Yli 1/1Gbit/s liittymä Elisalle

Pullonkaula on monesti lähettävässä päässä. Nämä netflix 4k streamit on niin pakattua, että ei ne pitkään lataudu edes 1GBit/s yhteydellä vaikka koko leffan lataisi kerralla.

AppleTV:ssä on sitten hieman enemmän bittivirtaa. Yleensä esitetään sellaisia epärealistisia laskelmia asioista, kuten tässäkin.

Eero

Näin on ja se puolestaan tarkoittaa , että ei sille 10 Gbit/s liittymälle ole kotikäytössä normaalisti mitään tarvetta. 1 Gbit/s on jo ihan riittävä. Poikkeuksen tekee se , että kotona harjoitetaan jotakin liiketoimintaa ja kotiverkossa on jokin ulosjaettu palvelin tai vastaavaa. Toki myös suuret taloyhtiöt tarvitsevat sitä kaistaa enemmän.

Monet tuntuvat laskevan virheellisesti netille 100 pinnan käyttöasteen. Homma valitettavasti ole näin ja liikenne on purskeista. Liitteessä oleva käyrä esittää tyypillistä ison taloyhtiön wan käyrää. Käyttäjämäärä n. 100+, 1Gbit/s liittymänopeus per asunto.

Eero

Tottahan sitä “kasvunvaraa” pitää olla , mutta ei ylenmäärin kannata investoida siihen etukäteen. Suurin osa netin palveluista ei ole aikakriittisiä , joten jos viiveet vähän kasvaa , niin ei se mikään katastrofi ole.

Toki näin. Ennen nämä taloyhtiöliittymät toteutettiin 1Gbit/s symmetrisellä rungolla, mutta sellaisen operaattorit jotka eivät ole pihejä, ovat monesti jos siirtyneet 10Gbit/s.

Eihän se toki netti juuri mitään teleoperaattorille maksa. Toki laitteita joutuu vaihtamaan ja sähkö maksaa paitsi taloyhtiöt eivät sitä yleensä teleoperaattorilta veloita.

Ficixistähän saa 100G portin 350e/kk :)

Eero

Maanrakennus ja asfaltointi on kalleinta koko hommassa. Ei ne pelkät laitteet riitä, jonkun pitää se kuitu kellariin ensin tuoda. Se unohtuu välillä “pikkutoimijoilta”, jotka eivät itse rakenna mitään, vaan vuokraavat toisten rakentamia tilaajakuituja.

Kyllähän sitä infraa muutkin rakentaa ja maksaa, kuin pelkkä Elisa. Toki olisi melko hyvä business, jos ei mistään tarvitsisi mitään maksaa. 

Eero

Ei tietenkään. Minua ei häiritse lainkaan, että kuituoperaattorimme myy myös 10/10 Gbit/s liittymiä halukkaille.

Eipä tietenkään.

Pitää kuitenkin muistaa , että ihmisten tarpeet netin suhteen vaihtelevat todella paljon. Jos nettiä käytetään vain laskunmaksuun , sähköpostin lukemiseen ja ehkä vähän lehtien lukemiseen , niin siihen riittää kymmenesosankin tuosta mainitusta ihan mainiosti eikä tahmaa ollenkaan.

Komppaan edellistä ja operaattori ymmärtääkseni tuo saataville liittymiä sen mukaan , minkä se arvioi olevan kaupallisesti kannattavaa.

Onhan se kiva, että saa sitä mitä haluaa. 10G on mielestäni vaan rahastusta. Parempi sekin kuin, että myydään vaan 1000M/400M ja ollaan päätetty, että muuta et tarvitse..

Eero

Ja eikä se valokuituyhteys ees tarvitse niitä operaattorin laitteita taloyhtiön kellariin eli itsellä menee oikein hyvin 1/1Gbit/s huoneistoon asti olevalla valokuituyhteydellä ja talojakamossa ei ole ensimmäistäkään operaattorin laitteistoa.

Tyypillinen konfiguraatio on se, että taloyhtiön  (omaan) teletilaan tulee laitteet. Se on huollon kannalta paras.

Eero

Asuinkerrostaloissa eli FTTB-kohteissa pääsääntöisesti on operaattorin laitteet kellarissa, ei siinä ole “järkeä” toimittaa kaikkia yhteyksiä keskuspään laitteista omilla kuiduillaan perille asti. Tämä koskee kaikkia, ainakin isompia toimijoita.

Pienet operaattorit saattavat toimia joustavammin, jos heillä ei ole “koko talon” asiakkuutta tai eivät halua kellariin laittaa laitteita valvottavaksi.

Jos jokaiselle kerrostalohuoneistolle kaikki toimittaisivat yhteyden ilman kellarin aktiivilaitteita, olisi keskuksilla erittäin ahdasta, mahdotonta suorastaan.

Rivitaloissa taas kuidun tuominen jokaiseen asuntoon ilman kellarin/teknisen tilan aktiivilaitteita on suhteellisen helppo työ. Kun kaivaa ojan yhdelle kuidulle, sinne voi upottaa useamman kuidun. Pikkasen tulee alueella kaivuutöitä, mutta ei mitenkään mahdottomasti. Sama kaivuutyö tulisi jos huoneistoihin vetäisi ethernet-kaapelin. 

Pienissä setupeissa on se helppo vaan porata reikä seinään ja laittaa siitä kuitu. Isommissa ei. Sisäkaapelointien uusiminen maksaa “maltaita”, joten se on monesti kerrostaloissa ongelma. G.fast ja eurodocsis on tähän hyvä ensiapu.

