri saa hakkeroitua koko asiakkaiden tietokannat Elisan palvelimilla, hän ei saa kuitenkaan välittömästi kaikkia asiointisalasanoja haltuunsa, koska jokainen niistä on suolattu ja käytetty salasananluontialgoritmin läpi. Koska kuitenkin myös muita tunnistautumiskeinoja käytetään tämän lisäksi (hetu, puhelinnumero tai paikanpäällä henkilökortti) ei kyseessä ole silti mikään katastrofi. Tekninen toteutus:Asiakkaan asiointisalasana suolataan 256 bittisellä satunnaisella datalla (siis jokaisella asiakkaalla tietenkin oma satunnainen 256 bittinen suola joka vaihtuu joka kerta, kun asiointisalasanaa vaihdetaan) ja asiointisalasanasta ja tuosta 256 bittisestä suolasta tehdään BKDF2 SHA-256 tiiviste vaikkapa 100000 iteraatiolla (tai vaihtoehtoisesti käytetään ArgonID joka on tuoreempi ja turvallisempi). Suola ja yllä mainitulla tavalla suolasta ja asiointisalasanasta luotu kryptografinen tiiviste tallennetaan asiakkaan tietoihin “systeemiin”. (TÄMÄ VAIHE VOIDAAN TEHDÄ TAI JÄTTÄÄ TEKEMÄTTÄ RIIPPUEN SIITÄ, MITEN TURVALLINEN “SYSTEEMISTÄ” HALUTAAN) Suola ja tiiviste allekirjoitetaan digitaalisesti jollain Elisan PKI-avaimella tai sitten asiakkaan PKI-avaimella, joka on Elisan allekirjoittama, näin vaikeutetaan hakkerien yms. työtä esim. tuon asiointisalasanan korvaamalla toiseksi jne. tietämättä asiakkaan omaa salausavainta. Asiakkaan PKI-salausavain (yksityinen avain siis) voidaan tallentaa asiakkaan tietoihin salattuna asiakkaan PALVELUN SALASANALLA, jotta tätä PKI-yksityistä avainta ei voi kukaan sieltä napata ja käytellä väärin tietämättä asiakkaan palvelun salasanaa. Työntekijä syöttää asiakkaan antaman salasanan, jolloin järjestelmä nappaa asiakkaan tiedoista suolan ja laskee annetusta salasanasta ja suolasta mainitulla salasananluontialgoritmilla tuloksen ja vertaa sitä asiakkaan tietoihin tallennettuun tiivisteeseen. Mikäli tiivisteet täsmäävät, asiakas on tunnistettu. Aina kun asiakas muuttaa asiointisalasanaansa (vaikka muuttaisi sen samaksi mikä se nyt on), luodaan uusi satunnainen 256 bittinen suola ja tämä suola ja näistä laskettu tiiviste luonnollisesti ylikirjoittavat "systeemiin" tallentut ko. tiedot. Olipas pitkä selostus. Mutta miltä kuulostaa? Asiointisalasana turvalliseen asiointiin puhelimitse ja liikkeissäkin henkilöpapereiden rinnalle. Turvallinen systeemi. Oikeasti turvallinen systeemi. Silti helppo ja yksinkertainen ainakin asiakkaalle. Tietenkin voihan tästä tehdä jonkun “puukotetun” versionkin, jossa asiakkaan asiointisalasana tallennetaan selkokielisenä tietoihin ja Elisan työntekijät voivat nähdä sen sieltä ja varmistella sitä kautta asiakkaan identiteetin - tämä on kuitenkin mielestäni liian epäturvallinen tapa ja mahdollistaa Elisan työntekijöiden ko. tietojen väärinkäytön liian helposti, vesittäen koko ajatuksen perinpohjaisesti! Ei näin siis, vaan kunnon toteutuksella, jonka juuri tuossa pitkälti kuvasin.

    Sähköposti: saapuneiden viestien automaattivalinnan purkuPidetään mielessä

    Kun Elisa uudisti sähköpostiaan isommasti reilu vuosi sitten huomasin heti ongelman:Nykyisin, kun poistan jonkin sähköpostin saapuneiden sähköpostien laatikosta, siirtyy valittuna olevan viestin täppä automaattisesti seuraavaan viestiin / seuraavalle viestiriville saapuneiden laatikossa. Tämä ominaisuus on sysihuono! Poistan säännöllisesti saamiani viestejä saapuneiden kansiosta vahingossa tämän ominaisuuden vuoksi. On TODELLA turhauttavaa tapella tämän ongelman kanssa vähintään kerran viikossa, kun onnistun klikkaamaan poistonappulaa vahingossa pariin otteeseen ja pois lähtee se viesti mikä oli tarkoitettukin poistettavaksi mutta myös jo seuraavakin. Kun kirjautuu sisään postilaatikkoonsa mikään viesti ei ole valittuna (mikä on hyvä asia). tämä kuvaamani ongelma ilmenee vasta sitten, kun on käynyt lukemassa jonkin viestin ja palaa viestin luvun jälkeen takaisin saapuneiden kansioon. Silloin valinta-täppä ilmestyy luetun sähköpostin eteen ja siirtyy siitä seuraavaan viestiin, jos poistaa ko. valittuna olevan viestin. Sama käy siinä tilanteessa, että valitsen jonkin (roska)postin lukematta ja poistan sen. Tämän jälkeen valinta aktivoituu automaattisesti seuraavana listassani olevaan viestiin. Näissä tilanteissa on todella helppo poistaa vahingossa se seuraavakin viesti. Ehdotan, että tämä “valinnan automaattinen siirtyminen”-ominaisuus poistetaan mitä pikimmin sähköpostista. tai laitetaan niin, että käyttäjä voi itse asetuksista hallinnoida sitä, miten haluaa valinnan toimivan.  Muuten sähköposti on toiminut moitteettomasti. Viestin poistamisen jälkeen ei tarvitsisi minkään viestin olla valittuna, vaan käyttäjä voisi ihan itse päättää, että minkä viestin aktivoi/valitsee seuraavaksi.

    JarkkoKristianTiedonhaluinen

    eSIM-aktivointi OmaElisassa ilman verkkopankkitunnistautumista poikkeustilanteissa (esim. puhelinvarkauden sattuessa)Ratkaistu muuten

    Haluan tuoda esiin kehitysehdotuksen liittyen tilanteisiin, joissa asiakkaan puhelin on varastettu tai kadonnut – ja liittymän palauttaminen toimintaan on estynyt nykyisten tunnistautumiskäytäntöjen vuoksi.Nykyinen ongelma:Tällä hetkellä eSIMin tilaaminen ja käyttöönotto OmaElisa-palvelussa vaatii vahvaa tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla. Tämä on yleisesti perusteltua, mutta puhelinvarkaustilanteissa aiheuttaa ongelman:Asiakkaalla ei ole puhelinta eikä aktiivista SIM-korttia Ilman SIMiä asiakas ei saa tekstiviestivarmennuksia Ilman tekstiviestivarmennusta ei pääse verkkopankkiin Ilman verkkopankkia ei saa uutta eSIMiä käyttöönTässä syntyy digitaalinen umpikuja, jossa asiakas ei voi itse ratkaista tilannettaan. Tämä voi tapahtua kotimaassa, ulkomailla tai syrjäseudulla, jossa Elisan myymälä ei ole helposti saavutettavissa.Kehitysehdotus:Elisa voisi mahdollistaa vaihtoehtoisen, kevyempään tunnistukseen perustuvan tavan aktivoida eSIM tilapäisesti OmaElisassa, kun asiakas ilmoittaa kadonneesta puhelimesta.Ehdotukseni: Tilapäinen eSIM voidaan aktivoida kevyellä tunnistuksella (esimerkiksi asiakasnumero, syntymäaika, aiemmat laskutiedot, sähköpostivarmistus) Tämän jälkeen asiakkaalla olisi rajoitettu aika (esimerkiksi 24 tuntia, enintään 7 päivää) tehdä vahva verkkopankkitunnistautuminen, joka vahvistaa eSIMin pysyvyyden ja liittymän jatkokäytön Jos vahvaa tunnistautumista ei tehdä annetussa ajassa, liittymä suljetaan automaattisesti tai rajoitetaan Hyödyt:Asiakas saa liittymän nopeasti käyttöön kriittisessä tilanteessa Pankkitunnukset ja muut palvelut voidaan palauttaa käyttöön nopeammin Elisa täyttää vahvan tunnistautumisen vaatimukset aikarajalla Palvelu olisi korvaamaton erityisesti matkustaville tai syrjäseudulla asuvilleToivon, että tämä ehdotus herättää keskustelua ja että Elisa voisi harkita tällaisen toimintamallin kehittämistä.Jos muilla on vastaavia kokemuksia tai näkemyksiä, kuulisin niistä mielelläni.