G.fastin ongelma toki alkaa näkyä, kun piuhat on vanhoja eli ihmeitä ei silläkään tehdä. Hyvä korvike vanhoille vdsl keskittimille taloyhtiöiden alakerrassa, ennenkö ne piuhat korjataan.

Eero

Jotkut valokuitutoimijat tuovat rivitalokohteissakin yhden kuidun tekniseentilaan ja se jaetaan asuntoihin olemassa olevaa infraa käyttäen. Itse pidän parempana, että kuitu tuodaan suoraan asuntoon kun se on pienehköissä rivitalokohteissa suhteellisen helppo toteuttaa. 

Se on tapa ohittaa huono sisäkaapelointi, jos vain sellaista on käytössä.

Eero

Rivitaloissa menee asuntoihin yleensä aina puhelin ja tv linjat maakaapelilla ja kaapeloinnin kunto on arvoitus. Meidän yhtiössä kaapeleita ei ole putkitettu joten riski kaapelirikolle on olemassa. Kuidun tuominen suoraan asuntoon on ainut järkevä tapa rivitaloissa teknisessä mielessä. Kukaanhan ei tiedä eikä osaa sanoa minkälaisia kaupallisia ja toisaalta määräyksiä tulee esim kuidun vuokraamisesta toiselle toimijalle. Meidän valitsemassamme ratkaisussa on valinnanvaraa useammasta operaattorista ja nopeusluokasta.

Läpivientitapoja ja ulko/sisäkotelointeja on erilaisia ja osa yhtiöistä on kovinkin tarkkoja, miltä ne saavat näyttää ja onko uusien läpivientien tekeminen ulkoseinään ok. 

Lisäksi voi tulla haasteeksi “kummalle puolelle” kiinteistöä koteloinnit pitäisi saada, että kuitupääte tulisi fiksuun paikkaan sisällä esim. kaapelitv:tä tai langattoman verkon tukiaseman sijoittelua varten. Taloyhtiö varmasti haluaa, että ulkokoteloinnit ovat esteettisesti siistin näköisiä, harvemmin sitä “ulkokuitua” suoraan sisälle viedään vaan se koteloidaan ja saadaan samalla “piiloon” mahdolliselta ilkivallalta.

Nämä ulkokotelot pitää myös saada asennettua niin, että ovat selvästi lumirajan yläpuolella ja joissain kiinteistöissä isot ikkunat ovat esteenä, kun ovat niin alhaalla, eli taas pitää sijoituspaikkaa pähkäillä lisää. 

Nämä ovat vuonna 2023-2024 aivan täysin ratkaistavissa olevia asioita. Toki kaikessa as oy asioissa on aina osakkaiden tasavertaisuus taustalla ja sen mukaan mennään. Ulkokuitua ei tarvitse vetää sisään ja sisällä ei tarvi tehdä pintapuolista kuituvetoa. Ulkokotelot ovat vesitiivitä ja kestävät UV-valoa. Kuidun läpivientireikä tiivistetään sopivalla massalla. Reikien porailu seinään ei ole sinänsä ongelma, kun on ilmalämpöpumppujakin asemnettu.

Jos vielä huomioidaan, että “seinustalle” pääseminen edellyttää putkien puuttuessa kaivuuta niin asfaltoidun pihan “rikkominen” tuskin herättää asukkaissa hurraahuutoja, kuten ei myöskään takapihojen kaivelu.

Piha-asfaltin rikkominen ja paikkaaminen on kallista, sitä ei kukaan toimija halua ensimmäisenä vaihtoehtona tehdä, ellei asiakas/taloyhtiö osallistu kustannuksiin.

Jos puhelinsisäverkko on olemassa, FTTB g.fast on helpompi ratkaisu kuin FTTH.

Meillä ei ole asfalttipihaa, vaan ihan sepelipiha ja aikaisemmat kaivannot on kyllä hyvin onnistuneet. Ei ole painumia tullut. Takapihojen kaivuu voidaan välttää osittaisella pinta-asennuksella, eli tullaan kunkin rakennuksen päätyyn ja siitä kuidut ylös. Ja luulen, että asfalttikohteissakin löytyy järkevä ratkaisu. 
Meille on kaksi kuitutoimijaa tarjonnut, toinen sen jälkeen kun päätös tehtiin. Kumpikin toimii suurinpiirtein samalla konseptilla ja hintakin olisi samalla hehtaarilla. Kukaan ei ole tarjonnut siis g.fast ratkaisua ja luulen, että meidän yhtiö saattaa olla tällaiselle ratkaisulle taloudellisessa mielessä liian pieni. Ja sen on ymmärrettävää. Toki jos Anviaa ei olisi törkeästi ryöstetty, meillä varmaan olisi kuituyhteys ollut jo pitkään. Sinänsä mielenkiintoista, että mobiilinettiä käyttävät kyselevät eniten kuituyhteyden etenemistä… On kuulemma iltaisin hidas.

Outoa kutsua ryöstöksi. Myyjä halusi myydä ja ostaja halusi ostaa. Elisa ei myöskän ollut ainoa ostajaehdokas.

Anvian ajoilta kesken jääneitä kuituhankkeita on jatkettu ja valmistunut kysynnän mukaan.

Olisikohan tässä kyse siitä , mitä yleensä tapahtuu ennen yrityskauppaa?

Usein pieni paikallinen yritys ajetaan suuremman toimesta aggressiivisella paikallisella hinnoittelulla konkurssin partaalle ja tehdään sitten ostotarjous , jolloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin joko tehdä konkurssi tai myydä.

Anvia ei suinkaan ollut mikään pieni paikallinen, eikä edes kilpailija mobiilimarkkinassa kun ei sillä ollut mobiiliverkkoakaan.