    LassikkoTiedonhaluinen

    Helpotettu verkkopalvelinsysteemi, jota voisi itse ylläpitääEi toteuteta

    Hei.Olen tehnyt itselleni verkkosivut hyödyntäen Grav-pohjaa. Grav on ollut minulle ihan toimiva ja hyvä ratkaisu. Joudun kuitenkin myös pitämään sivuni Hostingerin palvelimilla. Se maksaa vuosittain pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Jos minulla olisi roimasti enemmän tietotaitoa ja kokemusta, voisin varmasti siirtää verkkosivuni omalle, edelleen Gravia käyttävälle palvelimelle, jota pyörittäisin kotoa käsin.Tarpeettoman vaikeaa?On kuitenkin mielestäni hieman hupsua, että kun en ole kulta-tason tietokonevelho, en voi rakentaa omaa nettipalvelinta, jonka voisin kytkeä verkkoon. Ohjeetkaan eivät itseasiassa löydy ihan nopealla nettihaulla, vaikka jonkun itselleni vaikeatajuisen ohjeen löysinkin.Se mitä tarvittaisiin ei kuitenkaan olisi käsittääkseni mitään kamalan ihmeellistä: jotakin vastaavaa, kuin mitä Googlella on satoja tuhansia halleissaan ympäri maailmaa, mutta kotikäyttöön, sovelluksella, jonka avulla tällaisen laitteen (tai pari sellaista huoltovarmuuden takaamiseksi) voisi yhdistää verkon kautta omaan tietokoneeseeni, plus kevyen ja suoraviivaisen käyttöliittymän, jonka avulla myös oman muualta hankitun domainin voisi kytkeä laitteelle rakennettuihin sivuihin.Muistetaan metsiäkinLuonnolle olisi ymmärtääkseni ihan hyvin hyötyä siitä, että ihmiset voisivat tehdä omat verkkosivunsa tällaisten laitteiden avulla ns. pilvipalveluiden sijaan. Kansainväliset, suuria palvelimia ylläpitävät yritykset eivät voi kyetä pitämään riittävää tilaa uusia asiakkaita ja riittävää huoltovarmuutta vaativampia asiakkaitaan varten ilman, että näitä pikkulaitteita on suurissa halleissaan reilusti enemmän, kuin olisi tarpeen. Sivuillaan nämä yritykset mainostavat, ettei mikään niiden palvelimille tallentamasi tiedosto voi vahingossa tuhoutua ja että tiedostosi ovat aina saatavilla missä tahansa kuljetkin.Tämä johtuu tietääkseni siitä, että jos tulvat, metsäpalot, hirmumyrskyt tai muut luonnolliset tai ihmisten ilkivallasta johtuvat poikkeamat katkaisevat verkon yhden palvelinhallin ympäriltä tai peräti tuhoavat kokonaisen hallin, se ei vaikuta pilvipalvelun toimintaaan minkään vertaa. Nämä yritykset ovat tietysti tehneet todennäköisyyslaskelmansa: kaikki Google Driven tiedostoni ovat tällä logiikalla päätellen useassa eri hallissa todennäköisesti ainakin hieman eri puolella maailmaa. Se on yksinkertaisesti törsäystä suhteessa tavan tallaajan tarpeisiin. Ja me kaikki teemme sitä nykyään.Mutta ei se mitään: maksamme siitä Gookkelille vain kaikilla mahdollisilla henkilökohtaisilla tiedoillamme ja ehkä jonakin päivänä näiden hallien tuottamaa jätettä käsittelemällä. (Positiivinen sävy tässä kappaleessa oli siis sarkasmia.)Onko Elisa ratkaisu?Mutta ei se oikeasti mitään. Ratkaisun ei nimittäin pitäisi olla liian vaikea, kun joku tällä alueella minua taitavampi ja resurssirikkaampi vain lähtisi sitä tarjoamaan. Itse haluan nyt ehdottaa tällaisen järjestelmän markkinoille saattamista Elisalle, koska jos tämä ajatus luontoystävällisemmästä ja pitkässä juoksussa edullisemmasta vaihtoehdosta omien sivujen (tai vaikka oman “driven”) ylläpitoon on sellainen, että muutkin kuluttajat näkevät sen arvon, on omalle maalle eduksi, että sitä tarjoaisi täällä suomalainen yritys. Kiittäen huomiostanneLassikko